Perustelut
ASIA
Biokaasulaitoksen ympäristölupa, Laitila
LUVANHAKIJA
Laitilan Biovoima py
Jussi Mustonen
Palttilantie 191
23800 Laitila
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Biokaasulaitos kokonaisuus on suunniteltu rakennettavaksi Salontie 411 kiinteistölle Mäki 400-432-1-58.
LUPAVELVOLLISUUS
Biokaasulaitoksen toiminta on ympäristönsuojelulain 27 §:n ja lain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f perusteella (ammattimainen tai laitosmainen jätteenkäsittely) ympäristölupavelvollinen.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 12 f perusteella. Laitilan kaupungin hallintosäännön mukaan rakennus- ja ympäristölautakunta on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Laitoksella käsitellään enintään 19 900 tn vuodessa kiinteitä ja nestemäisiä syötteitä, joita ovat kotieläintuotannon lanta ja nurmibiomassa.
ASIAN VIREILLETULO
Hakemus on tullut vireille Laitilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisessa 23.6.2022.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maa- ja metsätalousalueelle. Voimassa olevassa Varsinais-Suomen maakuntakaavassa (maakuntakaavayhdistelmä 10.2.2022) alue kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeisiin alueisiin. Suunnittelumääräyksen mukaan rakentamisen tulee alueella kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Maakuntakaavassa ei ole muita hankealueeseen kohdistuvia varauksia.
Laitoskokonaisuuden rakentamiseen haetaan rakennuslupa.
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ JA POHJAVESIOLOSUHTEET
Biokaasulaitoskokonaisuudelle suunniteltu sijoituspaikka on noin neljä kilometriä Laitilan keskustasta länteen. Lähin asuin- ja loma-asuinkiinteistö sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä laitoksesta. Karttatarkastelun perusteella alle 400 metrin etäisyydellä sijaitsee yksi asuinkiinteistö ja loma-asuinkiinteistö, alle 500 metrin etäisyydellä yhteensä seitsemän asuin- tai loma-asuinkiinteistöä. Marjojen ja herneiden viljelyä harjoittava Rantamarjat sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä laitoksen sijoituspaikasta.
Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita. Lähin koulu sijaitsee yli 4 km etäisyydellä (Untamalan ja keskustan koulut), päiväkoti (Meijeri) ja terveyskeskus noin 4 kilometrin päässä.
Biokaasulaitos sijoittuu Salontien läheisyyteen maa- ja metsätalousvaltaiselle rakentamattomalle alueelle. Sijoituspaikan läheisyydessä on maanomistajan etälantavarasto sekä kalliokiviaineksen ottopaikka. Laitoksen pohjoispuolella on avoin peltomaisema.
Lähimmät muinaisjäännös alueet sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä alueesta. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä muulle vedenhankinnan kannalta merkittävälle alueelle. Lähin pohjavesialue Palttila (0240005, luokka 1) sijaitsee laitosalueelta koilliseen noin 3,2 kilometrin etäisyydellä. Etäisyys valtatielle kahdeksaan on noin kolme kilometriä.
TOIMINNAN KUVAUS
Rakennettava biokaasulaitos tuottaa biokaasua kotieläinten lannasta sekä nurmibiomassasta. Suunniteltuja syötteitä ovat naudan kuivikelanta, kanan kuivikelanta, sian lietelanta sekä nurmibiomassa. Käsiteltävät syötemäärät ovat enintään 19 900 tonnia vuodessa, josta lantojen osuus on noin 90 % ja nurmibiomassojen noin 10 %. Syötteistä naudan kuivikelantaa on arvioitu olevan noin 10 000 – 13 000 tonnia, kanan kuivalantaa 6 000 tonnia ja nurmibiomassaa 0 – 2 000 tonnia. Prosessin ylösajoon voidaan käyttää sian lietelantaa, jolloin 2/4 muutoin korkean kuiva-aineen lantajakeita ei tarvitse laimentaa verkosto- tai luonnonvesillä.
Lanta toimitetaan laitokselle lähettävien tilojen lantavarastoista. Lähimmät lannantoimittajat tuovat syötemateriaalin laitokselle traktorikuljetuksina. Osa tästä liikenteestä on jo olemassa, sillä laitos sijoittuu olemassa olevan 2 000 m2 / 6 000 m3 kattamattoman etäkuivalantalan yhteyteen. Lantalaa käytetään jatkossa myös laitokselle vastaanotettavien lantajakeiden välivarastona. Biokaasulaitoksen maksimikapasiteetilla tämä tarkoittaa olemassa olevan lantaliikenteen kasvamista suunnilleen kolminkertaiseksi nykytilanteeseen nähden.
Laitoksen toiminnassa ei muodostu viemäröitäviä prosessijätevesiä. Alueelle ei tulla sijoittamaan kiinteitä toimitiloja eikä toiminnassa muodostu viemäröitäviä saniteettijätevesiä. Laitoksen päällystettyjen piha-alueiden hulevedet johdetaan umpisäiliöön, josta ne hyödynnetään osana biokaasuprosessia. Toiminnassa ei muodostu muita jätevesiä.
Biokaasulaitoskokonaisuus muodostuu kahdesta halkaisijaltaan 26 metrisestä ja syvyydeltään 8 metrisestä kaasureaktorista sekä näihin liittyvistä apurakennelmista kuten CHP-yksikkö (generaattoriyksikkö), syöttölaitteisto sekä hygienisointi- ja separointilaitteistot. Oheislaitteiden sijoittelu reaktoreiden yhteydessä toteutetaan joko erillisen rakennuksen tai kontteihin sijoitettujen yksiköiden avulla. Kaasunjalostuksen häiriötilanteiden varalta laitoksella on mahdollisuus hyödyntää kaasu energiana CHP -yksikössä. Reaktoreiden ja laitetilojen lisäksi alueelle sijoitetaan noin 2 000 m3 lieteallas hulevesi-/vastaanottosäiliöksi sekä kolme yhteistilavuudeltaan noin 10 000 m3 lietesäiliötä rejektin (jäännöslietteen) välivarastointia varten.
