Sivistysvaliokunta, kokous 10.4.2025

Perustelut

Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea koskeva lakimuutos astuu voimaan 1.8.2025 (Laki perusopetuslain muuttamisesta 1090/2024). Uudistuksella parannetaan oppilaiden mahdollisuuksia saada nykyistä aikaisemmin ja tehokkaammin oppimisen ja koulunkäynnin tukea silloin, kun oppilaalla on vaikeuksia suoriutua opinnoistaan tai osallistua opetukseen. Tarkoitus on, että oppilas saa jatkossa tukea oppimiseensa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä. 

Ensisijaiset tukimuodot, joihin kaikilla oppilailla on oikeus, ovat ryhmäkohtaisia. Näihin sisältyy yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus. Mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät ole riittäviä, oppilas saa oppilaskohtaisia tukitoimia, jotka ovat säännöllisiä ja perustuvat yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Näihin sisältyy sekä osittain pienryhmässä, että tarvittaessa kokonaan erityisluokassa toteutettava opetus sekä oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut.

Lakimuutoksen myötä ns. kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) poistuu käytöstä ja tilalle tulevat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot sekä oppilaskohtaisen tuen muodot. Tämän lisäksi Perusopetuslakiin on kirjattu opetuksen järjestäjää koskevia sitovia velvoitteita:

1. Ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin on varattava vähintään 0,122 opetustuntia/viikko/koulun oppilas (PoL 20 b §).

2. Opetusryhmässä saa olla enintään viisi oppilasta, jotka saavat oppilaskohtaisena tukena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa (PoL 20 g §).

3. Erityisluokanopettajan opetuksessa erityisluokassa saa olla enintään kymmenen oppilasta. (PoL 20 g §)

4. Erityisluokanopettajan opetuksessa erityisluokassa saa olla enintään kahdeksan varhennetun oppivelvollisuuden opetuksessa olevaa oppilasta tai enintään kuusi toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa olevaa oppilasta (PoL 20 g §).

Lainsäädännön uudistuksessa painottuvat inkluusio sekä oppilaiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Inkluusiolla tarkoitetaan sitä, että jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus käydä omaa lähikouluaan riippumatta siitä, onko hänellä oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite. Lähikoulu toimii siten koko ikäluokan kouluna. Oppilaita ei luokitella ominaisuuksien tai taipumusten mukaan, vaan heitä kohdellaan tasaveroisesti. Inkluusion toteuttamiseksi lähikouluille tulee taata resurssit vastata kaikkien oppilaiden tarpeisiin. Inkluusio tarkoittaa myös esteettömyyttä ja perusopetuksen tulee olla saavutettavissa myös ilman fyysisiä esteitä. Jatkossa myös koulukiinteistöjä tulee tarkastella tästä näkökulmasta.

Laitilan kaupungin esiopetuksessa inkluusion periaatteet ovat toteutuneet jo pitkään. Perusopetuksessa sen sijaan on keskitetty erityisen tuen oppilaiden opetuksen järjestäminen ja se on toteutettu Kappelimäen koulussa. Lainsäädännön uudistuessa tulee nykyistä keskitettyä mallia tarkastella inkluusion toteutumisen näkökulmasta. Erityisesti Laitilan kyläkoulun osittain pienet ryhmäkoot tulee jatkossa hyödyntää osana oppilaiden oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyitä.

Lainsäädännön uudistusta ja oppimisen tuen kehittämistä on tarkoitus viedä Laitilan esi- ja perusopetuksessa vaiheittain. Uudistus tulee vaatimaan merkittäviä lisäresursseja tulevina vuosina esi- ja perusopetuksen järjestämiseen. Samaan aikaan oppilasmäärien lasku ja laaja kouluverkko haastaa inkluusion edistämistä talouden näkökulmasta, sillä jokaiseen kouluun tulee lisätä tuen resurssia lainsäädännön velvoittamalla tavalla oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Mikäli oppilaiden lähikoulumahdollisuutta halutaan tukea ja toteuttaa inkluusioita, antaa se myös mahdollisuuden hidastaa kyläkoulutalojen oppilasmäärän laskua. Samalla kuitenkin talouden näkökulmasta välilliset kustannukset (mm. kiinteistökustannukset) kaikissa kouluissa oppilasta kohden saattavat kasvaa oppilasmäärän laskiessa sekä syntyvyyden laskun, että inklusiivisen, oppilaiden lähikouluperiaatteiden, muutoksen johdosta. Myös kiinteistöt vaativat tulevina vuosina peruskorjauksia ja lisäävät painetta oppilaskohtaisten kulujen nousuun.

