Perustelut
Kaupunginhallitus on hyväksynyt tehtäväkohtaisesti kehykset vuoden 2022 talousarviolle ja vuosien 2023–2024 taloussuunnitelmalle. Kehyksen lähtökohtana on ollut kaupungin strategia ja valtuuston asettamat strategiset päämäärät, talousarviovuoden 2021 ja tilinpäätöksen 2020 luvut.
Kaupunginhallitus on antanut talousarviolle kehykset kokouksessaan 28.6.2021/ § 238. Sivistysvaliokunnan ehdotus vuoden 2022 tuloarviomäärärahaksi on 1 912 000 (alkuperäinen kehys 1 632 000) euroa ja menomäärärahaksi 22 119 000 (alkuperäinen kehys 20 450 000) euroa.
Kehystä on kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen taloushallinnossa muutettu sisäisten laskentatapojen muutoksen vuoksi. Uusi kehys sivistystoimessa on menomäärärahan osalta 21 629 000 €. Tuloarviomääräraha ei ole muuttunut sivistystoimen kehyksessä.
Koko sivistystoimen menot ylittävät kehyksen 490 000 €. Perusopetuksen osalta kehyksen ylitys on perusteltu 416 00 € osalta ja lukiokoulutuksen osalta 33 000 €. Nuorisotoimen meno- sekä tulokehys ylittyy 38 000 €. Menokehyksten ylitys on selitettävissä sisäisten laskentatapojen muutoksena sekä vuoden 2021 talousarvion hanketoiminnan budjetoinnin uudistamisella.
Kokonaisuutta katsottaessa tulokehys ylittyy myös sivistystoimessa 280 000 €. Tuloarviot ja menomäärärahat on jaettu edelleen tehtäväalueille.
Talousarvioehdotukseen sisältyvät keskeiset tavoitteet ja määrärahamuutokset tehtävittäin:
Varhaiskasvatus
Hoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt vuodesta 2020 vuoden 2021 vastaavaan aikaan 21 lapsella.
- päiväkotien paikkamäärä on pienentynyt elokuussa -20 tulleen lakimuutoksen myötä
- Päiväkotien päiväpuoli on täynnä
- Perhepäivähoidon kiinnostavuus on pienentynyt, jonka seurauksena 2 perhepäivähoitajaa on sijoitettu päiväkotiin varhaiskasvatuksen hoitajan tehtäviin
- Palvelusetelin käyttö vastaavana aikana on pysynyt samana 8 lapsessa. Yksityisiä perhepäivähoitajia 3.
Vuonna 2021 alle 3-vuotiaiden hakemuksia on tullut paljon. Perhepäivähoidossa on yksittäisiä vapaita paikkoja, tällä hetkellä 6 kokopäiväpaikkaa.
Vuorohoito on keskitetty Apilaniityn päiväkotiin. Vuorohoidon tarve on ollut syksyllä 2021 edellisiä vuosia vähäisempää ja mikäli tarve pysyy samana, voidaan vuorohoitoryhmään sijoittaa keväällä 2022 lisää ns. päivälapsia.
Avoimen varhaiskasvatuksen toiminta on tarkoitus aloittaa vielä syksyllä 2021, mikäli henkilökuntaa saadaan rekrytoitua.
Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä varhaiskasvatuksessa on edelleen merkittävä. S2 (suomi toisena kielenä) lapsia on päiväkodeissa n. 18% koko päiväkotien lapsimäärästä ja koko varhaiskasvatuksessa 15,6%. Pääsääntöisesti S2 lapset on sijoitettu päiväkoteihin.
- sivistystoimessa toimii yksi suomi toisena kielenä opettaja yhteisenä koko varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle. Tarve omalle S2 opettajalle sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen on suuri. Hankerahalla palkkaaminen olisi mahdollista, mutta työntekijöiden saatavuudessa on ongelmia.
Toimintatuottojen ennakointi on hankalaa, koska elokuussa 2021 vanhempien tulorajoja nostettiin 31% ja toisesta lapsesta perittävä summa aleni 50%:sta 40%:iin.
