Sivistysvaliokunta, kokous 16.2.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 23 Kaupunginvaltuutettujen Laaksonen, Saari, Ketoniemi ja Kylä-Heiko valtuustoaloite koskien kotihoidon tuen kuntalisän maksamista Laitilassa

LAIDno-2021-1286

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Kaupunginvaltuutettu Santeri Laaksonen esitti otsikossa mainittujen valtuutettujen kirjallisen valtuustoaloitteen, joka kuuluu seuraavasti:

"Laitilassa varhaiskasvatuksessa on koettu haasteita tilojen suhteen, joissa aikakautemme vitsaukset ovat aiheuttaneet ongelmia. Tiloja koskeviin ongelmiin on saatu onneksi hyvät ratkaisut erityisesti lasten ja henkilöstön näkökulmasta, joilla nykyään on upeat ja laadukkaat tilat Apilaniityssä sekä Pähkinäpensaassa. Päiväkotien lisäksi meillä on upea ryhmä perhepäivähoitajia, jotka tekevät arvokasta työtä kaupunkimme lasten parissa. Vanhempien näkökulmasta sekä päivähoito että perhepäivähoito ovat lapsen kannalta hyviä vaihtoehtoja.

Olemme nyt tilanteessa, jossa varhaiskasvatukseen on enemmän tulijoita kuin on paikkoja ja vanhempien toiveita on haastava huomioida. Tämä on kaupungin näkökulmasta positiivinen ongelma, koska lapset ovat kaupungin suurin rikkaus. Vaihtoehtoja lakisääteisen päivähoidon järjestämiseksi käydään parhaillaan läpi, mutta on selvää, että väliaikaiset ratkaisut ovat tässä vaiheessa tulossa vuoden 2022 alusta alkaen.

Varhaiskasvatuksen ohella useat vanhemmat haluavat pitää lapsen kotona mahdollisimman pitkään ja toinen vanhemmista jää hoitovapaalle. Pienen lapsen kannalta koti on paras paikka, vaikka sosiaalisten suhteiden luominen on hyvä aloittaa varhain ja siihen varhaiskasvatus tarjoaa hyvät edellytykset. Laitilan varhaiskasvatuksen kannalta vallitsevassa tilanteessa kotihoito on arvokas vaihtoehto, koska varhaiskasvatuspaikat eivät riitä. Siitä huolimatta, että varhaiskasvatuspaikkoja lisätään tarpeellisissa määrin väliaikaisen ratkaisun kautta, on kotihoito monelle lapselle haluttu vaihtoehto. Kotihoidon myötä lapselle tulee varhaiskasvatusvaiheen lyhennyttyä vähemmän mahdollisia siirtymiä päiväkotien tai perhepäivähoitojen välillä. Tutkitusti hoitopaikkojen useat vaihtelut ovat lapsen kehitykseen kielteisesti vaikuttavia. Perheiden talouden kannalta kotihoito ei kaikissa tapauksissa ole mahdollista vaan lapsi pitää saada varhaiskasvatuksen piiriin heti kymmenen kuukauden iässä, jolloin työtuloihin perustuvan tuen maksu päättyy. Kelan hoitoraha on itsessään hyvin pieni ja perheen pärjääminen on toisen vanhemman työtulojen varassa. Yksinhuoltajien kohdalla tilanne on vielä tukalampi. Alle vuoden ikäinen lapsi on todella pieni ja kehityskaaren alussa koti on paras paikka.

Lapsen kotihoitoon pitää olla kaikilla perheillä tasapuolinen mahdollisuus niin halutessaan. Kotihoidontuen kuntalisää maksaa osa Suomen kunnista ja se antaa perheille taloudellista tukea sekä on kannustava vaihtoehto viettämään lapsen kanssa kotona pidempään. Lapsen etu pitää kaikissa ratkaisuissa huomioida ja kotihoito vaihtoehtona tukee tätä.

Kaupungin valtuutetut Santeri Laaksonen, Tapio Kylä-Heiko, Ari Ketoniemi ja Tiina Saari esittävät, että Laitilan kaupunki alkaa maksamaan kotihoidon tuen kuntalisää hoitovapaalla olevalle vanhemmalle kahteen vuoteen asti."
 

Ehdotus

-

Päätös

Kaupunginvaltuusto merkitsi em. valtuustoaloitteen tiedoksi lähettäen sen samalla kaupunginhallitukselle asianmukaista valmistelua varten.

Perustelut

-

Ehdotus

Esittelijä

Lauri Kattelus, Kaupunginjohtaja, lauri.kattelus@laitila.fi

Kaupunginhallitus toteaa,​ että otsikossa mainitun valtuustoaloitteen valmisteluvastuu on sivistysjohtajalla.