Biokaasureaktoreiden teoreettinen energiatuotanto vuodessa on yhteensä noin 15 000 MWh. Biokaasua reaktorit tuottavat tasaisella tuotannossa keskiarvona noin 300 Nm 3 tunnissa. Anaerobisessa reaktiossa biokaasureaktorissa muodostuu biokaasua, joka sisältää noin 55–65 % metaania ja 35–45 % hiilidioksidia. Lisäksi biokaasu sisältää pieniä määriä muita aineita kuten vettä, happea, typpeä ja vetyä. Biokaasulaitos mitoitetaan käsittelemään 19 900 tonnia lähialueelta saatavia syötteitä vuodessa. Syötteinä toimivat naudan kuivikelanta, kananlanta sekä nurmibiomassat. Ylösajovaiheessa voidaan käyttää sian lietelantaa tai muita vastaavia jakeita.
Jatkuvatoimisella märkämädätystekniikalla (CSTR, Continuous Stirred Tank Reactor) toimiva biokaasulaitos käsittelee parhaiten noin 15-20 % kuiva-ainepitoisuudessa olevaa syötettä, joten tarvittaessa syötettä voidaan laimentaa (hule)vedellä tai rejektinesteellä.
Biokaasutettavat syötteet toimitetaan laitokselle pääasiallisesti traktorikuljetuksina sekä kuorma-autoilla. Rekkakuljetuksia voidaan käyttää pidemmillä siirtokuljetusetäisyyksillä esimerkiksi jäännöslietetoimituksissa. Raakalannan sekä jäännöslietteen kuljetuksia tapahtuu laitoksen hakemuksen mukaisena toiminta-aikana tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin.
VEDEN KÄYTTÖ JA JÄTEVEDET
Laitokselle ei tulla sijoittamaan kiinteitä toimitiloja eikä toiminnassa käytettä puhdasta vettä eikä laitoksessa muodostu viemäröitäviä saniteettijätevesiä. Piha-alueiden hulevedet johdetaan umpisäiliöön, josta ne hyödynnetään osana biokaasuprosessia. Toiminnassa ei muodostu muita jätevesiä.
ENERGIAN KÄYTTÖ
Laitokselle sijoitettava CHP-yksikkö (yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto) tuottaa laitoksen tarvitseman prosessienergian. Tältä osin laitos on energiaomavarainen. CHP-yksikön sähköteho tulee olemaan 50-200 kWe ja lämpöteho 75-200 kWh.
Tarkkaa laskelmaa prosessin tarvitsemasta energiasta suhteessa tuotetun energian määrään ei ole laskettu. Hakemuksessa on kuitenkin arvioitu, että tyypillisessä tilanteessa laitos kuluttaa itse keskimäärin noin 2 % tuottamastaan sähkö- ja noin 15 % tuottamastaan lämpöenergiasta.
LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT
Hakemuksen liitteenä olleen liikennematriisin avulla on esitetty laskelma syöte- ja jäännöslietekuljetuksiin liittyvästä raskaasta liikenteestä laitoksessa prosessoitavalla massamäärällä 19 900 tonnia vuodessa, jokainen liikennetapahtuma sisältää liikenteen sisään ja ulos. Arvion mukaiset 1 860 liikennetapahtumaa vastaavat tasaisena liikennevirtana noin 155 tapahtumaa kuukaudessa ja noin 35 tapahtumaa viikossa ympäri vuoden. Viikon arkipäiville sijoitettuna tapahtumia on noin 7 kpl viikossa ja kaikille viikonpäiville jaettuna noin 5 tapahtumaa.
Lannanlevityssesonkien vuoksi liikennemäärät kuitenkin nousevat voimakkaasti siitä, mitä ne olisivat tasaisella liikennevirralla. Tästä johtuen liikennehuiput tulevat näiden yhteydessä olemaan useita kymmeniä liikennetapahtumia vuorokaudessa. Lannoitteiden peltolevityskausi on huhtikuun alusta lokakuun loppuun, jolla ajanjaksolla jäännöslietteitä tyypillisesti siirtokuljetetaan vastaanottajille. Näitä ei ole merkitty hakemuksen liitteenä olleen taulukon kuukausittaisiin liikennetapahtumiin. Siten osa näiden kuljetusten kokonaismäärästä jakautuu myös muille kuukausille kysyntä- ja välivarastointitilanteen mukaan.
Lähtevän jäännöslietteen kuljetusmäärät on laskettu ajoneuvokuljetusten mukaan. Todennäköisesti liikennemäärä vähenee tästä jonkin verran, sillä osa jäännöslietteestä voidaan sijoittaa vetoletku -levitystekniikalla lähialueen pelloille.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU SEKÄ YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ
Laitoksen käyttötarkkailu liittyy ensisijaisesti laitoksen prosessinhallintaan sekä syötteiden ja mädätysjäännöksen määrien kirjaamiseen. Käyttötarkkailua toteutetaan biokaasulaitoksen hoitoon ja omavalvontaan liittyvällä käyttöpäiväkirjalla. Tämän sisältämistä tiedoista voidaan johtaa ja koota yhteenvetotiedot tuotannosta, energian tuotannosta ja kulutuksesta, käytetyistä syötteistä, prosessissa tuotetusta rejektistä sekä muista laitoksen toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Käyttöpäiväkirjan tietojen pohjalta laaditaan toiminnan vuosiyhteenvetotiedot, jotka raportoidaan ympäristöluvan valvontaviranomaiselle.
Kaasuntuotantoon ei liity erillistä omavalvontaohjelmaa.
Ympäristönäkökohtien kannalta merkittävimmät valvontakohteet ovat laitosalueen yleinen puhtaanapito ja hulevesien hallinta. Mikäli laitoksesta tulee mädätysjäännöksen markkinoinnin myötä lannoitevalmistelain mukainen toimija, tulee se edellyttämään erillistä omavalvontaohjelmaa laitoshyväksyntämenettelyn yhteydessä.
Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu päästöjä ilmaan, maaperään tai vesistöihin. Hulevesien talteenoton vuoksi alueelta ei muodostu sellaisia maastoon johdettavia hulevesiä, joiden säännöllinen tarkkailu olisi tarkoituksenmukaista. Ympäröivän maankäytön olemassa oleva hajakuormituspotentiaali ei mahdollista laitoksen toiminnan luotettavaa tarkkailua vesistötasolla (etäisyys vesistöön noin 1 000 metriä laitosalueelta).
