Perustelut
Vuoden 2024 talousarvion laadinta on käynnistynyt ja kaupunginhallituksen tulee antaa hallintokunnille tavoitteelliset menokehykset, jotta valmistelun tuloksena syntyvät ehdotukset sopisivat käytettävissä olevan tulokehityksen kanssa mahdollisimman hyvin yhteen.
Kuntatalouden kehitys
Kuntatalouden vuosikate säilyi vahvana vuonna 2022 vaikka se heikkeni 4,2 mrd. euroon, eli 450 miljoonalla edellisvuodesta. Kuntataloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä Manner-Suomen kuntia ja kuntayhtymiä yhteensä. Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate riitti kattamaan sekä poistot että nettoinvestoinnit, jotka pienenivät 3,8 mrd. euroon. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 14 (10 vuonna 2021) ja kuntayhtymiä 25 (13 vuonna 2021). Kuntia, joiden taseessa on kertynyttä alijäämää, oli 12 (14 vuonna 2021) ja vastaavasti kuntayhtymiä 26 (16 vuonna 2021). Tilikausi oli negatiivinen 93 kunnassa, kun vuonna 2021 vastaava tilanne oli 60 kunnassa. Kuntien taseen kertynyt ylijäämä kasvoi hieman yli 15,0 mrd. euron.
Kuntatalouden toimintakate heikkeni yhteensä 7,1 prosenttia, johtuen voimakkaasta toimintakulujen, etenkin palvelujen ostojen, kasvusta ja korona-avustusten supistumisesta edelliseen vuoteen nähden. Valtio kuitenkin myönsi kunnille ja kuntayhtymille koronakompensaatiota välittömiin terveysturvallisuuden kustannuksiin myös vuonna 2022. Kuntien toimintakulut kasvoivat 4,2 prosenttia ja toimintatuotot laskivat 4 prosenttia. Tilikauden tulos heikkeni hieman edellisvuodesta, mutta säilyi edelleen varsin vahvana. Kuntien tilikauden tulos oli 1,23 mrd. euroa positiivinen ja kuntayhtymien 0,04 mrd. euroa positiivinen. Kuntien hyvää tulosta selittävät työllisyyden ja talouden suotuisa kehitys ja siitä seurannut verotulojen ripeä kasvu. Kuntien verotulot kasvoivat yhteensä 5 prosenttia. Kunnallisveron tuotto kasvoi 5,1 prosenttia, yhteisöveron 6,6 prosenttia ja kiinteistöveron 6,3 prosenttia. Yhteisöveron osalta kuntien ryhmäosuudesta poistui 10 prosenttiyksikön määräaikainen koronaepidemiaan liittyvä taloudellinen tukitoimi, mutta ajoituksellisten tekijöiden vuoksi yhteisöveroa korkeammalla ryhmäosuudella kertyi vielä vuoden 2022 yhteisöverotuloihin 205 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat noin 650 milj. euroa eli 6,4 prosenttia johtuen pääasiassa indeksikorotuksesta ja siitä, että valtio lisäsi kuntien tehtäviä vuonna 2022.
Kuntatalouden lainakanta oli vuoden 2022 lopulla kaikkiaan 24,5 mrd. euroa. Lainakannan kasvu jäi 1,8 prosenttiin eli se hidastui selvästi viime vuosien kasvuvauhtiin verrattuna. Kasvu syntyi kuntayhtymissä, sillä kuntien lainat supistuivat.
Kuntatalous oli talouden tunnuslukujen perusteella edellisvuoden tapaan melko lähellä tasapainoa. Toiminnan- ja investointien rahavirta heikkeni hiukan edellisvuodesta ja päätyi noin 460 milj. euroa negatiiviseksi. Ilman HKL:n yhtiöittämistä ja kuntien huomattavia myyntivoittoja toiminnan ja investointien rahavirta olisi ollut huomattavasti heikompi.