Kaupunginhallitus lähettää aloitteen kaupunginvaltuustolle ennen valmistelun aloittamista lähetekeskustelua varten.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

-

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto käy aloitteesta lähetekeskustelun.

Päätös

Asian käsittelyn aikana puheenvuoron käyttivät valtuutetut Peltola, Aho, Laaksonen ja Rinne.

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Taija Jalonen, varhaiskasvatusjohtaja, taija.jalonen@laitila.fi

Perustelut

Lasten kotihoidontuki on lakisääteinen, ja sitä maksetaan perheille, jotka vanhempainvapaan jälkeen hoitavat alle kolmivuotiaita lapsiaan muulla tavoin kuin kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä tai yksityisen hoidon tuella.  Lapsen huoltajat hakevat itse kotihoidontukea kansaneläkelaitokselta ja Kela perii kotihoidon osuuden kustannukset lapsen kotikunnalta. 

Kotihoidontuen kuntalisä on kunnan maksama harkinnanvarainen tuki, jota maksetaan Kelan lakisääteisen kotihoidontuen lisäksi. 

Laitilassa kotihoidontuen kuntalisää on maksettu ajalla 1.8.2011- 31.7.2013. Kotihoidontuen kuntalisästä on tehty valtuustoaloite myös vuonna 2017, joka käsiteltiin sivistysvaliokunnassa 19.10.2017 § 27,  tällöin kotihoidontuen kuntalisää ei otettu käyttöön. 

Kuntalisän saamisen ehdot laaditaan kuntakohtaisesti. Laitilassa kokeilujakson aikana tukea maksettiin 200€ kuukaudessa perheen nuorimmasta alle 2-vuotiaasta lapsesta. Kuntalisä oli korotus lasten kotihoidontuen hoitorahaan. Kuntalisää maksettiin silloin, kun kaikki perheen tukeen oikeuttavista lapsista hoidettiin kotihoidontuella. Toisin sanoen kaikki perheen lapset olivat kotihoidossa, poislukien perusopetuslain mukaista esiopetusta saavat.   

Laitilassa kokeilujakson aikana 2011-2013 syntyvyys oli noin 100 lasta vuodessa. Kotihoidontuen kuntalisää maksettiin keskimäärin 70 perheelle kuukaudessa, jolloin kustannukset olivat 200€ x 70 x 12 kuukautta n. 168 000€/ vuosi. 

Syntyvyys on laskenut Laitilassa vuodesta 2018 alkaen ja tällä hetkellä Laitilan syntyy vuodessa noin 65 lasta. Viime vuonna kotihoidontukea sai keskimäärin 67 perhettä kuukaudessa (alle 3-vuotiaita). 

Kuntaliiton tutkimus 2022

Kuntaliitto teki keväällä 2022 tutkimuksen kotihoidon kuntalisästä. Kyselyyn vastasi Manner-Suomen kunnista 85,7% eli 251 kuntaa. Näistä kunnista 52  oli kuntalisä käytössä (21%). Laitilan kaupunki lasketaan asukasmäärältään 5000-10000 asukkaan kuntiin, joista 16,4% oli kotihoidontuen kuntalisä käytössä. 

Pelkän kotihoidontuen ja kuntalisän vaikutusten arviointi on kuntaliiton mukaan melko hankalaa. 

Kunnat (52), joissa oli kotihoidontuen kuntalisä käytössä arvioivat vaikutuksia seuraavasti:

-44% kuntalisän maksamisella ei ole vaikutusta varhaiskasvatuspalveluiden kysyntää

-30% lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa myöhemmin

-19% vähentänyt alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen tarvetta

-19% ei osaa sanoa

-11% mahdollistanut perheille osallistumisen avoimen varhaiskasvatuksen palveluihin

-6% vuorohoidon vähentyminen

Varhaiskasvatukseen on tullut viime aikoina myös paljon muutoksia, joilla on ollut merkittävä vaikutus varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja järjestämisen kustannuksiin. Päivähoitolaki muuttui varhaiskasvatuslaiksi 1.8.2015 ja soveltava laki 1.9.2018, jonka jälkeen muutoksia on tullut lähes vuosittain. Päiväkotien mitoitukseen on tullut muutoksia ja selvennyksiä.

Asiakasmaksulakiin on tullut merkittäviä muutoksia. Vuonna 2021 tulorajoja laskettiin 31 prosenttia ja sisaralennus muutettiin 50 prosentista 40 prosenttiin ja nyt 1.3.2023 tulorajoja lasketaan edelleen 33 prosenttia.  Näillä maksujen alentamisilla hallitus pyrki lisäämään työnteon kannustimia parantamalla työstä saatavaa taloudellista hyötyä, joka parantaa erityisesti pieni- ja keskituloisten perheiden asemaa. Työllisyyden kasvulla on taas varhaiskasvatuksen kysyntää vahvistava vaikutus. Kysynnän vahvistuminen taas tukee hallituksen tavoitetta varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta. 