Tuottoja lisää useat kehittämishankkeet, joihin on saatu hankerahaa:
- Laitilan kaupungin varhaiskasvatus valittiin OKM:n kaksivuotiseen esiopetuksen kokeiluun, joka kestää elokuusta 2021 toukokuuhun 2024. Kokeiluun voivat osallistua kaikki 2016 ja 2017 syntyneet lapset., jotka ovat kirjoilla otanta hetkellä Laitilassa. OKM kompensoi kokeilun kustannuksia, jotka eivät todennäköisesti kata kokonaan kokeilusta aiheituneita kuluja.
- lukuvuonna 2021-22 vuonna 2016 syntyneistä lapsista kokeiluun osallistuu 83 lasta. Kokeilun ulkopuolelle jäi yht. 13 lasta.
- Varhaiskasvatus on saanut OKM:ltä erityisavustusta varhaiskasvatuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen 151 000€, joka kattaa 80% kuluista. Hankeraha tulee siirtymään lähes kokonaisuudessaan käytettäväksi vuonna 2022. Tällä rahalla on palkattu ryhmien pineentämiseen ja pineryhmätoiminnan mahdollistamiseen kaksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa ja kaksi erityisavustajaa. Tällä hankkeella katetaan myös avoimen varhaiskasvatuksen opettajan palkkamenot ja S2 -opettajan kustannukset, mikäli henkilö saadaan rekrytoitua.
Toiminnan muutokset on huomioitu vuoden 2022 talousarviossa.
Varhaiskasvatusjohtaja esittää Pähkinäpensaan päiväkodin varhaiskasvatuksen lastenhoitajan 50 % toimen muuttamista kokoaikaiseksi toimeksi, toisen 50 %:n lastenhoitajan eläköityessä. Kokoaikainen lastenhoitaja tarvitaan lakisääteisten palveluiden tuottamiseksi.
Perusopetus
Laitilassa on kuusi perusopetuksen alakoulua, joiden oppilasmäärät vaihtelevat 23-433 oppilaaseen.
Kaupunginhallitus on 4/2021 (§ 132) myöntänyt Kappelimäen koulun kehitysvammayksikköön Toimelaan erityisluokanopettajan toistaiseksi voimassa olevan viran kasvaneen oppilasmäärän takia. Kaupunginhallituksen päätöksellä 5/2021 (§ 176) myös Varppeen kouluun on myönnetty perusopetuksen päätoimisen tuntiopettajan virka joustavan perusopetuksen ryhmään (JOPO). Kappelimäen kouluun on lisäksi myönnetty keväällä 2021 joustavan alkuopetuksen ryhmään määräaikainen opettajan virantäyttölupa. Nämä henkilöstölisäykset sisältyvät talousarvioehdotukseen vuodelle 2022.
Kappelimäen koulun rehtori esittää joustavan alkuopetuksen määräaikaisen opettajan viran vakinaistamista 1.8.2022. Kyläkoulun rehtori esittää valmistavan opetuksen opettajan määräaikaisen viran jatkamista lukuvuodelle 2022-2023. Lisäksi Kyläkoulun rehtori esittää sekä määräaikaisen valmistavan opetuksen koulunkäynninohjaajan osa-aikaisen toimen että määräaikaisen yleisopetuksen koulunkäynninohjaajan osa-aikaisen toimen jatkamista lukuvuodelle 2022-2023. Henkilöstösuunnitelmalomakkeet ovat liitteenä.
Koronaepidemian mahdolliseen jatkoon on varauduttu siivous ja tarvikekuluissa. Perusopetuksen kalustomäärärahoihin esitetään mm. kyläkoulujen tarvittavan opetuskaluston uusimiseen tarvittavaa määrärahaa sekä Hinku-hankkeen hengessä oppilaskompostoreja.
Perusopetuksen menokehys ylittyy 416 00 €. Tulokehys ylittyy 131 000 €. Perusopetuksessa kehittämistoimintaa jatketaan valtion tai Aluehallintoviraston myöntämillä erillisrahoituksilla. Perusopetuksen menokehyksen ylitys selitttyy osittain esi- ja perusopetukseen kohdennetuilta hankerahoituksilla. Hankerahoituksen kustannuksia ei ole budjetoitu vuonna 2021 järjestelmään kohdennetusti, jolloin hankkeiden menot ovat alibudjetoitu. Tämä näkyy siten myös vuoden 2022 kehyksessä alibudjetointina 151 000 €:lla.
