Sosiaali- ja terveysvaliokunta, kokous 17.2.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 28 LISÄPYKÄLÄ: Kaupunginvaltuutettu Pertti Pokin valtuustoaloite yksityishenkilöiden ylivelkaantumisen ja siitä aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseksi (lisäpykälä)

LAIDno-2020-151

Valmistelija

  • Johanna Ahokas, sosiaali- ja terveysjohtaja, johanna.ahokas@laitila.fi

Perustelut

KV 14.9.2020 § 13 Kaupunginvaltuutettu Pertti Pokin valtuustoaloite yksityishenkilöiden ylivelkaantumisen ja siitä aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseksi 

Kaupunginvaltuutettu Pertti Pokki (SDP) esitti kirjallisen valtuustoaloitteensa, joka kuuluu seuraavasti:

"Yksityishenkilöiden ylivelkaantuminen on yhteiskunnallinen ongelma, jonka hoitamiseen kuntien tulee osallistua. Ylivelkaantuminen on jäänyt pysyväksi ilmiöksi, joten tarvitaan koordinointia ja ponnistelua sen ehkäisemiseksi ja hoitojärjestelmien kehittämiseksi. Velkaongelmien ennalta ehkäisyyn tulee panostaa nykyistä enemmän etsimällä uusia keinoja ja jo tunnettuja keinoja tehostamalla. Velkaongelman laajeneminen osoittaa, että säätelyjärjestelmä ei kykene ehkäisemään velkaongelmien kehittymistä tarvittavassa määrin. Syrjäytymisen riski ylivelkaantuneilla on suuri.

1.              Talousopetuksen lisääminen kouluissa

Mikäli vanhemmilla ei ole tietoa ja kykyä tukea nuoren taloustaitojen ja talousosaamisen kehitystä, koulun talouskasvatuksen merkitys korostuu ja se on nähty merkittävänä keinona ylivelkaantumisen ehkäisyssä. Kaupungissa tulee hyödyntää järjestöjen, ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden osaamista, jolla voidaan täydentää kunnan toimintaa. Näillä toimijoilla on kokemusta vertaistukitoiminnasta ja auttamisesta. Myös talous- ja velkaneuvonnan sekä ulosoton viranomaiset harjoittavat oppilaitos yhteistyötä. Laitilan kaupungin tulee selvittää, onko talousopetus riittävää ja voidaanko sitä lisätä niin, että sitä annetaan koko kouluajan eri oppiaineiden yhteydessä.

2.              Perimistoimiston käytöstä luopuminen kaupungin asiakasmaksujen perinnässä

Perimistoimistojen käyttöön kaupungin asiakasmaksujen perinnässä sisältyy yhteiskunnallinen ongelma. Raha siirtyy köyhiltä ihmisiltä suurten moni kansainvälisten yritysten taskuun. Kaupunki voisi periä maksut itse halvemmalla ja tehokkaasti. Perintätoimistot ovat liiketoiminnallisia yrityksiä, jotka pyrkivät suuriin voittoihin perimällä palveluksistaan tuntuvia lisämaksuja, ja voitot siirtyvät verottajan ulottumattomiin. Maksajina ovat heikoimmassa asemassa olevat kaupunkilaiset. Laitilan tulee selvittää mahdollisuus hoitaa itse omien saatavien perintä ja vaikuttaa siihen, että tytäryhteisöissä asiakasmaksujen perintä hoidetaan itse.

3.              Kaupungin asiakasmaksujen perimättä jättäminen heikossa taloudellisessa asemassa olevilta

Voimassa oleva asiakasmaksulaki velvoittaa luopumaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusta, jos maksu johtaa kohtuuttomiin seurauksiin. Myös muu lainsäädäntö mahdollistaa harkintavallan käytön.

Laitilan kaupungin tulee selvittää, onko mahdollista ennen perimistoimenpiteiden käynnistämistä selvittää, täyttyvätkö edellytykset maksujen perimättä jättämisestä tai kohtuullistamisesta. Kaupungin tulee myös tiedottaa maksuvapautuksen mahdollisuudesta.