Käyttötarkkailu ja vuosiyhteenvetotietojen raportointi suoritetaan vuosittain käyttöpäiväkirjan sekä kuljetustositteiden mukaisesti. Laitokselle ei ole laadittu erillistä melun- ja hajunhallintasuunnitelmaa. Tämä voidaan kuitenkin laatia siinä tapauksessa, että toiminnasta aiheutuu mainittuja haittoja lähialueen häiriintyville kohteille, ja selvitysten perusteella on osoitettu, että havaitut vaikutukset johtuvat biokaasulaitoksen toiminnasta.
Biokaasulaitoksen toiminnan edellyttämät mittaukset, näytteenotto sekä analytiikka tilataan ulkopuolisilta palveluntuottajilta, joilla on näihin vaadittava pätevyys.
Toiminnan luonteesta johtuen tuhoeläinten torjunta ei todennäköisesti ole tarpeen. Tilannetta kuitenkin seurataan päivittäisen toiminnan yhteydessä. Systemaattinen torjunta käynnistetään ainoastaan siinä tapauksessa, että alueella havaitaan jyrsijöitä kuten rottia tai linnuista havaitaan aihetuvan haittaa laitoksella tai sen lähialueella. Tällöin jyrsijöitä voidaan ryhtyä torjumaan joko itse tai ulkopuolisen palveluntarjoajan toimesta. Lintuja karkoitetaan passiivisin karkoittimin.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN
Haju ja päästöt ilmaan
Ilmaan kohdistuvat päästöt ovat lähinnä syötteinä käytettävän lannan varastoinnista ja käsittelystä muodostuvat hajuvaikutukset, joiden ei kuitenkaan arvioida leviävän merkittävästi laitosalueen ulkopuolelle. Syötteinä käytettävien raaka-aineiden johdosta hajut ovat tyypillisiä alueelle sekä tunnistettavia.
Prosessin häiriöiden varalta laitoksella on kaksi vaihtoehtoista käsittelymenetelmää kaasulle. Liikennepolttoaineen jalostuksen häiriöiden yhteydessä kaasua voidaan ajaa CHP-generaattorilla, jolloin erillistä soihtupoltinta ei tarvita. Siten kaasua ei tulla johtamaan missään tilanteessa suoraan ilmakehään.
Toiminnasta aiheutuva melu ja tärinä
Toiminnasta ei aiheudu melua, joka lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittäisi Valtioneuvoston ympäristömelua koskevat päivä- tai yöaikaiset ohjearvot. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu kiinteistön ulkopuolelle kantautuvaa tärinää.
Liikenne
Liikennettä muodostuu syöte- ja jäännöslietekuljetuksista arvion mukaan 1 860 liikennetapahtumaa, mikä vastaa tasaisena liikennevirtana noin 155 tapahtumaa kuukaudessa ja noin 35 tapahtumaa viikossa ympäri vuoden. Viikon arkipäiville sijoitettuna tapahtumia on noin 7 kpl viikossa ja kaikille viikonpäiville jaettuna noin 5 tapahtumaa. Lannanlevityssesonkien vuoksi liikennemäärät kuitenkin nousevat voimakkaasti siitä, mitä ne olisivat tasaisella liikennevirralla. Liikennemäärä vähenee arvioidusta, mikäli osa jäännöslietteestä voidaan sijoittaa vetoletku -levitystekniikalla lähialueen pelloille.
Liikenne laitosalueelle voidaan johtaa Salontieltä kahden eri liittymävaihtoehdon kautta. Tällä voidaan vaikuttaa myöhemmin esimerkiksi käsittelemättömien syötteiden sekä käsiteltyjen massojen ohjaamiseksi eri reiteille siten, etteivät näiden kuljetusreitit risteä laitosalueella.
Tehtaalle suuntautuva henkilöliikenne ei poikkea lähialueen muusta yleisestä liikenteestä eikä laajuudellaan aiheuta hakijan arvion mukaan erityisiä vaikutuksia lähiympäristössä.
Laitoksen raskas liikenne suuntautuu kaikissa toimintavaihtoehdoissa aluksi Salontielle, josta joko länteen Väkkäräntielle tai Salontietä itään päätyen valtatielle 8. Oletuksena on, että valtaosa liikenteestä suuntautuu alueelta ulos läntisen vaihtoehdon kautta.
Päästöt maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin sekä niiden suojelu
Toiminnassa ei päällystettyjen piha-alueiden hulevesien ja räystäsvesien johtamisen lisäksi ole muita päästölähteitä maaperään tai pohjavesiin.
Lähin pohjavesialue Palttila (0240005, luokka 1) sijaitsee laitosalueelta koilliseen noin 3,2 kilometrin etäisyydellä. Laitosalueen pintavedet purkautuvat kiinteistöltä pohjoiseen ja edelleen pelto-ojia myöten Hankeranojaan josta Sirppujokeen. Etäisyydet sekä pintavesien purkautumissuunta huomioiden toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia luokitelluille pohjavesialueille.
Jätevedet
Laitoksella ei muodostu saniteettijätevesiä. Hulevedet kerätään ja johdetaan prosessiin. Muodostuva rejektineste kuljetetaan peltojen lannoite- ja maanparannusaineeksi.
Jätteet
Laitokselle vastaanotetaan käsittelemätöntä lantaa sekä nurmibiomassaa. Näistä lanta ei lähtökohtaisesti sisällä jätemateriaaleja. Nurmibiomassaan saattaa sisältyä käärintämuoveja ja -verkkoja sekä aumamuoveja.
Laitokselle sijoitetaan lava jätemateriaalien välivarastointia varten, josta jätteet toimitetaan vastaanottavalle laitokselle tai erilliskeräykseen omalla kuljetuskalustolla tai ulkopuolisen palveluntarjoajan avulla. Laitokselle ei sijoiteta varsinaisia sosiaalitiloja, jonka vuoksi toiminnassa ei käytännössä muodostu tavanomaista kiinteistö- tai sekajätettä.