Uudistuksen toteutukseen on varattu kansallisesti lähes 100 miljoonaa euroa pysyvää vuosittaista rahoitusta opetuksen järjestäjille. Esiopetuksen osuus rahoituksesta on 1,3 miljoonaa euroa. Uudistuksen kustannukset maksetaan pääosin osana kuntien peruspalveluiden valtionosuutta. Kuntien peruspalveluiden valtionosuus on yleiskatteellista rahoitusta, eli sitä ei ole korvamerkitty mihinkään tiettyyn toimintaan, vaan kunta päättää itsehallintonsa nojalla rahoituksen kohdentumisesta. Kunnan on silti huolehdittava sille laissa asetetuista velvoitteista. Uudistetussa oppimisen tuen lainsäädännössä on asetettu opetuksen järjestäjille selkeitä velvoitteita tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen, ja niiden toteuttamiseksi opetuksen järjestäjille osoitetaan rahoitusta. Koska painopisteenä on vahvistaa varhaista tukea, oppilaille ensisijaisiin ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kohdentuu merkittävä osuus resursseista. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat uusi velvoite, ja niihin tulee osoittaa 1.8.2025 alkaen opetustuntiresurssia vähintään 0,122 tuntia viikossa koulun oppilasta kohden.

Lakelmia kuntakohtaisesta valtionosuuden lisärahoituksen määrästä on tehty erilaisin laskentamallein ja ne eroavat merkittävästi toisistaan. Laskennallisesti on tuen uudistamiseen lisätyn valtionosuuden esitetty olevan perusopetuksessa eri laskentamallista riippuen n. 70-145 euron välillä per oppilas. Syksyllä 2025 Laitilan perusopetuksessa on tämän hetkisen tiedon mukaan aloittamassa 61 esiopetuksen oppilasta ja n. 940 perusopetuksen oppilasta. Koko perusopetuksen oppilasmäärä laskee tulevana lukuvuonna tämän hetkisen tiedon mukaan 35:llä oppilaalla. Tämä tarkoittaa Laitilan kaupungin valtionosuuden laskua n. 280 000 euroa samaan aikaan, kun valtionosuuteen lisätään korotus tuen uudistamiseen.

Lainsäädännön uudistus tulee haastamaan Laitilan perusopetuksen toimintakulttuuria. Inklusiivinen toimintamalli  ja lähikouluperiaatteen noudattaminen myös tuen järjestämisen osalta on merkittävä muutos toimintakulttuuriin. Oppilaiden tarvitsema tuen resurssi on taattava kaikkiin kouluihin lainsäädännön velvoittamalla tavalla. Uudistusta on valmisteltu yhteistyössä varhaiskasvatuksen esihenkilöiden sekä perusopetuksen rehtoreiden kanssa. Tavoitteeksi on asetettu, että inklusiivista toimintakulttuuria lähdetään pilotoimaan tulevien ensimmäisen vuosiluokan oppiladen osalta. Tämä tarkoittaa, että joustavan alkuopetuksen erillistä ryhmää ei enää perusteta Kappelimäen kouluun, vaan oppilaille osoitetaan lähikouluperiaatteella oppilaspaikka ja tarvittavat tuen resurssit ohjataan kouluihin oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Mikäli toimintamalli antaa hyviä kokemuksia oppilaiden tuen järjestämisestä, tullaan mallia viemään seuraaville vuosiluokille portaittain alkuopetuksessa ja mahdollisuuksien mukaan myös muissa ikäluokissa. Laitilan perusopetuksen oppimisen tuen pidemmän aikavälin kehittäminen ja suunnittelu aloitetaan syksyllä 2025. 

Laki perusopetuslain muuttamisesta (1090/20249 on kirjattu 20 b §:ssä ryhmäkohtaisiksi tukimuodoiksi opettajan antama yleinen tukiopetus ja opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Opetuskielen tukiopetus on kirjattu uudistuneeseen lainsäädäntöön vahvasti. Laitilassa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on suuri. Tähän on kaupungin omarahoitteisesti lisätty resurssia vuodesta 2022 alkaen. Uuden lainsäädännön mukaisesti ko. lisäresurssin tarve tulee jatkumaan edelleen. 

