Perustelut
Vuoden 2023 talousarvion laadinta on käynnistynyt ja kaupunginhallituksen tulee antaa hallintokunnille tavoitteelliset menokehykset, jotta valmistelun tuloksena syntyvät ehdotukset sopisivat käytettävissä olevan tulokehityksen kanssa mahdollisimman hyvin yhteen.
Kuntatalouden kehitys
Kuntatalouden toimintakulujen kasvu (6,1 %) oli ripeää vuonna 2021, mutta myös verotulot ja erityisesti yhteisöverotulot kasvoivat (6,7 %). Yhteisöverotuottoihin sisältyi kuntien jako-osuuden määräaikainen 10 %-yksikön korotus. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti tilinpäätösarvioiden mukaan kattamaan sekä poistot että nettoinvestoinnit. Vuosikate riitti kattamaan poistot koko maan tasolla kaikissa kuntakokoryhmissä. Vuosikate kuitenkin heikkeni vuodesta 2020 noin 300 milj. eurolla. Kokonaisuutena kuntien toimintakate heikkeni 4,2 %, vaikka toimintatulot kasvoivat 14,3 % (korona-avustukset sisältyivät toimintatuottoihin). Kuntien lainakanta kasvoi edelleen vuonna 2021, mutta lainakannan kasvu hidastui hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 13 vuonna 2021, kun edellisvuonna niitä oli 2. Tilinpäätösarvioiden mukaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn voisi olla tulossa enintään 1‒3 uutta kuntaa syksyllä 2022. (Valtionvarainministeriö kuntatalousohjelma 2023-2026, kevät 2022).
Valtio osoitti kunnille tukea valtionosuuksien lisäyksenä 2,46 mrd. euroa vuonna 2021. Tukeen sisältyi peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksen (0,2 mrd. euroa) ohella yhteisöveron jako-osuuden 10 %:n korotus (0,5 mrd. euroa) sekä koronakustannusten korvauksia 1,66 mrd. euroa. Osa korona-avustuksista maksetaan vasta vuoden 2022 puolella. Verotulomenetysten korvauksia maksetaan kunnille ennakollisten tietojen mukaan 2 648 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 806 miljoonaa euroa vuonna 2023. Hallitus korvaa Ukrainasta pakenevien palveluista aiheutuvia kustannuksia kunnille tilapäisen suojelun käyttöönotosta lähtien. (Valtionvarainministeriö kuntatalousohjelma 2023-2026, kevät 2022).
Sote-uudistuksella on merkittävät vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen vuodesta 2023 lähtien, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointialueelle. Kuntatalouden näkökulmasta uudistuksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti käyttötalouteen, jossa tulojen ja menojen taso ja rakenne muuttuvat merkittävästi. Koko maan tasolla kuntien tuloja ja kustannuksia siirtyy yhtä paljon, mutta kuntakohtaisesti ne voivat poiketa. Vaikutuksia tasataan valtionosuusjärjestelmään sisällytettävillä tasauselementeillä. Osana tulojen siirtoa kunnallisveroprosentteja alennetaan kaikissa kunnissa 12,64 %-yksiköllä vuonna 2023. Verotuloissa alenema ei näy täysimääräisesti vielä vuonna 2023 verojen kertymärytmin takia. (Valtionvarainministeriö kuntatalousohjelma 2023-2026, kevät 2022).
Kuntien rahoituslaskelmat on päivitetty keväällä 2022. Laskelmissa määritetään arviot kunnittain siirtyvistä kustannuksista, jotka vaikuttavat kunnan tasapainotilanteeseen, muutosrajoittimeen ja järjestelmämuutoksen tasaukseen. Kevään 2022 laskelmien perusteella määrittyy myös lopullinen kunnallisveron leikattava osa. Laskelmat päivitetään uudelleen kesällä 2022 saatavien vuoden 2021 kuntien tilinpäätöstietojen perusteella. Näiden laskelmien pohjalta määritetään lopullisesti vuoden 2023 rahoituserät tasauksineen. Laskelmat päivitetään lopullisiksi vuonna 2023, kun vuoden 2022 tilinpäätökset ovat käytettävissä. Tällöin määritetään rahoitus vuodesta 2024 eteenpäin. Samassa yhteydessä muutetaan lopullisiksi myös sotemuutosrajoitin ja järjestelmämuutoksen tasaus. (Valtionvarainministeriö kuntatalousohjelma 2023-2026, kevät 2022).
Toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee kunnissa vuonna 2022, kun vuoden 2021 koronatuet poistuvat kuntataloudesta. Vuonna 2023 rahoituksen tasapaino vahvistuu jälleen. Tätä selittää erityisesti verotulojen tavallista korkeampi kertymä, sillä soteuudistuksen vaikutus verotuloihin näkyy täysimääräisenä vasta vuonna 2024. Kehyskauden loppua kohden toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee, kun käyttömenot kasvavat tuloja nopeammin. (Valtionvarainministeriö kuntatalousohjelma 2023-2026, kevät 2022).