Toiminnassa muodostuvia vaarallisia jätteitä ovat lähinnä generaattorilaitteiston huollossa muodostuvat jäteöljyt ja muut huoltokemikaalit. Näiden asianmukaisesta talteenotosta sekä käsittelystä vastaa ulkopuolinen palveluntarjoaja huoltotapahtumien yhteydessä.
Laitoksen omassa toiminnassa ei hyödynnetä tavanomaisten syötteiden ulkopuolisia jätteeksi luokiteltavia materiaaleja.
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAT KÄYTÄNNÖT (BEP)
Lannan biokaasutusta voidaan pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena lannankäsittelyratkaisuna (Sikojen ja siipikarjan tehokasvatusta koskevat BAT-päätelmät, BAT 19, alakohta b).
Lannan sekä jäännöslietteen siirtokuljetukset lisäävät lantalogistiikan liikennepäästöjä, mutta vähentävät lannan ammoniakkipäästöjä biokaasun talteenoton vuoksi. Ristikkäisvaikutusten kokonaisvaikutus on arvioitu hankkeen johdosta merkittävästi positiiviseksi.
Toiminta sijoitetaan alueelle, jossa on jo aikaisemmin harjoitettu vastaavien käsittelemättömien biomassojen välivarastointia. Biokaasulaitoksen sijoittamista tällaisen toiminnan yhteyteen voidaan pitää ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisena. Sijoituspaikka mahdollistaa olemassa olevan lantavarastoinfrastruktuurin hyödyntämisen eikä toiminta muodosta ympäristöön uutta kuormitus- tai päästölähdettä.
POIKKEUKSELLISET JA HÄIRIÖTILANTEET SEKÄ NIIHIN VARAUTUMINEN
Mahdollisia operatiivisia riskejä laitoksella aiheutuu lähinnä syötteiden käsittelystä (nuhraantuminen, päästöt maaperään tai pintavesiin) sekä prosessiin liittyvistä seikoista (kaasun käsittely).
Kuljetus- ja käsittelylaitteiden rikkoutumisesta aiheutuvien nestevuotojen hallitsemiseksi laitoskiinteistölle sijoitetaan nopeasti saatavilla olevaa imeytysmateriaalia. Laitosalueen ulkopuolelle ulottuvien ja haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavien häiriötilanteiden mahdollisuus arvioidaan vähäiseksi, koska toiminnassa ei käsitellä ympäristölle haitallisia kemikaaleja tai muita haitallisia aineita. Lannan siirtokuljetuksiin liittyvä vahingonvaara on myös arvioitu vähäiseksi.
Biokaasuprosessi tapahtuu suljetuissa reaktoreissa, jonka vuoksi häiriöt käsittelyprosessissa eivät aiheuta merkittävää vaaraa ympäristölle. Mikäli toiminta joudutaan keskeyttämään, voidaan reaktoreissa olevat lietteet loppusijoittaa edelleen kuin ne olisivat käsittelemätöntä lantaa. Toiminnan keskeyttäminen ei myöskään vaikuta lannan toimittajiin, sillä näillä on oltava biokaasulaitoshankkeesta riippumatta joka tapauksessa 12 kuukauden varastointikapasiteetti omassa toiminnassaan muodostuvalle lannalle. Toimintaan ei liity vaarallisia kemikaaleja tai muita ympäristövahingon vaaraa aiheuttavia aineita.
Räjähdysvaaralliset tilat toteutetaan laitevalmistajan ohjeiden mukaan ja niissä otetaan huomioon ATEX-direktiivin vaatimukset koskien räjähdysvaarallisia tiloja.
VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia ihmisten terveyteen. Olemassa olevan lantavaraston yhteyteen sijoitettuna toiminnalla ei heikennetä alueen ympäristön tilaa tai aiheuteta terveyshaittoja. Itse biokaasun tuotanto ei suljettuna prosessina aiheuta päästöjä ympäristöön. Syötteiden välivarastointi ja käsittely vastaavat aikaisempaa paikalla harjoitettua toimintaa. Toiminnasta ei aiheudu melu- tai pölypäästöjä. Toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja naapurustolle tai yleiselle viihtyvyydelle.
Toiminnalla ei vaikuteta heikentävästi paikalliseen luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Laitoksen toiminnan vaikutukset rajoittuvat paikallisesti voimakkaasti muutettuun lähiympäristöön, jonka vuoksi toiminnasta ei aiheudu haittaa mahdollisten uhanalaisten lajien pesintä- tai esiintymispaikoille.
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön muodostuvat lähinnä lannan sekä jäännöslietteen kuljetuksista laitokselle johtavalla yhdystieverkolla.
YMPÄRISTÖNVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Olemassa olevan lantavaraston ja kalliolouhosalueen yhteyteen sijoittuvana toimintana hankkeesta ei arvioida aiheutuvan sellaisia ympäristövaikutuksia, joita olisi tarpeen tarkastella erillisessä laajemmassa suunnitelmassa.
LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN
Alueen lähiasukkaille ja naapurikiinteistön omistajille on lähetetty tieto ympäristölupahakemuksen vireillä olosta ja varattu tilaisuus tulla kuulluksi 28.6.2022 lähetetyillä kirjeillä.
Kuulutus sekä hakemukseen liittyvät asiakirjat ovat olleet nähtävillä Laitilan kaupungin verkkosivuilla sekä kaupungin kirjastossa 28.6.2022-3.8.2022 välisenä aikana. Kuulutus hakemuksen vireillä olosta on julkaistu 1.7.2022 paikallislehdessä.
Hakemuksesta on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen Laitilan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle.
LAUSUNNOT
Uudenkaupungin terveydensuojeluviranomainen ei antanut asiaan lausuntoa.
MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET
Hakemuksen johdosta on jätetty yhteensä kaksi muistutusta.
Muistutus A (19.7.2022):
Hoidetaanko vanha lupa-asia ennen kuin vanha on edelleen käsittelemättä. Kaupunki ei ole valvonut kyseistä asiaa. Asiaa vähätellään. Otetaanko vesinäytteet säännöllisesti? Mistä kulku biokaasulaitokselle? Louhinta-alueella pitäisi olla portti, sille tielle mikä sinne menee. Vanhat lupa-asiat ensin kuntoon ennen kuin uutta biovoimalaitosta tehdään. Jos vanhat lupa-asiat ovat kesken uutta ei voi aloittaa. Toivotaan parempaa yhteydenottoa kuin edellisen ympäristöluvan kanssa.