Lainsäädännön uudistus ja siihen kirjatut velvoitteet ovat laaja kokonaisuus ja siihen reagoimiseen ja opetuksen järjestämiseen on ministeriön taholta varattu kunnille aivan liian vähän aikaa. Tämän johdosta Laitilan esi- ja perusopetuksessa lähdetään kehittämään asteittain ja pilottimallien avulla tuen uudistamista. Saatujen kokemusten, oppilasmäärien kehityksen sekä kuntatalouden kestävyyden osalta tuen järjestämisen kehittämistä viedään eteenpäin asteittain.

Alla on kuvattu esiopetuksen sekä perusopetusyksiköiden tuen järjestämisen uudistamisen rakenne lukuvuonna 2025-2026 sekä lisäresurssin tarve.

Esiopetus

Esiopetuksen valmistavan opetuksen oppilaat osoitetaan Kappelimäen koulun valmistavan opetuksen ryhmään. Ryhmä on pieni ja koostuu lähes kokonaan lukuvuonna 2025-2026 esi- ja alkuopetusikäisistä oppilaista. Täydentävä varhaiskasvatus järjestetään esiopetuksen oppilaille päiväkodissa. Uudistuksen myötä muu opetuskielen tukiopetus kyetään järjestämään olemassa olevan resurssilla. Ryhmäkohtaiset ja oppilaskohtaiset tukimuodot järjestetään olemassa olevalla varhaiskasvatuksen erityisopettajien resurssilla sekä uudistamalla esiopetuksen rakenteita sisäisin järjestelyin.

Laitilan kyläkoulu:

Taulukossa kuvattu nykyhetken oppilasmäärät täydennettyinä lähikouluun hakeneiden ensimmäisen vuosiluokan oppilaiden lukumäärillä (lv.2025-2026, maaliskuun 2025 tilanne)

Tuen uudistuksen hengessä on tarkasteltu mahdollisuutta sijoittaa enemmän tukea tarvitsevat, tulevat perusopetuksen oppilaat lähikouluun, eli johonkin Laitilan kyläkoulun koulutaloon Kappelimäen koulun sijasta. Tämä lisäisi Kyläkoulun ensimmäisen vuosiluokan oppilasmäärää 2-5 oppilaalla. Arvioidut koko Kyläkoulun oppilaskohtaisen tuen oppilasmäärät lukuvuonna 2025-2026 ovat 3-7 oppilasta. 

Lisäresurssin tarve kaupungin omasta rahoituksesta (ei hankerahoitus):

• 1 htv laaja-alainen erityisopettaja (Lukuvuotena 2024-2025 tämä on ollut hankerahoitteinen ja osa-aikainen.)
• 0,5 htv varaus erityisluokanopettajalle, mikäli lähikouluperiaatteen mukaisten, oppilaskohtaisten tukitoimien järjestäminen edellyttää pääasiallista, oppilaskohtaista erityisopettajan antamaa opetusta. Varhaiskasvatuksen arvion mukaan lisäys on perusteltu.
• 0,05 htv kielitietoista opetusta

Kappelimäen koulu

Taulukossa kuvattu nykyhetken oppilasmäärät täydennettyinä ensimmäisen vuosiluokan oppilaiden lukumäärillä (lv.2025-2026, maaliskuun 2025 tilanne)

Kappelimäen koulussa oppilaiden ryhmäkohtainen tuki järjestetään laaja-alaisen erityisopettajan, samanaikaisopettajuuden, tukiopetuksen sekä opetuskielen tukiopetuksen avulla yleisopetuksen ryhmässä. Jokaisella luokka-asteella on tämän lisäksi luokka-astekohtainen pienryhmä, jossa oppilas on opiskellut 1.- luokasta alkaen tai johon oppilas on myöhemmin siirretty, mikäli edellä mainitut tukitoimet eivät ole riittäneet ja ryhmässä on ollut tilaa. 1.-2.- luokan joustavassa alkuopetuksessa ryhmiä on ollut kolme, koska osa oppilaista käyttää jouston, mikä tarkoittaa kolmen vuoden opiskelua alkuopetuksen oppimäärän opiskeluun. Osalle joustavassa alkuopetuksessa opiskelevista riittää kaksi vuotta. Joustavan alkuopetuksen ryhmään on yleensä ollut enemmän hakijoita kuin on ollut paikkoja.

Joustavan alkuopetuksen paikkojen riittämättömyyden sekä oppimisen tuen uudistuksen vuoksi Kappelimäessä lähdetään vaiheittain toteuttamaan vahvemmin inkluusion periaatetta lukuvuoden 2025-2026 alusta.