Sisäiset ruokapalvelukustannukset ovat nousseet huomattavasti. Nämä menot ovat olleet alibudjetoitu vuoden 2021 talousarviossa, joten kehys 2022 on myös ollut alibudjetoitu 77 000 € verran. Tämä nostaa perusopetuksen kustannuksia yli kehyksen. Sisäisten ruokapalveluiden laskentatapa on muuttunut talousarviossa 2022.
Sisäiset vuokrien laskentatapa on muuttunut. Siivouskulut on jyvitetty vuokriin ja kustannukset ovat tämän vuoksi nousseet. Perusopetuksen kehys ylittyy sisäisten vuokrien osalta 16 000 €.
Kuljetuskustannuksiin on tullut nousua 40 000 €. Alustavien suunnitelmien mukaan koulukuljetukset tullaan kilpailuttamaan keväällä 2022 (1. optiovuosi käytössä lukuvuonna 2021-2022). Tämä tulee vaikuttamaan kustannuksia nostavasti, sillä yleinen kustannustaso on noussut huomattavasti. Tätä muutosta ei ole huomioitu kehystä valmistellessa.
Varppeen koulun asiakaspalveluiden ostoja ei ole budjetoitu vuoden 2021 menoihin, jolloin vuoden 2022 kehys on alibudjetoitu. Vuodelle 2022 on talousarvioehdotuksessa varattu määräraha 18 200 €. Kustannukset ovat mm. sijoitettujen oppilaiden koulumaksuja tai sairaalakoulumaksuja.
Huomioiden perustellut menokehyksen ylitykset sekä tulokehyksen ylitykset, on perusopetuksen talousarvio 2022 tasapainossa.
Lukiokoulutus
Lukion uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2021. Uuden lukiolain mukaisesti opiskelijoiden ohjaukseen sekä oppimisen tukeen (oikeus erityiseen tukeen ja erityisopetuksen lisäämiseen) on varattu määrärahaa talousarviossa. Uusi lukiolaki pyrkii vahvistamaan lukion vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko- opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona. Lailla pyritään samoin tukemaan sujuvaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle sekä vahvistamaan koulutuksen laatua ja oppimistuloksia.
Laajennettu oppivelvollisuus astui voimaan vuonna 2021. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran niihin oppivelvollisiin, jotka keväällä 2021 ovat perusopetuksen 9. luokalla (pääosin vuonna 2005 syntyneet). Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto). Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen ja oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle edellyttää sen varmistamista, että kaikilla perusopetuksen päättävillä on toisen asteen opinnoissa tarvittavat tiedot, taidot ja osaaminen.
Lukion talousarviossa on huomioitu lakiuudistus, joskaan tällä ei ole kovin suurta vaikutusta, sillä lukiossa on ollut aiemmin oppimateriaalituki käytössä ja valtio on luvannut kompensoida kustannukset valtionosuuden yksikköhinnoissa.
Lukiokoulutus ylittää annetun kehyksen 33 000 €:lla. Tämä selittyy sisäisten vuokrien uudella laskentaperusteella (siivouspalvelut lisätty sisäisiin vuokriin), jota ei kokonaan ole huomioitu kehyksessä. Lukion osalta sisäisten vuokrien kehyksen ylitys on 8 000 €.
Lukiossa on otettu käyttöön uusi opetussuunnitelma, jossa toiminnan muutoksena on erityisopetuspalveluiden lisääminen lukiokoulutuksessa. Tämä lisää palkkamenoja. Kehyksen ylityksessä uudistus näkyy 14 000 €:n erityisopettajan palkkamenona. Erityisopetuksen kustannukset kompensoituvat valtionosuuden yksikköhinnan korotuksella (liittyy oppivelvollisuuden laajentamiseen) Leasing-vuokrien on arvioitu nousevan 2 000 €:lla, johtuen oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvästä maksuttomuudesta.
Kehyksen ylitys selittyy myös osittain lukiokoulutukseen kohdennetuilla hankerahoituksilla. Hankerahoituksen kustannuspuolta ei ole budjetoitu järjestelmään vuonna 2021 kohdennetusti, jolloin hankkeiden menot ovat alibudjetoitu. Tämä näkyy vuoden 2022 kehyksessä alibudjetointina 9 000 €:lla.