Kuntien toimintaympäristössä on viime vuosina tapahtunut ja tulee tulevinakin vuosina tapahtumaan merkittäviä muutoksia. Pitkään jatkunut kuntien väestöllinen eriytymiskehitys, jonka keskiössä ovat syntyvyyden pienentyminen, väestön ikääntyminen ja maan sisäinen muuttoliike, ovat johtaneet kuntien toiminnan ja talouden näkökulmasta hyvin erisuuntaisiin ja -asteisiin muutospaineisiin. Suurissa ja kasvavissa kunnissa investointipaineet ovat kovat, kun taas pienissä kunnissa palvelutarve laskee ja palveluverkon sopeutus on haastavaa. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön vähentyminen heikentävät kuntien veropohjaa. Vaikeimmassa tilanteessa ovat vanhusväestövaltaiset pienet kunnat, joissa lapsia syntyy vain vähän. Väestön ikärakenteen muutos pahentaa myös työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia kunnissa. Rekrytointitarpeita kasvattaa lisäksi voimakas eläköityminen kunta-alalla. Tulevaisuudessa syntyvyys kasvaa suurissa kaupungeissa, mutta suurimmassa osassa kuntia se pienenee. Haasteeksi voi muodostua kuntien palveluiden eriarvoistuminen, kun entistä suurempi osa kuntien tehtävistä käsittää lasten ja nuorten tarvitsemia palveluita. Tällöin ennakoiva suunnittelu palveluiden järjestämisessä nousee kunnissa entistä tärkeämpään rooliin.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on myös osaltaan tuonut näkyväksi kuntien meno- ja tulorakenteen eriytymistä. Erilaiset tulo- ja menorakenteet johtavat suuriin uudistuksen vaikutuksia tasaaviin rahoituselementteihin peruspalvelujen valtionosuudessa. Tämän seurauksena verotulojen ja valtionosuuksien painoarvot kuntakohtaisessa verorahoituksessa muuttuvat merkittävästi.
Eriytymiskehitys näkyy myös kuntien edellytyksissä järjestää lakisääteisiä palveluitaan. Ongelmat työvoiman saatavuudessa, kaupungistuminen sekä syntyvyyden pienentyminen edellyttävät uusia palveluiden järjestämistapoja. Esimerkkinä tästä on vuodesta 2025 voimaan tuleva TE-uudistus. Uutta lakisääteistä tehtävää koskeva lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestämään työ- ja elinkeinopalvelut yhteistyössä muiden kuntien kanssa leveämpien hartioiden saavuttamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi.
Vuonna 2021 Suomessa oli 88 kuntaa, joissa syntyi alle 20 lasta ja Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen perusteella tällaisten kuntien määrä kasvaa tulevaisuudessa. Kun vuonna 2021 Suomessa syntyi noin 49 600 lasta, syntyisi väestöennusteen mukaan Suomessa 2060-luvulla enää alle 40 000 lasta. Syntyvyyden laskun arvioidaan kohdistuvan tulevaisuudessa pitkälti samoille seuduille kuin nykyään eli maakuntien reuna-alueille ja suurten asutuskeskusten ulkopuolelle.
Kuntatalous 2024-2027
Kuntatalouden toimintamenot kasvavat painelaskelmassa vuosina 2024–2027 lähinnä hintojen kasvun seurauksena, lukuun ottamatta vuotta 2025, jolloin kunnille siirtyy vastuu työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä ja samalla niiden rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista laajennetaan. Kuntien kustannuskehitystä kuvaava peruspalvelujen hintaindeksin muutos vuositasolla on keskimäärin 3,3 prosenttia. Kunta-alan sopimuskorotukset nostavat työvoimakustannuksia 2,99 prosenttia vuonna 2024. Vuosina 2025-2027 kunta-alan ansiokehityksen oletetaan olevan yleisten työmarkkinoiden ansiokehitystä hieman nopeampaa palkkausjärjestelmien kehittämisohjelman vuoksi. Kuluttajahintojen kehityksen odotetaan normalisoituvan keskimäärin kahteen prosenttiin kehysvuosina. Investointien arvioidaan palaavan normaalille kasvu-uralleen kehyskaudella. Kunnilla on jatkossakin merkittäviä investointitarpeita muun muassa rakennuskannan iän, muuttoliikkeen ja vihreän siirtymän vuoksi.
Toimintatulot kasvavat painelaskelmassa noin prosentin vuodessa 2024–2027. Verotulot laskevat 3,0 prosenttia vuonna 2024, mikä johtuu siitä, että soteuudistuksen vaikutus näkyy kuntien verotuloissa viiveellä verovuoden verojen kertyessä useamman kalenterivuoden aikana. Tämän jälkeen verotulojen kehityksen odotetaan normalisoituvan keskimäärin 3,6 prosentin vuotuiseen kasvuun vuosina 2025–2027.