Inkluusion tavoitteena on lasten kasvaminen ja oppiminen yhdessä niin, että riittävä ryhmäkohtainen tuki saadaan järjestettyä yleisopetuksen ryhmissä. Mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät ole oppilaalle riittäviä, oppilas siirretään oppilaskohtaiseen tukeen. Oppilaskohtaisia tukitoimia annetaan säännöllisesti oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin perustuen.  Inkluusion toteuttamisessa tavoitteena ei ole luopua kokonaan pienryhmistä ja erityisluokista, sillä osalle oppilaista voi olla lapsen edun mukaista opiskella erityisluokanopettajan opetuksessa erityisluokassa. 

Kappelimäen koulun ensimmäisen luokan opetus (50 – 54 oppilasta) ehdotetaan järjestettäväksi lukuvuonna 2025-2026 kahden luokanopettajan, laaja-alaisen erityisopettajan sekä 0,5 erityisluokanopettajan resurssilla. Laaja-alaisen erityisopettajan ja 0,5 erityisluokanopettajan avulla oppilaita voidaan jakaa joustavasti erilaisiin ryhmiin tuen tarpeiden mukaan. Oppilailla on edelleen mahdollisuus tarpeen mukaan opiskella joustavassa alkuopetuksessa käyttäen kolme vuotta alkuopetuksen oppimäärän suorittamiseen.

Kappelimäen koulun alkuopetuksesta vähenee yksi luokanopettajan virka oppilasmääräennusteiden ja säästötoimenpiteiden vuoksi. Tämän vähennyksen vuoksi kokonaisresurssitarve ensimmäiselle luokalle vähenee -0,5 htv:lla verrattuna tähän lukuvuoteen. Yksi Kappelimäen alkuopetuksen erityisluokanopettajan virka on täytetty määräaikaisesti tämän lukuvuoden loppuun. Ko. määräaikainen virka on uudistuksen myötä tarkoitus muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi laaja-alaisen erityisopettajan viraksi. Tähän ei ole varattu määrärahaa vuoden 2025 talousarvioon syksyn 2025 osalta, joten ensimmäisen luokan resurssin kokonaisvaikutus on + 0,5 htv.

Kappelimäen koulussa on ensi lukuvuonna 94 kuudesluokkalaista. Heistä 13 oppilaalla on erityisen tuen päätös. 15 oppilasta on opiskellut erityisluokanopettajan opetuksessa kahdessa pienryhmässä. Toinen pienryhmä on toiminut valtuuston myöntämän määrärahan turvin lukuvuodet 2023-2024 sekä 2024-2025. Oppilaiden erityisen tuen (syksyllä oppilaskohtaisen tuen) tarve jatkuu edelleen. Suuren oppilasmäärän vuoksi kuudesluokkalaisten opiskelu ja tarvittava tuki on tarkoituksenmukaista edelleen järjestää viiden opettajan avulla. Tähän tarvitaan lisämääräraha erityisopettajan palkkaamista varten 5 kk ajalle.

Valtuusto on myöntänyt perusopetukseen siirtyneiden maahanmuuttajaoppilaiden tueksi edellä mainitun pienryhmän erityisluokanopettajaresurssin lisäksi kaksi S2/ kielitietoisen opetuksen opettajan määräaikaista virkaa. Oppilaiden tuen tarve jatkuu edelleen. Isolle osalle oppilaista kielitietoinen opetus turvaa oppiaineen hyäksytyn suorittamisen.Tämä resurssi on tarkoitus jakaa S2-oppilasmäärien suhteessa perusopetuksen koulujen kesken.

Lisäresurssin tarve kaupungin omasta rahoituksesta (ei hankerahoitus):

• 0,75 htv laaja-alainen erityisopettaja
• 1 htv erityisluokanopettaja
•  1,2 htv kielitietoista opetusta

Varppeen koulu

Taulukossa kuvattu nykyhetken oppilasmäärät täydennettyinä uusien seitsemännen vuosiluokan oppilaiden lukumäärillä (lv.2025-2026, maaliskuun 2025 tilanne)