4.              Sosiaalinen luotto, ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki

Sosiaalinen luotto on todettu tehokkaaksi välineeksi ylivelkaantumisen kierteen katkaisemisessa.(Rissanen Kirsti: Sosiaalisen luototuksen kehittäminen 2015). Sosiaalisen luoton avulla on mahdollista saavuttaa säästöä toimeentulotukimenoissa. Sosiaalinen luotto, ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki voivat parhaimmillaan kannustaa ylivelkaantuneita talouden kuntoon saattamisessa ja siten välttymästä lisä velkaantumiselta. Sosiaalisen luototuksen käyttöönottoa tulee harkita Laitilassa. On myös aiheellista selvittää, miten täydentävä ja ehkäisevää toimeentulotuki voivat auttaa ylivelkaantuneita talouden kuntoon saattamisessa.

Esitämme, että Laitilan kaupunki selvittää edellä mainittujen keinojen käyttökelpoisuuden ja mahdollisuuksien mukaan ottaa ne käyttöön yksityishenkilöiden ylivelkaantumisen ja ylivelkaantumisesta aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseksi."

Päätös

Kaupunginvaltuusto merkitsi em. valtuustoaloitteen tiedoksi lähettäen sen samalla kaupunginhallitukselle asianmukaista valmistelua varten.

___________________________

KH 21.9.2020 § 56

KJ Ehdotus: Kaupunginhallitus toteaa, että otsikossa mainitun valtuustoaloitteen valmisteluvastuu on sosiaali- ja terveysjohtajalla. 

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

___________________________

 

1. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei voi ottaa kantaa sivistystoimialan puolesta talousopetuksen riittävyyteen ja sen mahdolliseen lisäämiseen. 

 

2. Talousjohtaja on viranhaltijapäätöksellään 8.12.2017 § 101 päättänyt Laitilan kaupungin  perinnän ulkoistamisesta seuraavaa:

"Valtuuston joulukuussa 2016 hyväksymässä palvelurakenneohjelmassa edellytetään, että talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja kehitetään ja kartoitetaan tehokkaampia toimintatapoja mm. keskittämällä taloustoimintoja, kuten laskutusta ja perintäpalveluja. Laitilan kaupungissa laskutus ja perintä on hajautettu toimialoille. Toimintatapoja on perinnän osalta järkevää ja tarkoituksenmukaista keskittää.

Laitilan kaupunki omistaa Taitoan osakkeita, mikä mahdollistaa palvelujen hankkimisen kilpailuttamatta In house -periaatteella. Taitoa Kuntaperinnän lähtökohtana on tuottaa maksuvalvonnan ja perinnän palvelut julkisen sektorin erityispiirteet huomioon ottaen. Perintätoimenpiteet valitaan perintätehokkuuden, velalliseen vaikuttavuuden (pos./neg.) ja asiakkaan edun mukaisesti. Taitoa Kuntaperintä Oy:n tavoitteena on pitää toimeksiantaja-asiakkaidensa kassavirta ja asiakastyytyväisyys hyvällä tasolla. Kuntaperintä valitsee perinnässä suoritettavat toimenpiteet ja perintätoiminnan kehitysalueet toimeksiantaja-asiakkaita kuunnellen ja heidän etunsa huomioon ottaen. Taitoa Kuntaperintä ottaa huomioon perinnässä yksilölliset erot maksuvalmiudessa, ja pyrkii yhdessä toimeksiantaja-asiakkaiden kanssa pitämään yllä tehokasta mutta samalla inhimillistä perintätapaa. Joustavuus niin maksuajoissa kuin yhteydenpidon kanavissa toteutetaan yksilöllisesti, velallisen kokonaistilanne huomioon ottaen. Kuntaperintä tarjoaa pro-aktiivisesti velallisille ratkaisuja ja sidosryhmiä, joiden avulla velkakierre on mahdollista estää tai katkaista.