Kaupungin talouskehitys
Vuoden 2022 alku on ollut erittäin poikkeuksellista aikaa myös Laitilassa. Vuoden 2021 lopussa tapahtunut koronarajoitusten purku ja siitä aiheutunut kysynnän kasvu johti maailmanlaajuiseen komponenttipulaan ja erityisesti energia- ja rakennuskustannusten voimakkaaseen kasvuun. Lisäksi inflaation kasvuun on vaikuttanut Venäjän 24.2.2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan. Korona ei myöskään ole vielä ohi ja vaikutukset näkyvät edelleen mm. sijaistyövoiman tarpeessa sekä toimeentulotuen kustannuksissa. Huhtikuussa Suomen 2022 inflaatio nousi 5,7 prosenttiin ja Eurostatin ennakkotilaston mukaan Suomen inflaatio olisi kohonnut toukokuussa 7,1 prosenttiin. Odotettavissa myös on, että korot alkavat nousta aiemmin ennakoitua ripeämmin. Laitilaan on saapunut Ukrainan sodan johdosta runsaasti sotaa pakenevia ihmisiä, joille on järjestetty kaupungin toimesta mm. asumispalveluja. Korkea investointitaso ja kustannusten voimakas kasvu heikentävät osaltaan talouden tasapainoa. Laitilan kaupungin tilinpäätökset ovat kahta edellistä poikkeuksellista vuotta lukuun ottamatta olleet viime vuosina negatiivisia.
Kuntaliiton huhtikuussa julkaisemassa veroennustekehikossa verotulot vuodelle 2022 arvioidaan olevan noin 0,5 miljoonaa euroa talousarviossa arvioitua ja tammikuussa 2022 arvioitua suuremmat. Kunnallisverojen osalta laskua on 239 000 euroa. Kiinteistöverotuloihin ennustetaan 72 000 euron kasvua ja yhteisöverotuloihin peräti 705 000 euron kasvua. Kuluvalle vuodelle osoitetut korotetut matkakuluvähennykset supistavat kunnallisveroa, mutta menetystä kompensoidaan valtionosuuksien muodossa. Korotettujen eläketulovähennysten ja korotettujen etuustulojen negatiivista nettovaikutusta puolestaan ei kompensoida kunnille. Kiinteistöverotuotot kasvavat, koska rakennusten verotusarvot ovat kasvaneet. Tämä johtuu siitä, että rakennusten jälleenhankinta-arvoja on korotettu rakennuskustannusten kallistumisen johdosta.
Raami pohjautuu nykytilanteeseen. Ukrainan sodasta aiheutuvia kustannuksia on luvattu korvata kunnille. Osa vuoden 2021 korona-avustuksista maksetaan vuoden 2022 aikana.
Kaupungin kehyksen perustelut 2023–2025
Laitilan kaupungin kehys on rakennettu seuraavasti: Kehyksen lähtökohtana on käytetty vuoden 2022 talousarviota.
Tulot
Tuloille ei ole asetettu korotusvelvollisuutta, mutta toimialojen tulee tehdä kartoitus kaikista perittävistä maksuista ja taksoista ja korottaa niitä lainsäädännössä päätetyn tai sopimuksen mukaisesti. Sopimuksiin perustuvat indeksikorotukset tulee tehdä ajallaan.
Menot
Kaupungin toimintakuluihin on kustannustason voimakkaasta kasvusta johtuen kehyksessä tehty 5 % yleiskorotus. Toiminnalliset muutokset talousarvioon 2022 lisäävät toimintakuluja noin 1,4 miljoonaa. Suurin osa kustannusten kasvusta (46 %) johtuu tehtävien lisäyksestä (sisältää myös ukrainalaisiin liittyvät henkilöstölisäykset). Myös järjestelmien uusimisesta aiheutuu lisäkustannuksia. Osa pienistä investoinneista on siirretty käyttötalouteen, koska kyse on normaaleista käyttötalouden kustannuksista, kuten pienistä korjausmenoista ja pienhankinnoista.
Palkat ja palkkiot
Vuonna 2022 sopimuskorotukset ovat yhteensä 2,55 %, vuonna 2023 yhteensä 3,08 % ja vuonna 2024 yhteensä 2,88 %. Sopimuskauden aikana henkilöstömenot nousevat yhteensä 8,79 % korkoa korolle laskien. Vuosikeskiarvovertailussa vuonna 2022 työvoimakustannukset nousevat keskimäärin 1,76 %, vuonna 2023 keskimäärin 3,05 % vuonna 2024 keskimäärin 3,11 % edelliseen vuoteen verrattuna koko nykyinen kunta-ala huomioiden.
Kehyksessä palkkoihin on vuodelle 2023 laskettu 4 % korotusvaraus ja tämän lisäksi henkilökohtaisen suoriutumistason korotuksiin on varattu n. 120 t euroa.
Verot ja valtionosuudet
Vuoden 2022 veroprosentti on 20,75. Kehyksessä verotulot on arvioitu Kuntaliiton huhtikuussa 2022 laatiman verotuloennusteen mukaan. Kuntaliiton tuoreimman ennusteen mukaan verotulot vuodelle 2023 tulisivat laskemaan 15,7 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2022 ja 0,25 miljoonaa euroa tammikuun ennusteeseen nähden. Verotuloennuste tarkentuu vuoden mittaan.
Laitilan kaupungin valtionosuudet tulevat olemaan Kuntaliiton laatiman kevään 2022 ennakollisen valtionosuuslaskelman mukaan 10,8 milj. euroa vuonna 2023. Summa pitää sisällään verotulomenetyskompensaation 1,6 miljoonaa euroa. Valtionosuuden lopullinen määrä vahvistuu joulukuussa 2022.
Ehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kattelus, Kaupunginjohtaja, lauri.kattelus@laitila.fi
Kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2023 talousarvion ja taloussuunnitelman 2024–2025 kokonaiskehykset ja hallintokuntien vuoden 2023 tehtäväkohtaiset kehykset liitteen mukaisina varaten mahdollisuuden muuttaa kehystä, mikäli toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia. Verotulo- ja valtionosuusarviot tulevat tarkentumaan syksyn aikana.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Merkittiin pöytäkirjaan, että läsnä tämän asian käsittelyn ajan oli talousjohtaja Marika Silvennoinen.