Kaupunginhallitus, kokous 29.11.2021

Perustelut

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on valtuuston hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 28.6.2021 talousarvion 2022 kehykset. Kehyksessä on huomioitu tehtävien vaativuuden arvioinnin vaikutus henkilöstökuluihin. KVTES 2020–2021 on voimassa 1.4.2020-28.2.2022. Sopimukseen tuli muutoksia 1.9.2021 alkaen, kun osa sopimuksensoveltamisalan piiriin kuuluvista siirettiin SOTE-sopimuksen ja osa OVTES:n piiriin. Kehyksen tuloksen ylijäämäksi hyväksyttiin 567.000 euroa.

Verotulot

Vuonna 2022 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 32,4 milj. euroa, josta kunnallisveron osuus on 28,3 milj. euroa, kiinteistöveron osuus 2 milj. euroa ja yhteisöveron 2,1 milj. euroa. Kokonaisuudessaan veroja ennakoidaan kertyvän 2,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Vuoden 2021 verotulojen ennakoidaan muodostuvan 1,7 % suuremmiksi kuin vuonna 2020. Vuoden 2022 verotuloarvio on laskettu vuoden 2021 tuloveroprosentin (20,75 %) mukaan.

Valtionosuudet

Vuonna 2022 valtionosuuksia tullaan saamaan ennakkolaskelman mukaan 25.394.064 euroa, kun vuonna 2021 valtionosuuden määrä on 23.649.551 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus vuodelle 2022 vahvistetaan joulukuussa 2021. Ennakollisessa valtionosuuslaskelmassa se on huomioitu vuoden 2021 tasolla. Valtionosuuksiin vuodelle 2021 on oleellisesti vaikuttanut hallituksen tekemät koronavirusepidemian negatiivisten rahoitusvaikutusten kompensaatiopäätökset. Myös verotulojen lykkääntymistä kompensoidaan valtionosuuksien muodossa. Vuoden 2022 talousarvioesitykseen ei sisälly enää koronatukitoimia kunnille, mutta kunnille maksettavat verotulomenetysten korvaukset kasvavat silti vuonna 2022 lähes 300 milj. eurolla. Syynä ovat ansioveroperusteiden muutokset (ansiotasoindeksin muutosta vastaava tarkistus), kotitalousvähennyksen määräaikainen kasvattaminen ja vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen.

Maksut ja taksat

Vuonna 2022 käyttötalouden toimintatuotot ovat yhteensä 21,7 milj. euroa. Vuonna 2021 siivouskustannukset näkyivät kustannuslaskennallisissa erissä. Vuoden 2022 talousarviossa ne on sisällytetty sisäisiin vuokratuloihin ja näkyvät toimintatuotoissa. Sisäisten siivoustuottojen osuus toimintatuotoista on noin 1,2 milj. euroa. Sisäisten ruokapalvelusuoritehintojen laskentaperusteita on tarkistettu ja vuonna 2022 suoritehinnat perustuvat kokonaiskustannuksiin. Kustannuslaskennallisiin eriin on lisätty työterveyshuollon kustannukset. Talousarvion laadintaohjeessa kehotetaan hallintokuntia nostamaan taksoja ja maksuja lainsäädännössä päätetyn mukaisesti.

Toimintakulut

Vuonna 2022 toimintakulut ovat 76,2 milj. euroa (ei sisällä kustannuslaskennallisia eriä). Toimintakulut kasvavat vuoden 2021 talousarvioon verrattuna 4,9 miljoonaa euroa, mikä suurimmalta osin selittyy henkilöstökulujen sekä palvelutarpeen kasvulla, lainsäädännön muutoksilla sekä hintojen nousulla.

Vuoden 2019 talousarvion laadinnan yhteydessä otettiin käyttöön sisäiset vuokrat, jotka näkyivät ennen muutosta talousarviossa osana kustannuslaskennallisia eriä. Vuoden 2020 talousarvion yhteydessä sisäisen vuokran erät siirrettiin käyttötalouteen normaaleiksi eriksi, jolloin ne näkyvät toimintakatteessa. Vuodesta 2022 lähtien myös siivouskulut sisältyvät sisäiseen vuokraan ja samalla toimintakatteeseen. Aikaisemmin ne on kirjattu kustannuslaskennallisina erinä. Teknisessä toimessa muutettu käytäntö näkyy sisäisinä ylläpitovuokratuloina ja toimialoilla sisäisinä vuokramenoina. Pääomavuokran tuotto näkyy kaupunginhallituksen alla. Ulkoiset kiinteistöjen käyttökustannukset siirrettiin muutoksen yhteydessä teknisen toimen kustannuksiksi. Aiemmin ne näkyivät muilla toimialoilla kustannuksina (sähkö, lämpö jne.). Työterveyshuollon kustannuksia ei ole aikaisemmin vyörytetty toimialoille, mutta vuodesta 2022 lähtien ne sisältyvät kustannuslaskennallisiin eriin.

Vuoden 2022 talousarviossa on huomioitu palkankorotuksiin 1,5 %:n korotus.

Investointiosa/rakentamisohjelma

Vuoden 2022 talousarvioehdotuksessa investointiosan menot ovat yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Investointiosan nettomenot ovat 1,2 milj. euroa vuoden 2021 talousarvion investointiosan nettomenoja pienemmät.

Rakentamisohjelman 2021–2024 suurimmat talonrakennushankkeet ovat Varppeen ruokalan peruskorjaus, kokonaiskustannuksiltaan 0,5 milj. euroa, Winnovan rakennusten peruskorjaukset 0,3 milj. euroa, Samppanummentien peruskorjaus 0,7 milj. euroa, Kodjala asemakaava-alueen rakentaminen 0,82 milj. euroa sekä kaupungintalon ilmanvaihdon ja valaistuksen uusiminen 0,45 milj. euroa.

Kunnallistekniikan hankkeisiin on varattu 2 milj. euroa vuodelle 2022, 1,7 milj. euroa vuodelle 2023 ja 0,88 milj. euroa vuodelle 2024.

Vesihuoltolaitoksen investointimenot ovat yhteensä 0,69 milj. euroa vuonna 2022, 0,67 milj. euroa vuonna 2023 ja 0,57 milj. euroa vuonna 2024.

Kaupungin talouden kehitys

Vuoden 2022 talousarvioehdotuksessa vuosikate on 3.328.166 euroa ja tilikauden alijäämä 55.224 euroa. Kaupunginhallituksen hyväksymän kehyksen ylijäämä on 567.000 euroa. Suunnitelmavuosina tuloslaskelma on alijäämäinen yhteensä 1,8 milj. euroa ja taseen kertynyt ylijäämä laskee 4,3 milj. euroon.

Laitilan lainamäärä tulee investointien myötä kasvamaan vuoteen 2024 mennessä. Vuonna 2020 Laitilan lainakanta oli 27,4 milj. euroa ja on arviolta 33,3 milj. euroa vuoden 2024 lopussa. Vuoden 2021 lopussa lainakanta on arviolta 3.581 euroa/asukas. Vuoden 2020 tilinpäätöksessä Laitilan kaupungin lainakanta per asukas oli 3.234 euroa. Vuonna 2020 koko maassa lainat per asukas olivat keskimäärin 3.478 euroa.

Liitteet:

- Henkilöstömuutokset

- Vuoden 2022 talousarvioehdotus ja vuosien 2023 - 2024 taloussuunnitelmaehdotus.

Esittelijä varaa tarkistusmahdollisuuden talousarvion käsittelyn yhteydessä.