Laitilan kaupunki ulkoistaa perinnän Taitoan Kuntaperintä Oy:lle. Ulkoistamisesta ja jatkossa perintäpalvelusta ei tule Laitilan kaupungille lainkaan kustannuksia."

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei voi päättää perinnän ulkoistamisen lopettamisesta.

 

3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksulakia on uudistettu. Uudistuksella parannetaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja oikea-aikaisuutta poistamalla hoidon esteitä. Tasavallan presidentti vahvisti lain 30.12.2020. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.7.2021. Maksukattoa koskevat uudistukset tulevat voimaan 1.1.2022.

Laki laajentaa maksuttomuutta ja kohtuullistaa maksuja. Alla olennaiset muutokset lakiuudistuksessa:

  • Hoitajavastaanotot tulevat maksuttomiksi perusterveydenhuollossa. Alaikäisiltä asiakkailta ei enää peritä maksuja poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta.
  • Mielenterveyspalvelujen maksuttomuutta perusterveydenhuollossa selkiytetään. Lisäksi laajennetaan tartuntatauteihin liittyvän hoidon, tutkimuksen ja lääkkeiden maksuttomuutta. Myös päihteitä käyttävien raskaana olevien tutkimus, hoito ja seuranta äitiyspoliklinikoilla on maksutonta jatkossa.
  • Maksukattoa laajennetaan suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Jatkossa maksukattoa kerryttävät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea.
  • Jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun sekä pitkäaikaisten asumispalvelujen asiakasmaksut määräytyvät yhdenmukaisin perustein, pitkäaikaista tehostettua palveluasumista lukuun ottamatta. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, laitoshoidon ja perhehoidon asiakasmaksuihin sovelletaan pitkälti yhdenmukaisia määräytymisperusteita. Lisäksi laissa säädetään asiakkaalle jätettävästä vähimmäiskäyttövarasta viimeksi mainituissa palveluissa.
  • Uudessa laissa korostetaan asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan. Lisäksi kunnan velvoitetta tiedottaa asiakasta maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä vahvistetaan säätämällä tästä nimenomaisesti laissa. 
  • Muutoksenhakua koskevaa sääntelyä selkiytetään ja asiakkaan oikeusturvaa vahvistetaan. Mm. tasasuuruisia asiakasmaksuja koskevaa oikaisuvaatimusohjausta on selkiytetty laissa. Kaikkiin maksuihin voi hakea muutosta.
  • Asiakasmaksulain uudistamisen yhteydessä tehtiin lisäksi lakimuutos tuomioistuinmaksulain 5 §:ään, jota koskeva muutos tulee voimaan jo 1.1.2021. Uuden 5 §:n mukaan oikeudenkäyntimaksua ei jatkossa peritä yksityishenkilön vireille panemissa valitusasioissa, jotka koskevat asiakasmaksulain mukaisia asiakasmaksuja.

Tämän hetkisillä henkilöstöresursseilla sosiaali- ja terveystoimialalla ei ole mahdollista selvittää jokaisen perintään lähtevän laskun kohdalla edellytyksiä maksujen perimättä jättämisestä tai kohtuullistamisesta. Maksamattomasta laskusta lähetetään asiakkaalle yhden kerran muistutus. Tämän jälkeen asia siirtyy Taitoan Kuntaperintä Oy:lle. Tilanteesta riippuen saamme joko rahasuorituksen tai estetilityksen. Estetilityksellä tarkoitetaan varattomuutta tai  henkilön menehtymistä eikä hänen perukirjan mukaan laskuttaminen ole mahdollista. Nämä saatavien poistot käsitellään vuosittain sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksessa.  

Asiakasmaksun poistaminen/alentaminen arvioidaan aina asiakaskohtaisesti. Asiakkaita neuvotaan ottamaan yhteyttä asiakasmaksun poistamiseksi/alentamiseksi mikäli asiakas kokee, ettei asiakasmaksun suorittaminen ole mahdollista. Laskuttaja selvittää tämän jälkeen asiaa tarkemmin asiakkaan kanssa yhteistyössä. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt ohjeet asiakasmaksun poistamisesta/alentamisesta 22.3.2011.

