Perustelut
Viranhaltijoiden on kuukausittain seurattava määrärahojensa toteutumista ja raportoitava siitä valiokuntaan tai lautakuntaan vähintään neljännesvuosittain. Raportointiaikataulun mukaiset raportit toimitetaan tiedoksi valiokunnille, lautakunnille ja kaupunginhallitukselle. Valtuustolle toimitetaan osavuosikatsaus neljännesvuosittain.
Vuosi 2023 on ollut kunnissa poikkeusvuosi. Alkuvuoden kuntatalous on ollut vahva, mutta loppuvuoteen kohdistuu heikentäviä tekijöitä. Verohäntien voimakkain vaikutus on nähty alkuvuonna. Elo- ja syyskuun tilityksissä puolestaan leikataan verohäntää, kun verovuoden 2022 veronpalautukset peritään suuressa määrin veronsaajilta. Myös joulukuussa maksettavat veronpalautukset verovuodelta 2022 odotetaan vähentävän kunnallisveron tilityksiä. Toisaalta parantunut palkkatulojen kehitys ja erityisesti kuntasektorin arvioitua korkeammat sopimuskorotukset vaikuttavat positiivisesti kunnallisverotuloihin. Yritysten kuluvan vuoden ennakoita on pudotettu reilusti kesäkuusta lähtien ja tämä on myös näkynyt heikompina verotilityksinä. Erityisesti usealla suuryrityksellä tulos on ollut selvästi odotettua huonompi. Tällä hetkellä verotulojen ennusteissa on kuitenkin huomattavan paljon epävarmuutta. Epävarmuutta luo muun muassa työllisyyden kehitys, suhdanteet ja valmistuvan verotuksen 2022 jäännösverojen kertymärytmi (Kuntaliitto, Taloustorstai 24.8.2023).
Kuntaliiton elokuussa julkaisemassa veroennustekehikossa Laitilan kaupungin verotulot vuodelle 2023 arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 500 000 euroa talousarviossa arvioitua suuremmat. Talousarvioon nähden merkittävin ero selittyy kunnallisverotuloilla, joiden arvioidaan kasvavan 450 000 euroa. Kiinteistöverojen arvioitu kasvu on 100 000 euroa. Yhteisöverojen arvioidaan puolestaan toteutuvan 50 000 euroa pienempinä.
VM:n kesäkuun taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous ei kasva tänä vuonna, kun hintojen ja korkojen nousu vähentää kotitalouksien kulutusta ja investointeja. Suomen bruttokansantuote (BKT) ei näin ollen kasvakaan tänä vuonna, vaan pysyy viime vuoden tasolla. Sen sijaan Julkinen velkasuhde on alkanut jälleen kasvaa. Valtion- ja paikallishallinnon yhteenlaskettu mittava alijäämä, väestön ikääntyminen, sekä edelleen kasvavat velanhoitokustannukset pitävät velkasuhteen nousevalla uralla jatkossakin. Talouden kuva on kaksijakoinen, palvelut ovat vahvassa kasvussa, työllisyystilanne hyvä ja palkat nousevat, mutta samalla teollisuustuotanto heikkenee ja rakentaminen on laskussa. Energian ja raaka-aineiden hintojen laskun välittyminen kuluttajahintoihin hidastaa inflaatiota selvästi., mutta pohjainflaatio on edelleen korkea. Hintojen ja korkojen nousun jatkuminen odotettua pidempään vaikuttaisi negatiivisesti kotitalouksien kulutukseen sekä asunto- ja rakennusmarkkinoille. Myös sotatilanne Ukrainassa ja Venäjän sisäinen kehitys tuovat epävarmuutta ennusteisiin. (VM taloudellinen katsaus Kesä 2023, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:51)
Alkuvuoden perusteella laadittu kaupungin tulosennuste vuodelle 2023 on 1,6 milj. euroa ylijäämäinen (talousarviossa ylijäämä 1,1 miljoonaa euroa). Ennusteen paranemiseen vaikuttavat pääasiassa talousarviota suuremmat verotulot.
Toimintatuotot ovat kokonaisuutena toteutuneet hieman arvioitua korkeampina johtuen sivistystoimen hankkeiden ennakkomaksuista. Toteuma kesäkuun 2023 lopussa oli 54,2 %. Myynti- ja maksutuotot eivät kerry vuoden aikana kaikilta osin tasaisesti, koska osa maksuista peritään vain 1–4kertaa vuodessa.
Toimintakulut ovat toteutuneet hieman arvioitua matalampina. Toteuma kesäkuun lopussa oli 47,8 %. Palkkojen ja palkkioiden toteuma vastaavana aikana oli 47,4 % ja palvelujen ostojen 45,7 %. Kesäkuun toteumassa ei vielä näy lomarahojen maksua. Palkkojen yleiskorotukset tulivat maksuun kesäkuussa, joten palkkakustannukset kasvavat loppuvuotta kohden. Työterveyshuollon kulut näkyvät normaaleina käyttötalouden erinä. Vuonna 2022 työterveyden kulut vyörytettiin kustannuslaskennallisina erinä.
Muiden kulujen osalta on huomioitava, että osa hankintasopimuksista päättyy kesken vuotta ja uudet sopimushinnat saattavat olla merkittävästi vanhoja kalliimpia. Inflaatio ja korkotaso välittyvät näin ollen kustannuksiin vähitellen. Loppuvuodesta tulee tyypillisesti myös suuria kertaluonteisia laskuja, jotka laskutetaan pidemmältä ajalta toteutuneiden kulujen mukaisesti. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kotikuntakorvaukset. Käyttökulut, kuten lämmitys ja sähkö sekä kunnossapitokulut, kuten auraus- ja hiekoitus puolestaan muodostuvat suurimmaksi osaksi talvikautena, jolloin kulut eivät jakaudu tasaisesti eri kuukausille.
Lainojen korkokustannukset ovat nousseet ripeästi. Kesäkuun lopun tilanteessa lainakanta oli yhteensä 22,5 milj. euroa ja suojausaste 75,6 %. Lyhytaikaisia kuntatodistuksia oli 5,5 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 2,5 milj. euroa ja loput 14,5 milj. euroa lainoista olivat pitkäaikaisia. Investointihankkeet ovat osittain vasta käynnistymässä, joten lainatarve kasvanee loppuvuotta kohden. Investointien toteuma-aste oli kesäkuussa 24,1%.
Sairauspoissaolojen vertailu edelliseen vuoteen on haastavaa, koska henkilöstön määrä on sote-uudistuksen seurauksena oleellisesti vähentynyt. Tästä huolimatta työtapaturmien määrä on kasvanut.
Tehtäväkohtaisesti kesäkuun tilanteessa merkittävimmät ylitykset olivat asumisessa ja kiinteistöissä. Huomattakoon, että molemmilla tehtäväalueilla ylittyivät myös tulot.
Osavuosikatsaus 1-6/2023 on käsitelty teknisessä valiokunnassa 23.8.2023 ja sivistysvaliokunnassa 24.8.2023. Valiokuntakäsittelyt löytyvät viiteaineistona.
Laitilan kaupungin osavuosikatsaus 1-6/2023 sekä strategisten tavoitteiden toteuma ovat liitteenä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kattelus, kaupunginjohtaja, lauri.kattelus@laitila.fi
Kaupunginhallitus merkitsee osavuosikatsauksen tiedokseen ja lähettää sen edelleen tiedoksi kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Merkittiin pöytäkirjaan, että asiantuntijana läsnä asian käsittelyn ajan oli talousjohtaja Marika Silvennoinen.