Muistutus B (3.8.2022):
Edellytämme, että omakotitaloomme tehdään katselmus mahdollisen laitoksen rakennusvaiheessa tehtävien räjäytysten varalta. Sekä kaivovetemme laatu on tarkistettava ennen rakennustöiden aloittamista sekä tarvittaessa biolaitoksen jo toimiessa. Jos todetaan, että kaivovetemme pilaantuminen juomakelvottomaksi johtuu biolaitoksen toiminnasta. Kiinteistö liitetään Laitilan kaupungin juomavesiverkkoon biokaasulaitoksen toimesta.
Jäännösliete tulee levittää pelloille sijoittamalla vannaslevittimellä tai heti multaamalla. Ei suoraan nurmen pintaan vetoletkulevittimellä. Laitoksen rakennusvaiheen ja käytön valvonta tulee olla riittävää, ammattitaitoista ja määräysten mukaista.
Kysymyksiä: Onko otettu huomioon huomattava liikennemäärän nousu? Tien kunnossapito? Muut tienkäyttäjät, esim. polkupyöräilijät? ”Toiminnasta saattaa lannan käsittelyn kuten sekoittamisen ja reaktoreiden täytön yhteydessä kantautua laitosalueen ulkopuolelle ajoittaisia hajuja.” Hakemuksesta selviää myös, että lantaa kuljetetaan viisi kertaa päivässä biolaitokselle. Tarkoittaako yllä olevan lainattu teksti, että viisi kertaa päivässä on mahdollisesti hajuhaittoja?
HAKIJAN VASTINE
Hakija on antanut vastineensa 4.8.2022, jossa todetaan seuraavaa:
Hakemuksesta ei ole annettu lausuntoja.
Vastine muistutukseen A
Vastineesta ei yksiselitteisesti käy ilmi, mihin ”vanhaan lupa-asiaan” siinä viitataan. Hakija olettaa, että kysymyksessä on hankekiinteistöllä harjoitettu aikaisempi maa-ainesten ottotoiminta, johon liittyvät asiat eivät Hakijan näkemyksen mukaan kuulu käsiteltäviksi biokaasulaitosta koskevan lupa-asian yhteydessä.
Kulku biokaasulaitokselle tullaan järjestämään olemassa olevia tieyhteyksiä myöten nykyisten kahden Salontiehen yhtyvän tieliittymän kautta. Biokaasulaitoksen toiminnan 2/3 luonne huomioiden kulkuteitä ei lähtökohtaisesti ole tarkoitus varustaa kulkuestein kuten portein tai puomein, mutta näiden toteuttamista voidaan harkita myöhemmin, mikäli se laitoksen häiriöttömän toiminnan kannalta osoittautuu tarpeelliseksi.
Vastine muistutukseen B
Tarve laitoksen rakentamisvaiheessa suoritettavaan louhintaan ratkaistaan rakennuslupavaiheessa tarkempien rakennussuunnitelmien valmistuttua. Mahdollisen louhinnan yhteydessä suoritetaan tarvittavat ennaltavarautumistoimenpiteet rakennushankkeen edellyttämässä laajuudessa.
Jäännöslietteen levittämistä koskevassa kannanotossa on ilmeisesti sekoitettu kaksi eri levitystekniikkaa – letkulevitys ja vetoletkulevitys. Vetoletkulevityksessä liete johdetaan pitkää yhdysletkua pitkin traktorin vetämään multaimeen, jolloin lietettä ei tarvitse vetää raskailla lietevaunuilla pellolla. Liete tulee siten levitettäessä mullatuksi toisin kuin letkulevittimellä, joka purkaa lietteen letkuja pitkin maan pinnalle. Tässä yhteydessä on lisäksi huomioitava, että jäännöslietteen hajua voidaan pitää huomattavasti esimerkiksi käsittelemättömän lietteen hajua miedompana, jolloin levityksestä aiheutuva hajukuorma on huomattavasti pienempi myös niissä tapauksissa, jossa liete jää multaamattomana pintaan.
Hakemuksen yhteydessä esitetty liikennematriisi kuvaa laitoksen toiminnasta aiheutuvan raskaan liikenteen määrää suunnitellun syötemäärän mukaisesti. Salontien hoidosta vastaa ELY-keskuksen liikennevastuualue. Käytännössä vuorokautinen liikenne laitokselle ei poikkea alueen muusta tavanomaisesta liikenteestä muulloin, kuin vuotuisten lannanlevityssesonkien tai muiden jäännöslietteen siirtokuljetusjaksojen yhteydessä. Näissä yhteyksissä liikenneturvallisuudesta huolehditaan yhteistyössä kaikkien toimijoiden kesken.
Biokaasulaitoksen syötteiden kuten naudan- ja kananlannan välivarastointi tapahtuu alueella jo nykyisin olevassa kuivalantavarastossa, joka hankkeen yhteydessä katetaan muun muassa hajujen vähentämiseksi ja sadevesiltä suojautumisen vuoksi. Koska alueella käsitellään lantaa, ei kiinteistön ulkopuolelle kantautuvia satunnaisia hajuvaikutuksia voida pois sulkea kokonaan huomioiden kulloinkin vallitsevat sääolosuhteet.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että laitoksen toiminnasta aiheutuisi ennalta arvioiden jatkuvia hajuvaikutuksia esimerkiksi lähimpien asuinkiinteistöjen alueella. Lannan siirtokuljetusten aikaiset hajuvaikutukset asuinrakennusten alueella arvioidaan voimakkuudeltaan ja kestoltaan vähäisiksi.
Muilta osin Hakijalla ei ole vastattavaa muistutuksiin.
TARKASTUKSET
Alueelle on suoritettu lupa-asian käsittelyyn ja valmisteluun liittyvät maastokäynti 4.5.2022. Maastokäynneistä ei ole laadittu muistiota.
