Perustelut
Viranhaltijoiden on kuukausittain seurattava määrärahojensa toteutumista ja raportoitava siitä valiokuntaan tai lautakuntaan vähintään neljännesvuosittain. Raportointiaikataulun mukaiset raportit toimitetaan tiedoksi valiokunnille, lautakunnille ja kaupunginhallitukselle. Valtuustolle toimitetaan osavuosikatsaus neljännesvuosittain.
Kuntatalouden kehitys
Vuoden 2025 kuntatalouden näkymät ovat heikentyneet merkittävästi. Kuntien menot kasvavat erityisesti palkkakustannusten nousun ja investointitarpeiden vuoksi. Verotulojen ennustetaan kasvavan, mutta tulojen ja menojen välinen epätasapaino syvenee edelleen. Valtion toimenpiteet, kuten sote-siirtolaskelman tarkentumisen kompensointi, vahvistavat kuntataloutta, mutta valtionosuuksiin kohdistetut leikkaukset aiheuttavat säästöpaineita erityisesti peruspalveluissa.
Kuntatalousohjelman mukaan kuntien toimintamenot uhkaavat kasvaa tuloja nopeammin vuosina 2025–2027, mikä johtaa vuosikatteiden heikkenemiseen ja rahoitusalijäämän syvenemiseen. Kuntien lainakannan arvioidaan kasvavan 28,5 miljardiin euroon vuonna 2029.
Vaikka yksityiset investoinnit ja uusiutuvan energian hankkeet tuovat toivoa alueelliselle kehitykselle, kuntien talous pysyy haavoittuvana. Erityisesti TE-palvelujen kustannukset ja työttömyyden kasvu aiheuttavat lisäpaineita. Työttömyyden kulut ovat nousemassa roimasti yli vuoden vaihteessa toteutuneen TE-uudistuksen siirtolaskelmista.
Poliittinen keskustelu kuntien rahoituksesta on kiristynyt. Kuntaliitto on voimakkaasti kritisoinut valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiehdotusta, jossa esitetään laskennallisten kotoutumiskorvausten lakkautusta. Lakkautus merkitsisi noin 167 miljoonan euron leikkausta kuntien ja hyvinvointialueiden kotouttamiskorvauksiin vuodelle 2026 ja 150 miljoonan leikkausta vuodelle 2027. Lisäksi Purran leikkauslistalla ovat opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset taiteeseen, kulttuuriin ja liikuntapaikkoihin sekä valtionosuudet vapaaseen sivistystyöhön, kuten kansalaisopistotoimintaan. Uusien sopeutustoimien seurauksena valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen on noin 100 miljoonaa euroa kuntataloutta heikentävä.
Kunnilta on jo ennestään tällä hallituskaudella leikattu yli 100 miljoonan euron edestä: Kehysriihessä sovittiin 75 miljoonan euron valtionosuusleikkauksesta, indeksejä on jäädytetty 31 miljoonan euron edestä ja lisäksi norminpurun varjolla on kuntien budjeteista vähennetty 23 miljoonaa euroa.
Leikkaukset kohdistuisivat muun muassa peruskoulutukseen, varhaiskasvatukseen ja kotouttamispalveluihin. Kuntaliiton mukaan nämä toimet vaarantavat kansalaisten sivistyksen ja hyvinvoinnin sekä heikentävät talouskasvun edellytyksiä. Pienet kunnat ovat erityisen haavoittuvaisia.
(Lähteet: Kuntaliitto, VM kuntatalousohjelmat 2025–2028 ja 2026–2029; VM budjettiehdotus 2026)
Kaupungin talouskehitys
Laitilan kaupungin talous on vuoden 2025 alkupuoliskolla kehittynyt odotettua vahvemmin. Alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin alijäämää, mutta toteutuneet säästötoimet ovat tuottaneet merkittävästi parempia tuloksia. Kaikki toteutuneet säästöt eivät kuitenkaan ole suunniteltuja, vaan säästöä on syntynyt myös mm. henkilöstön vaihtuvuuden takia, jolloin tehtäviä on ollut täyttämättä. Tämä on merkinnyt myös viivettä joidenkin hankkeiden toteutumisessa, jolloin kulujen toteumat siirtyvät eteenpäin. Vuoden 2024 tilinpäätöksessä kaupungin tulos oli yli kolme miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin. Alkuperäisessä talousarviossa ei ollut huomioitu talouden tasapainotustoimia.
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamissuunnitelman vuosille 2024–2027, jonka kokonaisvolyymi on noin neljä miljoonaa euroa. Suunnitelman tavoitteena on varmistaa talouden kestävyys muuttuneessa toimintaympäristössä. Säästötoimia on kohdistettu erityisesti käyttötalouteen, mutta myös vuoden 2025 investointitaso on pidetty maltillisena, noin 4,6 miljoonassa eurossa.
Laitilan talouden vahvuuksia ovat kohtuullinen velkamäärä, onnistunut korkosuojaus ja ylijäämäinen tase, joka on kasvanut yli 12 miljoonaan euroon. Kaupungin väestökehitys on pysynyt vakaana, pääosin maahanmuuton ansiosta. Tämä tukee palveluiden kysyntää ja työvoiman saatavuutta erityisesti maataloussektorilla.
Haasteita aiheuttavat valtionosuuksien epävarmuus, lapsimäärän lasku ja palvelutarpeiden muutokset. Työllisyyspalvelu-uudistus on lisännyt taloudellista herkkyyttä suhdannevaihteluille. Toistaiseksi Laitilan työttömyysaste on kuitenkin pysynyt kohtuullisella tasolla ollen kesäkuussa 6,6 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömyys on jopa laskenut.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Laitilan kaupungin talous on vuoden 2025 puolivälissä vakaalla pohjalla, mutta edellyttää jatkossakin tarkkaa suunnittelua ja rakenteellisia uudistuksia vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin proaktiivisesti.