Hallituksen tahtotilaan varhaiskasvatuksen osallistumisen lisäämiseksi on kehitetty myös maksuton 5-vuotiaiden kokeilu ja nyt käynnissä oleva kaksivuotinen esiopetuskokeilu vuosille 2021-2024. 

1.8.2022 voimaan astui myös perhevapaa uudistus, jolloin vanhempainrahaa maksetaan yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Jos lapsella on kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, vanhempainrahapäivät jakautuvat tasan vanhempien kesken, eli molemmilla on käytettävissä 160 arkipäivää.  Vanhempainrahaa voi saada joustavasti kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Kotihoidon kuntalisän mahdollisen käyttöönoton vaikuttavuus

Varhaiskasvatuksen rinnalla kotihoidotuen kuntalisän käyttöönotto tukisi kotihoidon todellista vaihtoehtoisuutta ja antaisi perheelle enemmän valinnanmahdollisuuksia. Kuntalisän tulee olla kuitenkin euromäärältään merkittävä, jotta se kannustaa vanhempia valitsemaan kotihoidontuen kuntalisän lapsiensa hoidon järjestämiseksi.  

Mikäli kotihoidontuen kuntalisää maksettaisiin samoilla periaatteilla kuin kokeiluvuosina 2011-2013 ja keskimäärin 40-50 perhettä käyttäisi kotihoidontuen kuntalisää, tällöin kustannukset olisivat vuositasolla n. 96000€- 120 000€. Kustannuksia ei pysytytä kattamaan varhaiskaskasvatuksen talousarviosta ilman talousarvion kehyksen suurentamista tai henkilökunnan vähentämistä. 

Laitilassa on rakennettu kaksi uutta, isoa päiväkotia vastaamaan varhaiskasvatuksen tarpeeseen. Ensi syksynä iso ikäluokka 2016 syntyneitä siirtyy ekaluokalle ja vuoden päästä viimeinen iso ikäluokka 2017 syntyneitä, jolloin päiväkoteihin vapautuu paljon vapaita varhaiskasvatuspaikkoja, koska syntyvyys on Laitilassa vähentynyt noin 65 lapseen vuodessa. Perheiden työllisyystilanne Laitilassa on hyvä, joten varhaiskasvatuksen kysyntä on lisääntynyt. 

Suuri osa alle 3-vuotiasta lapsista on perhepäivähoidossa, joten on todennäköistä, että kotihoidontuen kuntalisä käyttöönotto tulisi vaikuttamaan myös perhepäivähoidon työllisyystilanteeseen, samoin se tulisi mahdollisesti vaikuttamaan myös muiden varhaiskasvatusyksiköiden toimintaan. 

Todennäköisesti kotihoidontuen kuntalisän käyttöönotto ei kuitenkaan heti mahdollista nykyisten varhaiskasvatusrakenteiden purkamista tai suoranaista vähentämistä, koska on mahdotonta tietää, milloin kuntalisän turvin kotiin jäävät lapset palaavat kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Lain mukaan kunnan on järjestettävä laissa säädettyä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Perheen tulee hakea varhaiskasvatuspaikkaa nelja kuukautta etukäteen, mutta mikäli hoidon tarve on äkillinen työllistymisestä tai opiskelusta johtuen on varhaiskasvatuspaikka annettava kahden viikon kuluessa. Varhaiskasvatuksen ennakointi on näin mahdotonta.

Tästä näkökulmasta kotihoidontuen kuntalisä olisi päällekkäinen kustannuksia lisäävä toiminto lapsiperheiden palveluissa. Lisäksi mahdollinen kotihoidontuen kuntalisän maksaminen olisi ristiriidassa hallituksen tahtotilan kanssa varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämiseksi.

 

 

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Susanne Laaksonen, sivistysjohtaja, susanne.laaksonen@laitila.fi

Sivistysvaliokunta antaa vastauksena kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle otsikossa mainittuun valtuustoaloitteeseen, että kaupungin talouden näkökulmasta varhaiskasvatukisessa ei ole tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön kotihoidontuen kuntalisää. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Merkittiin, että asian käsittelyn jälkeen jäsen Henna Lilja poistui kokouksesta. Pöytäkirjantarkastajaksi seuraavien pykälien osalta valittiin Timo Rantanen.

Tiedoksi

kaupunginhallitus, varhaiskasvatus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa kuntalain 136 §:n mukaan tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.