Lukuvuoden 2024 - 2025 ajaksi Varppeen kouluun on palkattu määräajaksi resurssiopettaja tasa-arvohankkeesta. Resurssiopettaja toimii samanaikaisopettajana ryhmissä, jossa on tehostetun tuen tarvetta ja resurssilla voidaan varmistaa tuen uudistuksen vaatiman ryhmäkohtaisen tuen tarpeen toteutuminen myös jatkossa. Ryhmäkohtaiseen tukeen tulisi osoittaa vähintään 0,122 h per oppilas. Varppeen koulussa ryhmäkohtaista tukea toteutetaan tuen uudistuksen jälkeen laaja-alaisten erityisopettajien (2 kpl) , resurssiopettajan ja osa-aikaisen S2-opettajan (noin 17 vvt) resurssein. Lisäksi tukiopetukseen varataan noin 4 vvt tuntikehyksestä. Resurssiopettajan työpanos on osoittautunut tärkeäksi osaksi ryhmäkohtaisen tuen järjestämistä ja tasa-arvohankkeen pienentyessä on ryhmäkohtaisen tuen varmistamiseksi lisäresurssin tarve Varppeen koulun osalta 1 htv:n verran. Resurssiopettaja palkataan määräajaksi lukuvuodeksi 2025 - 2026, jonka jälkeen tuen tarvetta ja rakennetta tarkastellaan uudelleen. Lisäresurssin avulla varmistetaan tuen tason pysyvän samana kuin lukuvuotena 2024-2025.

Lukuvuotena 2025 - 2026 Varppeen koulussa on oppilaskohtaisen tuen piirissä 38 oppilasta tuen uudistuksen astuessa voimaan. Heillä on oikeus erityisluokanopettajan opetukseen. Tämän lisäksi on varmistettava ryhmäkohtaisen tuen toteutuminen ryhmäkohtaisessa tuessa olevien oppilaiden osalta. Ryhmäkohtaisen tuen oppilaita on lähes kaikissa yleisopetuksen ryhmissä yhteensä 45 oppilaan verran. Näistä oppilaista osa saattaa siirtymäajan puitteissa osoittautua kuitenkin oppilaskohtaisen tuen piiriin kuuluvaksi. Erityisluokkien tarve säilyy vähintään ennallaan. Varppeen koulussa on ollut lukuvuotena 2024 - 2025 kolme erityisluokkaa sekä joustavan perusopetuksen luokka.

Joustavan perusopetuksen luokasta suurin osa oppilaista on siirtymässä toiselle asteelle lukuvuoden 2024-2025 päättyessä. Joustavan perusopetuksen luokka esitetään muutettavaksi tuen uudistuksessa niin sanotuksi poiju-luokaksi, jossa erilaiset interventiojaksot koulun kiinnitymisen tukemiseksi, ovat mahdollisia. Poiju-luokassa voi opiskella myös yleisen tuen oppilaita. Tarpeiden ollessa vaihtelevia on syytä luoda ylimääräisistä työssäoppimisjaksoista, jolloin luokka palvelee usemman oppilaan muuttuvia tarpeita koko lukuvuoden ajan.

Lisäresurssin tarve kaupungin omasta rahoituksesta (ei hankerahoitus):

• 1 htv resurssiopettaja
•  0,75 htv kielitietoista opetusta

Lisämääräraha

Tuen uudistamiseksi ja kehittämiseksi on alla esitetty lisämäärahan tarve perusopetuksen vuoden 2025 talousarvioon kustannuspaikoittain. Resurssin tarve on vuodelle 2025 viiden kuukauden osalta yhteensä 165 600 euroa. Vuoden 2026 osalta lisäresurssin tarve tulee olemaan täysimääräisenä 370 000 euroa. Lisäksi esiopetuksessa tultanee tarvitsemaan seuraavina vuosina lisäresurssointia oppimisen tuen järjestämiseen ja perusopetuksessa inklusiivisen lähikouluperiaatteen kehittäminen vaatinee myös lisäresurssointia. Toisaalta, oppilasmäärän lasku tulee vaikuttamaan luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien resurssin vähenemiseen. Henkilöstön pitkäjänteinen rakenteellinen tarkastelu ja suunnittelu aloitetaan sykysllä 2025. 

Ehdotus

Esittelijä

Sivistysvaliokunta päättää:

1. lähteä kehittämään inklusiivista toimintakulttuuria sekä tuen rakenteiden uudistamista Laitilan kaupungin esi- ja perusopetuksessa edellä esitetyn mukaisesti. 

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä esitettyjen lisämäärärahojen myöntämistä perusopetuksen tehtäväalueen toimintakuluihin yhteensä 165 600 euroa vuodelle 2025 kehittämisen mahdollistamiseksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.