Kaupunginhallitus, kokous 27.9.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 308 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2020

LAIDno-2021-317

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Kuntalain 121 §:n mukaisesti "tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitellään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selityksiä arvioinnin tuloksista. Kaupunginhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikeromus antaa aihetta".

Tarkastuslautakunta laatii arviointikertomuksen vuodelta 2020.

Ehdotus

Tarkastuslautakunta saattaa laatimansa arviointikertomuksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Marika Silvennoinen, Talousjohtaja, marika.silvennoinen@laitila.fi

Perustelut

-

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto käsittelee tarkastuslautakunnan antaman vuoden 2020 arviointikertomuksen. 

Päätös

Asian käsittelyn aikana puheenvuoron käyttivät valtuutetut Peltola, Aitakari, Rinne, Pokki, Lehtola ja Raisto-Elo sekä kaupunginjohtaja Kattelus.

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vuoden 2020 arviointikertomuksen.

Valmistelija

  • Marika Silvennoinen, Talousjohtaja, marika.silvennoinen@laitila.fi

Perustelut

Tarkastuslautakunta on 12.5.2021 esittänyt arviointikertomuksensa vuodelta 2020. Kaupunginhallituksen on annettava arviointikertomukseen liittyvät selvitykset valtuustolle 30.9.2021 mennessä. On kuitenkin huomioitava, että valtuustokausi vaihtui ja kaupunginvaltuusto teki henkilövalinnat luottamustoimiin 23.8.2021. Tällä on ollut vaikutusta mm. valiokuntakäsittelyjen aikatauluihin.  

Talouden ja hallinnon osalta tarkastuslautakunta otti arviointikertomuksessaan esille seuraavat asiat:

”Lainamäärä on kasvanut. Lainakantaa on tilikauden aikana muutettu lyhytaikaisesta lainasta pitkäaikaiseksi lainaksi. Lainoilla on korkosuojauksia. Yleinen velkaantuminen sekä kaupungissa että konsernitasolla tulee saada taittumaan.”

”Kaupungin investointeja tulee harkita kriittisesti. Investointimäärä pysyi edelleen korkeana ja oli 6,7 milj. euroa vuonna 2020. Korkean investointitason seurauksena myös lainamäärä ja poistot kasvavat ja johtavat talouden tunnuslukujen heikkenemiseen”.

Kaupungin velkamäärän suuruus on oleellisesti sidoksissa investointeihin. Lainakantaa kasvattavat erityisesti suuret rakennusinvestoinnit. Vuonna 2020 kaupunki teki vahvan tuloksen johtuen pääosin valtionosuuksien kasvusta sekä toimintakulujen vähentymisestä koronapandemian johdosta. Näin ollen kaupungin velkamäärä laski n. 55.000 euroa ja koko konsernin lainakanta pieneni miljoona euroa. Kaupungin lainamäärä asukasta kohti oli 3234 euroa, kun tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko Manner-Suomen kuntien keskiarvo oli 3478 euroa/asukas. Vuosikate (5,8 milj. euroa) riitti kattamaan poistot, mutta investointeja se ei kokonaisuudessaan kattanut. Velan kasvua voidaan taittaa investointien priorisoinnilla ja jaksottamisella. Myös vuonna 2023 toteutuva sote-uudistus tulee huomioida investointeja suunniteltaessa. Merkittävä osuus kaupungin verotuloista sekä valtionosuuksista tulee siirtymään hyvinvointialueelle, joten kaupungin on suoriuduttava veloistaan nykyistä pienemmällä tulorahoituksella.

”Tarkastuslautakunta odottaa, että talouden tasapainottamisohjelmaa viedään jäntevästi eteenpäin.”  

Talouden tasapainottamisohjelman 2020-2022 toteutumisen tilanne ajalta 1-6 käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 20.9.2021. Tasapainottamisohjelmassa listatut toteutettavissa olevat toimenpiteet on pääosin toteutettu tai päätetty jättää toteuttamatta. Tarpeen vaatiessa laaditaan uusi talouden tasapainottamisohjelma.

”Talous- ja hallintojohtajan virka muutettiin kahdeksi erilliseksi viraksi. Tarkastuslautakunta katsoo, että myös palkanlaskennan organisointia pitää tarkastella varovaisuuden periaatetta noudattaen. Ostopalveluiden hankintaa tulee harkita tarkoin.”