Kuluva vuosi
Alkuvuoden perusteella laadittu kaupungin tulosennuste vuodelle 2025 on reilut 2 milj. euroa ylijäämäinen (talousarviossa alijäämä 0,5 miljoonaa euroa). Ennusteen paranemiseen vaikuttavat lähinnä toimintakulujen väheneminen sekä toimintatuottojen kasvu. Erityisesti henkilöstökulut näyttävät jäävän arvioitua pienemmiksi ja kotoutumiskorvaukset puolestaan ovat arvioitua suuremmat. Lisäksi valtionosuudet näyttäisivät toteutuvan ennakoitua suurempina.
Toimintatuotot ovat kokonaisuutena toteutuneet arvioitua korkeampina johtuen pääasiassa hankkeiden ennakkomaksuista. Tuottojen toteuma kesäkuun lopussa oli 53 %. Toimintatuotot eivät kerry vuoden aikana kaikilta osin tasaisesti, koska osa maksuista peritään vain 1–4 kertaa vuodessa ja toisaalta hankeavustuksia saadaan ennakkomaksuina.
Toimintakulut ovat toteutuneet arvioitua matalampina. Toteuma kesäkuun lopussa oli 45 %. Henkilöstökulujen toteuma vastaavana aikana oli 46 % ja palvelujen ostojen 44 %.
Kesäkuun kuluissa ei vielä näy palkkojen sopimuskorotuksia, lomarahoja, Varppeen väistötilojen kustannuksia eikä oppimisen tuen uudistuksen kustannuksia. Toisaalta kaikkia tehtäviä ei ole saatu täytettyä sitä mukaa, kun henkilöstöä on vaihtunut. Isäntäkunta Turku laskuttaa kaupunkia tuottamistaan yhteisistä TE-palveluista talousarvion perusteella. Tasauslaskun suuruus varmistuu vasta tilinpäätöstietojen perusteella, joka voi tarkoittaa merkittävää lisälaskua. Tämä lisää epävarmuutta talousennusteisiin.
Lainojen korkokustannukset ovat jatkaneet laskuaan. Keskikorko oli kesäkuun tilanteessa korkosuojaukset huomioiden 1,49 prosenttia. Ilman koronvaihtosopimusta se olisi ollut 1,68 prosenttia. Kesäkuun lopun tilanteessa lainakanta oli yhteensä 19,5 milj. euroa ja suojausaste 84,6 %. Investointien toteuma-aste oli kesäkuussa vain 28 %, joka vaikuttaa myös lainan tarpeeseen. Uutta pitkäaikaista lainaa ei ole tässä vaiheessa ollut tarpeen nostaa vuodelle 2025, sillä investointitaso on ollut matala ja toisaalta korkojen suojausaste korkea.
Kuntaliiton elokuussa julkaisemassa veroennustekehikossa Laitilan kaupungin verotulot vuodelle 2025 arvioidaan olevan kokonaisuudessaan yli 0,2 milj. euroa talousarviossa arvioitua pienemmät. Talousarvioon nähden merkittävin ero selittyy kunnallisverotuloilla, joiden arvioidaan pienenevän 0,35 milj. euroa. Tämä siitä huolimatta, että kaupunki nosti vuoden 2025 kunnallisveroa 0,3 prosenttiyksikköä. Kiinteistöverojen on arvioitu kasvavan noin 59 t. euroa ja yhteisöverojen 67 t. euroa. Veroennustekehikon mukaan tilitettävät kokonaisverotulot vuodelle 2025 olisivat 18 230 000 euroa.
VM päivitti valtionosuuslaskelmiaan vuoden 2025 osalta viimeksi kesäkuussa. OKM ei päivitä valtionosuuslaskelmiaan pitkin vuotta, ellei niihin tule oikaisuja. VM teki 25.6.2025 valtionosuuksien muutospäätöksen, joka lisäsi valtionosuutta ilman kotikuntakorvauksia yhteensä 14 033 euroa. Käytännössä lisäys johtuu siitä, että yhdistysavustuksiin varattua, käyttämättä jäänyttä rahaa on palautettu kunnille. OKM:n viimeisimmän 31.7.2025 tehdyn päätöksen mukaan kaupunki saa valtionosuutta lisää 5 963 euroa. Yhteensä kaupunki on saamassa valtionosuutta vuodelle 2025 noin 400 t euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa on arvioitu eli yhteensä noin 12,86 milj. euroa.
Sairauspoissaolot ovat laskeneet edelliseen vuoteen nähden, mutta sen sijaan työtapaturmat ovat oleellisesti kasvaneet.
Tehtäväkohtaisesti kesäkuun tilanteessa prosentuaalisesti merkittävimmät ylitykset olivat vaaleissa. Vaalien osalta kulut eivät jakaannu tasaisesti eri kuukausille ja tasaantuvat vuoden mittaan. Huomattakoon, että vaalien tehtäväalueella ylittyivät myös tulot.
Osavuosikatsaus 1-6/2025 on käsitelty rakennus- ja ympäristölautakunnassa 13.8.2025. Valiokuntakäsittelyt ovat elo-syyskuun aikana.
Laitilan kaupungin osavuosikatsaus 1-6/2025 sekä strategisten tavoitteiden toteuma ovat liitteenä.