Kirjastotoimi
Omatoimialueen laajennus viedään loppuun vuoden 2022 aikana. Hinku-toimenpiteenä esitetään tekniselle toimelle, että kirjastosalissa ja lehtisalissa otetaan käyttöön led- valaisimet ja valaistuksen ohjaus läsnäolotunnistimien avulla.
Asiakaspalvelun parantamiseksi valmistellaan mahdollisuutta tulostaa ja kopioida myös omatoimiaikana. Kirjastosalin kalustuksen uusiminen on tulossa ajankohtaiseksi. Nykyisten suositusten mukaan kaikkien hyllyjen tulee olla saavutettavat. Aloitetaan kalustuksen uusiminen vuonna 2022. Tähän on talousarviossa varattu määräraha.
Kulttuuritoimi
Kulttuuritoimesta jaetaan vuosittain tukea kulttuuritoimintaan hakemusten perusteella. Kauppilan umpipiha -museota kehitetään eko-museoajatuksen pohjalta osallistumalla Echoes eko-museohankkeen toimintaa sekä perusnäyttelyä uudistetaan perintörahoista saadulla investointirahalla. Tarkoituksena on mahdollistaa ja vahvistaa paikallisten osallistumista toimintaan. Kauppilan maksukäytännöt ajanmukaistetaan ja opasteita lisätään. Yhteistyötä jatketaan monialaisesti ja selvitetään uusien yhteistyöverkostojen mahdollisuuksia. Erityisesti nuorempien ikäluokkien saavuttamiseen panostetaan. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Kustaa Hiekka -kulttuuriviikon tavoitteita selkiytetään ja tapahtumaa kehitetään edelleen.
Nuorisotoimi
Nuorisotoimen talousarvio mahdollistaa vakiintuneiden toimintojen lisäksi myös uudenlaisten toimintojen kehittämisen ja kokeilun. Nuorisotoimessa on tunnistettu koronapandemian muuttaneen nuorten vapaa-ajanviettoa monella tavalla, ja siksi keväällä 2022 tullaan järjestämään nuorten kuulemispäivä vuoden 2019 tapaan. Lisäksi nuorten osallistamista toiminnan suunnitteluun lisätään entisestään.
Nuorisotoimen avustuksiin on varattu 15 000 € määräraha, sekä Laitilan Nuorisoverstas ry:n nuorten työpajatoiminnan tukemiseen 50 000 € määräraha sitovin perustein.
Liikuntatoimi
Liikuntatoimen talousarviossa on huomioitu liikuntapaikkojen ylläpito, sekä yleishyödyllisille yhdistyksille jaettavat avustukset. Lisäksi liikuntatoimi varaa talousarvioon mahdollisuuden järjestää kaupunkilaisille avoimia liikuntaan, hyvinvointiin ja vapaa-ajanviettoon liittyviä tapahtumia. Liikuntatoimi tarjoaa edelleen ilmanpaineilla toimivia kuntosalilaitteita kaupungin yksiköihin asiakkaiden ja asukkaiden käyttöön. Liikuntatoimi jatkaa hyvää yhteistyötä poikkihallinnollisesti ja kolmannen sektorin kanssa.
Talousarvioehdotus lukuineen, mittareineen ja tavoitteineen sekä investointiosa hankesuunnitelmineen sekä henkilöstösuunnitelmat ovat esityslistan liitteenä. Sivistystoimen ehdotuksen talousarvion investointiosaan liittyvät pääasiassa liikuntatoimeen, peruskoulutukseen sekä musiikkiopistoon.
Päätös
Keskustelun aikana Henri Aitakari teki pohjaehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen: Vuoden 2022 investoinneista pihasoittimet ja sähköinen lähetysjärjestelmä siirretään vuodelle 2024. Ehdotus raukesi kannattamattomana.
Esittelijän pohjaehdotus hyväksyttiin.
Merkittiin, että pykälän käsittelyn ajan asiantuntijoina olivat varhaiskasvatusjohtajat Taija Jalonen ja Piipa Nivola, palvelupäällikkö Nestori Mäkelä, kirjastotoimenjohtaja Marja-Liisa Mutka, vapaa-aikapäällikkö Emilia Andersson, nuorisopäällikkö Noora Mantere ja Vakka-Opiston rehtori Tomi Kangas. Tomi Kangas poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana klo 17.36.