Laitilan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tehostetaan tiedottamista asiakasmaksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä. 

4. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaalisen luototuksen lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta. Luototuksen käyttöönotto on kunnalle vapaaehtoista.

Noin kolmekymmentä kuntaa tarjoaa asukkailleen sosiaalisia luottoja. Toiminnan piirissä on noin 44 prosenttia Suomen väestöstä. 

Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä esimerkiksi

  • talouden tasapainottamiseen
  • velkakierteen katkaisemiseen
  • kodin hankintoihin
  • työllistymisen tai kuntoutumisen tueksi
  • asumisen turvaamiseen
  • kriisitilanteiden ratkaisemiseksi. 

Kunta voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muulla tavoin, mutta jolla kuitenkin on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. 

Lain perusteella kunnalla on mahdollisuus järjestää päättämässään laajuudessa sosiaalista luototusta osana kunnan sosiaalihuoltoa. Kunta voi järjestää sosiaalisen luototuksen toimenpanon yksin tai alueellisena yhteistyönä muiden kuntien kanssa. Kunnalle sosiaalisen luototuksen järjestämisestä aiheutuviin toimintamenoihin sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (733/1992), jota ei kuitenkaan sovelleta sosiaalisen luototuksen luottopääomasta tai luottotappioista aiheutuviin menoihin. Kunta vastaa sosiaalisen luototukseen tarvittavasta luottopääomasta ja luottotappioista itse. Kunta voi varata luottopääoman verotuloistaan tai ottaa lainaa tähän tarkoitukseen kunnan talousarviolainojen yhteydessä. Sosiaaliseen luototukseen käytössä olevat varat rajaavat toiminnan laajuutta. Kunta voi säädellä luottopääoman riittävyyttä ja tasapuolista jakautumista esimerkiksi kohdentamalla luototuksen tietylle asiakasryhmälle tai tiettyihin käyttökohteisiin.

Sosiaalinen luototus voi olla sekä työmenetelmä, jota käytetään sosiaalityössä, että toiminto, jolla ehkäistään sosiaalihuollon ja varsinaisen sosiaalityön tarvetta. Sosiaalisen luototuksen työprosesseja suunniteltaessa voidaan myös kehittää sosiaalitoimen ammatti- ja tehtävärakenteita niin, että luototustoiminnan eri vaiheissa otetaan käyttöön tarkoituksenmukaisesti ja suunnitelmallisesti eri ammattiryhmien osaamista. Luototuksen toimeenpanossa on tärkeää huolehtia tarvittavasta resurssista sekä asiantuntemuksesta hyödyntäen paikallisia ja alueellisia yhteistyöverkostoja. Sosiaalisessa luototustoiminnassa olisi kyettävä myös hallintorajat ylittävään yhteistyöhön esimerkiksi ulosottotoimen, työvoimahallinnon ja paikallisten pankkien kanssa.

Vuoden 2021 talousarvioon ei ole varattu määrärahaa sosiaalisen luoton käyttöönottamiseksi. Käyttöönotto vaatisi määrärahojen lisäksi huolellista valmistelua sekä mahdollista henkilöresurssin lisäämistä / tehtäväkuvien muutoksia ja kouluttamista.

Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea (Laki toimeentulotuesta 1412/1997) 1 §:n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Laitilan kaupungin toimeentulotuen myöntämisohjeet on hyväksytty sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksessa 28.2.2017.

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Johanna Ahokas, sosiaali- ja terveysjohtaja, johanna.ahokas@laitila.fi

Sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa yllä olevan vastauksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Pertti Pokin tekemään valtuustoaloitteeseen koskien yksityishenkilöiden ylivelkaantumista ja siitä aiheutuvien ongelmien ehkäisyä.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

kaupunginhallitus