Ehdotus
Esittelijä
-
Tuija Kailaste, Ympäristöpäällikkö, tuija.kailaste@laitila.fi
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU
Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Jussi Mustoselle, Laitila Biovoima py:lle, ympäristönsuojelulain tarkoittaman luvan biokaasulaitoksen toimintaan jätteen ammattimaiseen tai laitosmaiseen käsittelyyn kiinteistölle Mäki 400-432-1-58, Laitila. Käsiteltävän jätteen tuotantomäärä saa olla hakemuksen mukaisesti enintään 19 900 tonnia vuodessa. Lupa myönnetään toistaiseksi voimassaolevaksi.
Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että toimintaa harjoitetaan lupahakemuksen mukaisesti ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:
LUPAMÄÄRÄYKSET
Yleiset toimintaa koskevat määräykset
Toiminta
1. Biokaasulaitoksen sekä sen toimintaan liittyvien toimintojen rakentamisessa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin, melu tai muu syy ei saa aiheuttaa vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
2. Laitokselle tulee nimetä vastuuhenkilö, joka vastaa laitoksen asianmukaisesta hoidosta ja käytöstä sekä toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja pitää tarvittaessa yhteyttä lupaviranomaiseen. Vastuuhenkilö vastaa siitä, että laitoksen toiminta on lupamääräysten mukaista. Laitoksen henkilökunnalla tulee olla riittävä pätevyys biokaasulaitoksen hoitoon. Laitoksesta vastaavan henkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle ja yhteystiedot tulee pitää ajantasaisena.
3. Luvan saajan on oltava selvillä vastaanotetun syötteiden (lannan ja peltobiomassan) laadusta ja soveltuvuudesta laitoksen prosessiin. Laitokselle ei saa ottaa vastaan sellaisia syötteitä, jossa on mukana laitoksen toiminnalle haitallisia aineita tai jätteitä, mitkä voivat vaikeuttaa mädätysprosessin toimintaa, laitoksen ympäristövaikutukset lisääntyvät tai lopputuotteen hyötykäyttö estyy.
Varastointi ja hyödyntäminen
4. Syötteiden varastoinnista, käsittelystä sekä hyödyntämisestä eikä mädätysjäännöksen peltolevityksestä saa aiheutua ympäristöön eikä naapureille kohtuutonta rasitusta haju-, pöly-, tai meluhaittojen muodossa.
Kullekin jätejakeelle (syöte) on oltava riittävästi välivarastointitilaa ja ne tulee varastoida erillään ennen prosessiin johtamista. Jätteiden varastointiajat tulee pitää lyhyinä. Lietealtaiden täyttö on toteutettava (esim. altapäin) siten, että hajuhaittaa ympäristöön aiheutuu mahdollisimman vähän. Lietealtaat tulee olla katetut. Lietealtaat tulee tyhjentää vuosittain ja tyhjennyksen yhteydessä tarkastettava niiden kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen säilytystiloihin on estettävä.
Toiminnanharjoittajan tulee pyydettäessä esittää kirjalliset sopimukset mädätysjäännöksen toimituspaikoista, -ajankohdista sekä -määristä. Tiedot on esitettävä vuosiraportoinnin yhteydessä lupaviranomaiselle.
Laitoksella tulee olla sopimusviljelijöiden kanssa käytettävissään yhteensä 12 kuukauden tuotantomäärälle mitoitetut säiliöt ja varastointitilat mädätysjäännökselle.
5. Syötteiden ja mädätysjäännöksien kuljetuksissa tulee käyttää tiiviitä säiliöitä. Kuljetukset on järjestettävä siten, että ympäristöön kohdistuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni.
Päästöt ilmaan
6. Laitosta on käytettävä siten, että siitä aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman pieniä. Laitos ei saa aiheuttaa ympäristölle toistuvia hajuhaittoja. Hajua on seurattava vähintään aistinvaraisesti päivittäin. Mikäli ennakoimatonta hajuhaittaa ilmenee, hajuhaittaa on arvioitava yhdessä lupaviranomaisen kanssa ja toiminnanharjoittajan on toteutettava toimenpiteitä haitan poistamiseksi lupaviranomaisen sitä edellyttäessä. Lupaviranomainen voi antaa lisämääräyksiä hajuista aiheutuvien haittojen poistamiseksi.
7. Laitoksen mädätysprosessia tulee ohjata siten, että syötetyistä jätejakeista muodostuu mahdollisimman paljon biokaasua. Mädätettävien syötteiden tasalaatuisuudesta ja tasaisesta prosessilämpötilasta tulee huolehtia. Jätteiden viipymäaika reaktorissa tulee olla riittävän pitkä, jotta mädätysjäännöksen varastosäiliössä ei tapahdu merkittävää jälkikaasuuntumista. Jälkikaasuuntumisessa syntynyt biokaasu tulee kerätä talteen.
8. Muodostunut biokaasu on ensisijaisesti hyödynnettävä lämmön tai sähkön tuotannossa tai liikennekaasuna. Poikkeus- ja häiriötilanteissa, jolloin kaasua ei voi hyödyntää, biokaasua ei saa sellaisenaan päästää ilmaan vaan sen käsittelyyn tulee olla muu vaihtoehto.
Päästöt vesiin ja maaperään
9. Laitosalue on pidettävä siistinä ja puhtaana. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, että syötteiden tai mädätysjäännöksen varastoinnin, kuljetusten, siirtojen tai tyhjennysten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Syötteiden ja mädätysjäännöksen kuormaus- ja purkualueiden tulee olla tiiviitä. Laitoksen ulkoalue on pinnoitettava ja sadevesien keräys järjestettävä siten, että mahdolliset valumat saadaan kerättyä talteen. Laitoksella tulee tarvittaessa olla asianmukaiset välineet ajoneuvojen ja säiliöiden puhdistamiseen.
10. Laitosalueen hulevedet on kerättävä hallitusti ja johdettava siten, että niistä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ja että laitosalueelta ojaan johdettavia valumavesiä voidaan tarkkailla.
Jätteet ja jätehuolto
11. Toimintaa tulee harjoittaa siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnasta syntyvät jätteet on varastoitava siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.
Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi-, ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet on varastoitava ennen poiskuljetusta lukitussa tilassa ja toimitettava asianmukaisesti niitä vastaanottavaan pisteeseen. Jätteiden käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Laitilan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Laitosalueella tulee ehkäistä haittaeläinten pääsy rakennuksiin ja tehdä tarvittaessa riittävät torjuntatoimet.
Toiminnan tarkkailu
12. Biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen neste- ja kuivajakeesta on vähintään kerran vuodessa tehtävä analyysit ravinnesisällön selvittämiseksi. Ennen analyysien teettämistä tulee olla yhteydessä lupaviranomaiseen ja hyväksyttää analyysisuunnitelma lupaviranomaisella ennen sen toteutusta.
Laitoksen tuotantoprosessissa on mitattavia ja seurattavia parametrejä, joista tulee kuukausittain ottaa koontiraportit (biokaasun tuotantomäärä, lämpötila (°C), biokaasun koostumus metaanipitoisuus (%), hiilidioksidipitoisuus (%) ja rikkivetypitoisuus (ppm).
13. Laitoksen prosessilaitteet ja toiminnan tarkkailuun liittyvät valvonta- ja hälytyslaitteet on pidettävä toimintakuntoisina. Laitteet on huollettava säännöllisesti ja mahdolliset laiterikot korjattava viipymättä. Suoritetuista kunnossapitotoimenpiteistä tulee ja mahdollisista häiriötilanteista tulee pitää kirjaa. Kirjanpito on oltava lupaviranomaisen saatavilla.
Meluntorjunta
14. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ulkona lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB.
Kirjanpito ja raportointi
15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa biokaasulaitoksen toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjapidosta tulee toimittaa lupaviranomaiselle (Laitilan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta) vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:
- tiedot biokaasulaitoksella vastaanotetun syötteiden eli lannan ja peltobiomassan laadusta ja määrästä (m3/vuosi tai tn/vuosi)
- tiedot biokaasulaitoksessa syntyneen mädätysjäännöksen neste- ja kuivajakeen määrästä ja käytöstä (m3/vuosi tai tn/vuosi)
- tiedot neste- ja kuivajakeiden toimituspaikoista ja määristä (m3/vuosi tai tn/vuosi)
- tuotetun biokaasun määrä sekä kaasun käyttö ja tuotetun energian määrä
- ajoneuvokaasun, biometaanin tuotantomäärä Nm3 vuodessa
- yhteenveto biokaasun koostumuksesta metaanipitoisuus (%), hiilidioksidipitoisuus (%) ja rikkivetypitoisuus (ppm) kuukausittain
- toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu, määrä sekä tiedot jätteiden käsittelystä ja toimituspaikoita
- tiedot laadituista sopimuksista maatilojen ja niiden viljelijöiden kanssa, joista käy ilmi lannan levitykseen soveltuva peltopinta-ala (ha)
- jäljennökset uusista ja/tai muutetuista lannan vastaanotto- ja/tai luovutussopimuksista
- tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa
- tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä
Kirjanpitotietojen tulee sisältää lisäksi tiedot sähkö- ja lämpöenergian kulutuksesta. Kirjanpidon tulee olla lupaviranomaisen tarkastettavissa laitoksella. Kirjanpito on säilytettävä laitoksella vähintään kuusi vuotta. Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelulain tietojärjestelmään lupaviranomaisen tarkemmin ohjeistamalla tavalla.
Poikkeukselliset tilanteet
16. Mahdollisista häiriö ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on ilmoitettava välittömästi lupaviranomaiselle.
Toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajalla on aina oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntaan laitteita ja tarvikkeita saatavilla. Toiminnanharjoittajan tulee laatia laitokselle käyttöturvallisuusohjeet ja pelastussuunnitelma. Ne on pidettävä ajan tasalla ja niiden tulee olla aina henkilökunnan saatavilla.
Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen
17. Toiminnan olennaisesta lisäämisestä tai muuttamisesta, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle.
Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoidut syötteet ja mädätysjäännös toimitettava hyötykäyttöön ja muut jätteet ja jätevedet asianmukaiseen keräykseen.
Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Tämän päätöksen ja hakemuksen mukaisesti harjoitettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 11 ja 12 §:n edellytykset sijoituspaikan valinnalle.
Lupaharkinnassa on otettu huomioon toiminnan luonne, toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lisäksi lupaharkinnassa on otettu huomioon alueen ominaisuudet.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (252/2017) liitteen 1 hankeluetteloa on muutettu 1.2.2019 alkaen. Hanke jää kooltaan huomattavasti hankeluettelon mukaisesta kokorajasta 11 b) jätteiden käsittelylaitokset, joissa muuta kuin vaarallista jätettä käsitellään biologisesti ja jotka ovat mitoitettu vähintään 35 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Hankkeen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset ovat samankokoisille biokaasulaitoksille tyypillisiä. Biokaasulaitoksille on ominaista hajuhaittojen esiintyminen.
Otettaessa huomioon suunniteltu hanke kokonaisuutena ja sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne sekä eri hankkeiden yhteisvaikutukset, ei hankkeen toteuttamisen arvioida aiheuttavan laajuudeltaan ja laadultaan YVA-lain hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Lautakunta on tiedostanut hankkeen mahdolliset vaikutukset ympäristöön, kuten mahdollisen hajuhaitan vaikutukset alueen viihtyvyyteen ja tutustunut lupakäsittelyn näkökulmasta laitoskäynnein kahteen eri biokaasulaitokseen 4.2.2022, joissa toiminta vastaa kokonaisuutena hakemuksessa on esitettyä.
LUPAMÄÄRÄYKSIEN YLEISET PERUSTELUT
Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Jätteen käsittelyä ja raportointia koskevat määräykset ovat jätelain ja valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen mukaisia.
LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT
Lupamääräykset 1-3, ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisessa toiminnassa on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Lisäksi päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan, että ympäristöluvan lupamääräykset huomioidaan laitoksen toiminnassa, mutta on myös tarpeen lupaviranomaisen kanssa käytävän yhteydenpidon kannalta.