Palkkahallinnon järjestämisestä tehtiin päätös kaupunginhallituksessa 13.9.2021. Tavoitteena on palauttaa palkanlaskenta kaupungin omaksi toiminnaksi, mikäli riittävä ja osaava henkilöstö saadaan rekrytoitua. Tällä hetkellä täytettynä on kaksi vakanssia, joista toista hoitaa sijainen. Rekrytoinnissa on kiinnitettävä huomiota kilpailukykyiseen palkkaan sekä työn houkuttelevuuteen mm. mahdollisuutena tehdä työtä myös etätyöpisteestä. Sarastian kanssa neuvotellaan muutaman kuukauden siirtymäajasta, jolla varmistetaan prosessin jatkuminen virheettä ja keskeytyksettä toiminnan siirtyessä omaksi toiminnaksi.

Kaupungin uudistuneen johtoryhmän ja kaikkien esimiesten kouluttamiseen tulee kiinnittää huomiota ja tätäkin kautta parantaa henkilöstön työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia.”

Esimiesten kouluttamiseen on panostettu järjestämällä useita koulutustilaisuuksia mm. työehtosopimusten laatimisesta, virka- ja työehtosopimuksista, talouden seurannasta ja talousarvion laadinnasta. Esimiehille järjestetään kerran kuukaudessa ns. esimiesiltapäivä, jossa käsitellään ajankohtaisia aiheita ja järjestetään koulutuksia. Edelleen WinNovan kanssa on tehty Kumppanuussopimus henkilöstölle kohdennetun koulutustarjonnan kehittämiseksi kustannustehokkaasti.

”Kaupungin vetovoimaisuutta täytyy kyetä lisäämään.”

Kaupungin vetovoimaisuuden lisäämiseksi tehdään jatkuvaa työtä panostamalla kehittyviin ja laadukkaisiin palveluihin. Palvelujen saatavuuden edistämiseksi kehitetään mm. sähköisiä palvelukanavia.

”Sairauspoissaolojen osalta huolen aiheena mielenterveyspoissaolot sekä vajaatyökykyisten työllistyminen omassa organisaatiossamme tai muun työllistymis- tai koulutusvaihtoehdon löytyminen.”

Sairauspoissaolojen seurantaan on otettu käyttöön palkkahallinto-ohjelmassa käytäntö, jossa esimiehille lähetään säännöllisesti listaus henkilöistä, joiden poissaolot ns. aktiivisen tuen mallin mukaisesti edellyttävät keskustelua ja mahdollisesti jatkotoimenpiteitä asiantilan parantamiseksi. Palkkahallinto-ohjelmaan kirjataan käydyt keskustelut. Lisäksi tarkastellaan niiden työyksiköiden tilannetta tarkemmin, joissa on eniten sairauspoissaoloja.Vajaatyökykyisten työllistämiseksi ja työkokeilujen mahdollistamiseksi vuoden 2022 talousarvioehdotukseen sisältyy uutena määrärahavaraus työkokeiluja varten.

Sivistystoimen osalta ei tuotu esiin varsinaisia epäkohtia.

Sivistystoimessa on onnistuttu saamaan myönteisiä päätöksiä hankerahoituksista verrattain hyvin. Näiden valtionosuusrahoitusten turvin on kyetty kehittämään Laitilan kaupungin opetus-, kasvatus- ja vapaan sivistystyön tehtäväalueita sekä rahoittamaan ja kattamaan perustoimintojen kustannuksia. Kehittämisrahoitukset vaativat usein kuitenkin myös omarahoitusosuuden, joten hankkeet ovat myös kasvattaneet jonkin verran menoja.

Esimiesten kouluttautuminen sivistystoimessa on ollut kiitettävää. Useat esimiehet ovat suorittaneet tai suorittamassa Loisto-valmennusta, joka antaa valmentavan johtamisen valmiuksia omaan työhön.

Kyläkoulujen hallinnollinen yhdistäminen on ollut onnistunut ja toimiva ratkaisu.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä teknisen valiokunnan käsittelyt ovat liitteenä.

Ehdotus

Esittelijä

  • Lauri Kattelus, Kaupunginjohtaja, lauri.kattelus@laitila.fi

Kaupunginhallitus merkitsee edellä olevan sekä valiokuntien antamat selvitykset tiedoksi ja lähettää ne edelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Merkittiin pöytäkirjaan, että läsnä asiantuntijoina tämän asian käsittelyn ajan olivat talousjohtaja Marika Silvennoinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Johanna Ahokas, tekninen johtaja Mika Raula sekä sivistysjohtaja Susanne Laaksonen.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa kuntalain 136 §:n mukaan tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.