Kuntien valtionosuuksien kasvu jää tarkasteluvuosina maltilliseksi lukuun ottamatta vuotta 2025, josta alkaen kuntien valtionosuukissa huomioidaan kunnille siirtyvät noin 840 milj. euron vastuut TE-palvelutehtävien ja työttömyysetuuksien rahoituksesta. Kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden tulojen määrä täsmäytetään valtionosuuksien kautta. Tarkistus huomioidaan vuodesta 2024 alkaen ja alustavien arvioiden mukaan lisäsiirtotarve olisi 99 milj. euroa. Valtiovarainministeriö tarkistaa kunnilta hyvinvointialueille siirrettävien tulojen määrän koko maan tasolla siirtyviä kuluja vastaaviksi vuoden 2022 taloustietojen valmistuttua loppuvuodesta 2023. Kuntatalouden lainakanta kasvaa tarkastelujakson lopulla 20,4 mrd. euroon ja korkojen nousu välittyy lopulta myös kuntatalouteen lisäkustannuksiksi kiristäen kuntien taloutta.
(Lähde: Kuntatalousohjelma 2024-2027, kevät 2023, Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2023:23, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-206-2)
Kaupungin talouskehitys
Laitilan kaupungin tilinpäätökset ovat jo kolmena peräkkäisenä poikkeuksellisena vuotena olleet positiivisia ja myös talousarvio vuodelle 2023 on ylijäämäinen 1,1 milj. euroa. Myönteisten kuntatalouden talousnäkymien taustalla on pääasiassa veroennusteen vahvistuminen. Kuntahallinnon verojen odotetaan kasvavan 2024–2027 keskimäärin 4,6 prosenttia vuodessa, mikä on poikkeuksellisen kova kasvu. Kuntaliiton huhtikuussa julkaisemassa veroennustekehikossa Laitilan kaupungin vuoden 2023 verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 490 000 euroa talousarviossa arvioitua suuremmat. Talousarvioon nähden merkittävin ero selittyy kunnallisverotuloilla, joiden arvioidaan kasvavan 330 000 euroa. Kiinteistöverojen arvioitu kasvu on 95 000 euroa. Yhteisöverojen arvioidaan puolestaan toteutuvan 65 000 euroa suurempina. Veroennustekehikon mukaan tilitettävät kokonaisverotulot vuodelle 2023 olisivat 18 411 000 euroa. Sote-uudistus vaikuttaa kuntien kunnallis- ja yhteisöverotuloihin vuodesta 2023 lähtien. Lisäksi kunnat saavat korvauksia laajentuneista tehtävistä sekä esimerkiksi kotikunnan saaneiden tilapäistä suojelua saavien henkilöiden palveluiden järjestämisestä. Kaikkiin kuntahallinnon keskipitkän aikavälin tuloeriin liittyy tässä vaiheessa kuitenkin huomattavaa epävarmuutta.
Kuntaliitto arvioi, että noin kaksi kolmasosaa kuntahallinnon kuluista on kulutusmenoa, joihin kohdistuvat lähivuosina huomattavat hintapaineet. Välituotteiden hinnankorotusten ja korkojen ohella hintapaineita nostavat kunta-alan palkkaratkaisun sopimuskorotukset. Inflaation on todettu olevan aiemmin ennustettua sitkeämpää.
Laitilan kaupungin taloudellinen tilanne tulee olemaan seuraavalla kehyskaudella haastava, kun verotulot ja valtionosuudet vähenevät ja samaan aikaan kustannukset kasvavat. Toimintaan vaikuttavat jatkossa myös väestön ikääntymisen ja muuttoliikkeen mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Koronatukien ja sote-muutoksen jälkeinen aika yhdessä muuttuvan valtionosuusjärjestelmän kanssa, tuovat talouteen epävarmuutta. Samalla uusien investointien tarve on merkittävä. Haastavuutta lisää se, että tulevaisuudessa tasapainoinen kuntatalous ei voi nojautua valtionrahoituksen lisäämiseen. On hyvin todennäköistä, että seuraava hallitus joutuu tekemään leikkauksia julkiseen talouteen, joka edellyttäisi myös kunnilta sopeutustoimia.
Kaupungin kehyksen perustelut 2023–2025
Laitilan kaupungin kehys on rakennettu seuraavasti: Kehyksen lähtökohtana on käytetty vuoden 2023 talousarviota.