Biokaasulaitoksen hoito ja prosessin hallinta edellyttävät riittävää asiantuntemusta. Biokaasuprosessin häiriötön toiminta on olennaista päästöjen ennalta ehkäisyn kannalta. Laitoksen toimintahäiriöt voivat johtaa haju- ja muihin ympäristöhaittoihin. Tarkkailemalla laitokseen vastaanotettavien syötteiden laatua ja sisältöä varmistetaan, että ne soveltuvat prosessiin eikä estä mädätysjäännöksen jatkokäyttöä.
Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.
Lupamääräykset 4-5 koskevat jätejakeiden syötteiden ja mädätysjäännöksen varastointia ja hyödyntämistä. Varastointitilojen tulee olla tilavuudeltaan riittävät sekä vesitiiviitä maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Lietealtaat on vaadittu katettavaksi. Toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa ilmaan tulee ehkäistä. Varastoinnista ja käsittelystä tilalla ei saa aiheutua haittaa ympäristölle ja lannan käsittelyn tulee tapahtua valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mukaisesti.
Sopimuksilla varmistetaan, että mädätysjäännökselle on riittävästi varastointitilaa (12 kuukauden varastointivaatimus) ja että lannoitus voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen käyttötilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.
Mädätysjäännöksen ja rejektiveden peltolevityksessä tulee noudattaa samoja valtioneuvoston asetuksessa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annettuja määräyksiä kuin lannan levityksessä. Lannoite on levitettävä sellaisena ajankohtana, ettei suoritetusta levityksestä aiheudu ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa.
Peltojen ylilannoituksen välttämiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso.
Laitoksessa syntynyt mädätysjäännös tulee ensisijaisesti hyödyntää peltolannoitteena. Sopimusviljelijöillä tulee olla peltolevitykseen käytettävissä niiden ravinnemäärää vastaava peltoala.
Lupamääräykset 6-8 on annettu kohtuuttomien hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Laitosta on hoidettava siten, että siitä aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Käsiteltävien jätteiden laadun tarkkailulla varmistetaan niiden soveltuvuus prosessiin ja riittävä viipymä reaktorissa vähentää jälkikaasuuntumista ja mädätysjäännöksestä aiheutuvia hajuhaittoja. Haittojen ilmetessä toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin hajuhaittojen poistamiseksi.
Metaani on voimakas kasvihuonekaasu ja biokaasussa on lisäksi hajuaineita, ylijäämä kaasun päästäminen ilmaan on tästä syystä kiellettyä. Mikäli haittoja ilmenee voi lupaviranomainen antaa tarvittavia lisämääräyksiä haitan poistamiseksi.
Lupamääräykset 9 ja 10 biokaasulaitoskokonaisuuteen kuuluvien rakenteiden ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä jätejakeiden (syötteiden ja mädätysjäännöksen) käsittelyyn liittyvien riskien takia. Kuormaus- ja purkualueiden päällystäminen ja sadevesien johtaminen ovat tarpeen maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisriskin sekä ympäristön yleisen viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiselle.
Lupamääräys 11 on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.
Lupamääräykset 12-13 Toiminnanharjoittajan on tunnettava mädätysjäännöksen ravinnepitoisuudet, jotta niiden sisältämät ravinnepitoisuudet voidaan ottaa huomioon lannoitussuunnitelmissa ja siten ehkäistä vesistöjen pilaantumista. Laitoksen toiminnan ja prosessien tarkkailulla ennalta ehkäistään mahdollisesti ympäristöön aiheutuvia haittoja ja varmistetaan prosessien luotettava toiminta.
Lupamääräys 14 on annettu alueen viihtyisyys- ja terveyshaittojen rajoittamiseksi. Meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja.
Lupamääräys 15 koskee kirjanpitoa ja raportointi. Määräys on tarpeen toiminnan valvonnan järjestämiseksi ja mahdollisten ympäristövaikutusten toteamiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella lupaviranomainen voi seurata luvassa annettujen määräysten noudattamista.
Lupamääräys 16 on annettu tiedonkulun varmistamiseksi lupaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Hätäkeskukseen tehtävän ilmoituksen lisäksi tapahtuneesta tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle. Vahinkotilanteisiin tulee olla varautunut ja vahingon sattuessa vähentää haittoja asianmukaisella torjuntakalustolla.
Lupamääräys 17 koskee toiminnan muuttamista tai lopettamista. Toiminnassa tapahtuvista muutoksesta on ilmoitettava ja suunnitelma on esitettävä lupaviranomaiselle hyvissä ajoin, jotta lupaviranomainen voi arvioida mahdollisen uuden lupakäsittelyn tarpeen. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidun jätteet poistetaan, kun ilmoitus toiminnan lopettamisesta tehdään riittävän ajoissa, voi lupaviranomainen antaa tarvittaessa ympäristönsuojelulain 94 §:n mukaisia määräyksiä.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5-8, 11, 14-17, 20, 22-23, 27, 34, 39, 40, 42-44, 48-49, 52-53, 58-59, 62, 83, 85, 87, 123, 134, 170, 172, 190-191, 198 ja 205 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11-15 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920 ja muutos 90/2000) 17 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Jätelaki (646/2011) 2, 5, 8, 12-17, 28-29, 72-73, 91, 118-120, 122-123 ja 141 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä
Valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014)
Laitilan kaupungin jätehuoltomääräykset
LAUSUNTOJEN HUOMIOON OTTAMINEN
Annetut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä sekä ratkaisun ja lupamääräysten perusteluista ilmenevällä tavalla.
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
LUVAN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN VOIMASSAOLO
Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävän tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemus lupamääräysten muuttamiseksi on tehtävä, mikäli toiminta muuttuu olennaisesti. Lupa raukeaa, jos toiminta on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti yhteensä viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, että toiminta on lopetettu.
KÄSITTELYMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN
Ympäristöluvan käsittelystä peritään Laitilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa olevan (1.1.2021) taksan mukainen maksu 2156 euroa.
PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN
Päätös annetaan julkipanon jälkeen.
TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätös on voimassa sen tultua lainvoimaiseksi.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Uudenkaupungin terveydensuojeluviranomaiselle.
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai ilmaisseet mielipiteen tai ovat erikseen ilmoitusta pyytäneet sekä niille joille on annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Laitilan kaupungin internet-sivuilla.
MUUTOKSENHAKU
Päätöksen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.