Perustelut
Viranhaltijoiden on kuukausittain seurattava määrärahojensa toteutumista ja raportoitava siitä valiokuntaan tai lautakuntaan vähintään neljännesvuosittain. Raportointiaikataulun mukaiset raportit toimitetaan tiedoksi valiokunnille, lautakunnille ja kaupunginhallitukselle. Valtuustolle toimitetaan osavuosikatsaus neljännesvuosittain.
Kuntatalouden kehitys
Vuoden 2025 aikana julkisen talouden näkymät ovat heikentyneet, koska talous ei ole elpynyt ja menopaineet muun muassa puolustukseen ovat kasvaneet. Työttömyys on noussut ennätyskorkealle ja sen myötä kuntien tulot ovat kasvaneet odotettua hitaammin ja menot lisääntyneet muun muassa palkkakustannusten, tehtävien laajentumisen ja rahoitusvastuiden kasvaessa.
Kuntaliiton syksyn Talousbarometrin mukaan kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee merkittävästi seuraavan vuosikymmenen aikana. Kuntien talousjohtajien näkemyksiä ja tunnelmia kartoittavaan kyselyyn vastasi 193 kaupunkia tai kuntaa (Manner-Suomessa on 292 kuntaa). Lähes 80 % talousjohtajista arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän ja erityisesti kaikkein pienimmissä kunnissa tilanne on haastava. Kuntien seuraavan 12 kuukauden näkymät kuitenkin ovat heikkenemässä odotettua vähemmän. Sopeutuspaineet yltävät lähes koko kuntakenttään, mutta yleiset veronkorotuspaineet ensi vuodelle näyttävät kohtuullisilta. Tilanteet kuitenkin vaihtelevat merkittävästi eri kunnissa.
Valtiovarainministeriön syksyn 2025 kuntatalousohjelmassa arvioidaan, että kuntatalouden rahavirta pysyy negatiivisena koko kehyskauden ajan. Koulutuksen palvelutarpeen supistuminen haastaa monia kuntia toiminnan ja palveluverkon sopeuttamiseen sekä kuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Syntyvyyden lasku, ikääntyminen ja kaupungistuminen vaikuttavat palvelutarpeisiin ja kustannuksiin. Erityisesti pienet ja maaseutumaiset kunnat kohtaavat vaikeuksia palvelujen järjestämisessä ja veropohjan riittävyydessä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntatalouden kehitysnäkymät ovat haastavat. Kunnilta vaaditaan aktiivista talouden hallintaa, investointien priorisointia ja palvelurakenteiden uudistamista. Koko ennusteajanjakson ajan kuntataloudessa vallitsee tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino. Mikäli opetuksen järjestämisen kustannuksia ei kyetä sopeuttamaan lasten määrän vähentyessä niin lapsikohtaiset kustannukset kasvavat, valtionosuudet pienevät ja samalla verojen korotuspaine kasvaa. (Lähteet: Kuntaliitto, VM kuntatalousohjelma vuodelle 2026, syksy 2025; VM hallituksen talousarvioesitys 2026)
Kaupungin talouskehitys
Laitilan kaupungin talous on vuoden 2025 alkupuoliskolla kehittynyt odotettua vahvemmin. Alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin alijäämää, mutta toteutuneet säästötoimet ovat tuottaneet merkittävästi parempia tuloksia. Kaikki toteutuneet säästöt eivät kuitenkaan ole suunniteltuja, vaan säästöä on syntynyt myös mm. henkilöstön vaihtuvuuden takia, jolloin tehtäviä on ollut täyttämättä. Tämä on merkinnyt myös viivettä joidenkin hankkeiden toteutumisessa, jolloin kulujen toteumat siirtyvät eteenpäin. Vuoden 2024 tilinpäätöksessä kaupungin tulos oli yli kolme miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin. Alkuperäisessä talousarviossa ei ollut huomioitu talouden tasapainotustoimia.
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamissuunnitelman vuosille 2024–2027, jonka kokonaisvolyymi on noin neljä miljoonaa euroa. Suunnitelman tavoitteena on varmistaa talouden kestävyys muuttuneessa toimintaympäristössä. Säästötoimia on kohdistettu erityisesti käyttötalouteen, mutta myös vuoden 2025 investointitaso on pidetty maltillisena, noin 4,6 miljoonassa eurossa.
Laitilan talouden vahvuuksia ovat kohtuullinen velkamäärä, onnistunut korkosuojaus ja ylijäämäinen tase, joka on kasvanut 14,5 miljoonaan euroon. Kaupungin väestökehitys on pysynyt vakaana, pääosin maahanmuuton ansiosta. Tämä tukee palveluiden kysyntää ja työvoiman saatavuutta erityisesti maataloussektorilla.
Haasteita aiheuttavat valtionosuuksien epävarmuus, lapsimäärän lasku ja palvelutarpeiden muutokset. Työllisyyspalvelu-uudistus on lisännyt taloudellista herkkyyttä suhdannevaihteluille. Toistaiseksi Laitilan työttömyysaste on kuitenkin pysynyt kohtuullisella tasolla ollen syyskuussa 6 prosenttia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Laitilan kaupungin talous on vakaalla pohjalla, mutta edellyttää jatkossakin tarkkaa suunnittelua ja rakenteellisia uudistuksia vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin proaktiivisesti.