Tulot
Tuloille ei ole asetettu korotusvelvollisuutta, mutta toimialojen tulee tehdä kartoitus kaikista perittävistä maksuista ja taksoista ja korottaa niitä lainsäädännössä päätetyn tai sopimuksen mukaisesti. Sopimuksiin perustuvat indeksikorotukset tulee tehdä ajallaan. Vanhoja sopimuksia saattaa olla tarpeen päivittää.
Menot
Kaupungin toimintakuluihin on kustannustason voimakkaasta kasvusta johtuen kehyksessä tehty 3,5 % indeksikorotus ja henkilöstökuluihin on tehty 4,5 prosentin yleiskorotus toukokuun 2023 henkilöstökuluihin. Toiminnalliset muutokset talousarvioon 2023 lisäävät toimintakuluja noin 42 tuhatta. Vähäinen kustannusten kasvu johtuu ukrainalaisiin liittyvien kustannusten vähenemisestä, mikä on noin 0,35 milj. euroa (koulujen/päiväkotien vuokrat ja henkilöstökulut, sekä asumispalvelut). Lisäksi työllisyyspalveluista on vähennetty toimintakuluja 0,25 milj. euroa, jotta budjetti vastaa paremmin toteutuneita kustannuksia. Suurimmat toiminnalliset lisäykset koostuvat vuosikorjausten siirrosta investoinneista käyttötalouteen, paikkatieto-ohjelman hankinnasta, kuljetuskustannusten kasvusta sekä varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstölisäyksistä.
Palkat ja palkkiot
Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut käytiin haastavissa olosuhteissa, juuri kun inflaatio oli korkeimmillaan. Vuosille 2023 ja 2024 oli sovittuna pohjaratkaisu 1,9 %, jossa yleiskorotusten osuus oli 1,5 % ja paikalliserä 0,4 %. Neuvottelutulokseen kuitenkin sisältyi perälautatarkastelu, jonka seurauksena yksityisten alojen sopimusmalli johti pohjaratkaisua korkeampiin korotuksiin myös kuntasektorilla. Tämä merkitsee, että 1.6. tuleviin yleiskorotuksiin lisätään 0,7 % vuonna 2023 ja 0,77 % vuonna 2024. Paikallisiin järjestelyeriin puolestaan lisätään 0,3 % vuonna 2023 ja 0,33 % vuonna 2024. Lisäksi sovittiin kesäkuussa 2023 maksettavasta kertapalkkioista, joka on 467 euroa/henkilö. Ylimääräisenä kertapalkkiona tulee vielä KVTES:n liitteen 5 piiriin kuuluvalle henkilöstölle 120 euron kertapalkkio ja OVTES:in osio G:n piiriin kuuluvalle henkilöstölle 150 euron kertapalkkio. Perälaudan kustannukset muuttavat vuosikeskiarvoa 1,8 % vuonna 2023 ja vuoden 2024 korotuskustannukset ovat 1,73 % verrattuna vuoteen 2022. Kokonaiskustannukset sopimuskaudella 2022–2024 ovat vuosikeskiarvovertailussa seuraavat:
- 2021–2022 1,76 %
- 2022–2023 4,85 %
Kehyksessä henkilöstökustannuksiin on vuodelle 2024 laskettu 4,5 % korotusvaraus sisältäen myös henkilökohtaisen suoriutumistason korotukset.
Verot ja valtionosuudet
Vuoden 2023 veroprosentti on 8,11. Kehyksessä verotulot on arvioitu Kuntaliiton huhtikuussa 2023 laatiman verotuloennusteen mukaan. Kuntaliiton tuoreimman ennusteen mukaan verotulot vuodelle 2024 tulisivat laskemaan 814.000 euroa verrattuna vuoteen 2023 ja kasvamaan 288.000 euroa helmikuun ennusteeseen nähden. Verotuloennuste tarkentuu vuoden mittaan.
Laitilan kaupungin valtionosuudet tulevat olemaan Kuntaliiton laatiman kevään 2023 ennakollisen valtionosuuslaskelman mukaan 12 milj. euroa vuonna 2024. Summa pitää sisällään verotulomenetyskompensaation 1,7 miljoonaa euroa. Valtionosuuden lopullinen määrä vahvistuu joulukuussa 2023.