Kuluva vuosi
Kuluneen vuoden perusteella laadittu kaupungin tulosennuste vuodelle 2025 on noin 2,7 milj. euroa ylijäämäinen (talousarviossa alijäämä 0,5 miljoonaa euroa). Ennusteen paranemiseen vaikuttavat sekä arvioitua pienempinä toteutuneet kustannukset että korkeampina toteutuneet toimintatuotot. Lisäksi valtionosuudet näyttävät toteutuvan ennakoitua suurempina. Toisaalta tulokseen sisältyy vielä paljon epävarmuutta, sillä sote-kiinteistöjen yhtiöittämisen vaikutusta ei ole huomioitu ennusteessa. Mahdolliset omaisuuden myyntitappiot, alaskirjaukset ja kertaluonteiset satunnaiserät voivat olennaisesti heikentää tulosta.
Kuntaliiton syyskuussa julkaisemassa veroennustekehikossa Laitilan kaupungin verotulot vuodelle 2025 arvioidaan olevan kokonaisuudessaan yli 0,3 milj. euroa talousarviossa arvioitua pienemmät. Talousarvioon nähden merkittävin ero selittyy kunnallisverotuloilla, joiden arvioidaan pienenevän 0,45 milj. euroa. Tämä siitä huolimatta, että kaupunki nosti vuoden 2025 kunnallisveroa 0,3 prosenttiyksikköä. Kiinteistöverojen on arvioitu kasvavan noin 59 t. euroa ja yhteisöverojen 59 t. euroa. Veroennustekehikon mukaan tilitettävät kokonaisverotulot vuodelle 2025 olisivat 18 122 000 euroa.
Toimintatuotot ovat kokonaisuutena toteutuneet arvioitua korkeampina johtuen pääasiassa hankkeiden ennakkomaksuista sekä kotoutumiskorvauksista. Tuottojen toteuma syyskuun lopussa oli 79 %. Toimintatuotot eivät kerry vuoden aikana kaikilta osin tasaisesti.
Toimintakulut ovat toteutuneet arvioitua matalampina. Toteuma syyskuun lopussa oli 69 %. Henkilöstökulujen toteuma vastaavana aikana oli 61 % ja palvelujen ostojen 63 %.
Syyskuun kuluissa ei vielä näy palkkojen sopimuskorotuksia, joiden maksatus on lokakuussa. Toisaalta kaikkia tehtäviä ei ole saatu täytettyä sitä mukaa, kun henkilöstöä on vaihtunut. Isäntäkunta Turku laskuttaa kaupunkia tuottamistaan yhteisistä TE-palveluista talousarvion perusteella. Tasauslaskun suuruus varmistuu vasta tilinpäätöstietojen perusteella, joka voi tarkoittaa merkittävää lisälaskua. Tämä lisää epävarmuutta talousennusteisiin.
Loppuvuodesta tulee tyypillisesti suuria kertaluonteisia laskuja, jotka laskutetaan pidemmältä ajalta toteutuneiden kulujen mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi kotikuntakorvaukset. Käyttökulut, kuten lämmitys ja sähkö sekä kunnossapitokulut, kuten auraus- ja hiekoitus puolestaan muodostuvat suurimmaksi osaksi talvikautena, jolloin kulut eivät jakaudu tasaisesti eri kuukausille. Alkuvuoden leuto sää ja vähäluminen talvi ovat vähentäneet energia- sekä kunnossapitokustannuksia.
Lainojen korkokustannukset ovat jatkaneet laskuaan. Keskikorko oli syyskuun tilanteessa korkosuojaukset huomioiden 1,48 prosenttia. Ilman koronvaihtosopimusta se olisi ollut 1,66 prosenttia. Syyskuun lopun tilanteessa lainakanta oli yhteensä 18,5 milj. euroa ja suojausaste 86,5. Investointien toteuma-aste oli syyskuussa vain n. 50 %, joka vaikuttaa myös lainan tarpeeseen. Uutta pitkäaikaista lainaa ei ole tässä vaiheessa ollut tarpeen nostaa vuodelle 2025, sillä investointitaso on ollut matala ja toisaalta korkojen suojausaste korkea.
VM päivitti valtionosuuslaskelmiaan vuoden 2025 osalta viimeksi kesäkuussa. OKM ei päivitä valtionosuuslaskelmiaan pitkin vuotta, ellei niihin tule oikaisuja. Yhteensä kaupunki on saamassa valtionosuutta vuodelle 2025 noin 12,86 milj. euroa. Summassa ei ole huomioitu kotikuntakorvauksia, sillä ne käsitellään perusopetuksen käyttötalouden kuluina ja tuottoina.
Sairauspoissaolot ovat laskeneet edelliseen vuoteen nähden, mutta sen sijaan työtapaturmat ovat kasvaneet. Työtapaturmapäivien kasvu johtuu yksittäisistä pitkistä poissaolojaksoista.
Tehtäväkohtaisesti syyskuun tilanteessa merkittävimmät ylitykset olivat vaaleissa ja mittauspalveluissa.
Laitilan kaupungin osavuosikatsaus 1-9/2025 on liitteenä.