Sivistysvaliokunta, kokous 23.5.2024

§ 51 Vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen

LAIDno-2024-416

Valmistelija

  • Susanne Laaksonen, sivistysjohtaja, susanne.laaksonen@laitila.fi

Perustelut

Perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista ja sinne tulee hakea kunnan päättämällä tavalla. Kunnan tulee etukäteen ilmoittaa aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista, toiminnan alkamis- ja päättymisajankohdasta sekä siitä, miten sen järjestämään tai hankkimaan aamu- ja iltapäivätoimintaan haetaan. Subjektiivista tai tarpeeseen perustuvaa oikeutta toimintaan ei ole. Lapsia toimintaan otettaessa on heihin sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Käytännössä mikäli hakijoita on enemmän kuin paikkoja, paikat jaetaan eli toimintaan otetaan lapsia kunnan ennalta päättämiä yhdenvertaisia valintaperusteita soveltaen.

Perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olla toiminnan järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia. Perusopetuslaissa ei säädetä lapsen oikeudesta avustajapalveluihin aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvan lapsen huoltaja voi hakea täydentäviä palveluita esim. vammaispalvelulain nojalla myönnettäviä avustajapalveluita hyvinvointialueelta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuu ml. vammaispalvelulakiin ja kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin sisältyvät tehtävät siirtyivät 1.1.2023 lukien kunnilta hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Vammaislainsäädännön mukaiset palvelut ovat lähtökohtaisesti toissijaisia muun lainsäädännön perusteella järjestettäviin palveluihin verrattuna. Uuden 1.10.2023 voimaan tulleen vammaispalvelulain perusteella järjestetään vammaisen henkilön tavanomaisessa elämässä tarvitsemia erityispalveluita, jos hän ei saa yksilöllisen tarpeensa mukaisia ja sopivia palveluita sosiaalihuoltolain (1301/2014), terveydenhuoltolain (1326/2010), varhaiskasvatuslain (540/2018), perusopetuslain (628/1998) tai muun lain perusteella.

Vammaispalvelulain 24 §:n mukaan oman perheen tai muun läheisen kanssa asuvalla vammaisella henkilöllä on oikeus saada lyhytaikaista huolenpitoa silloin, kun huolenpidosta vastaavat läheiset ovat omaan elämäänsä liittyvien velvoitteiden taikka levon tai virkistyksen tarpeen vuoksi lyhytaikaisesti estyneet huolehtimasta vammaisesta henkilöstä, joka tarvitsee silloin apua tai tukea päivittäisissä toimissa tai valvontaa turvallisuuden vuoksi. Lyhytaikaista huolenpitoa on oikeus saada myös, jos kunta ei järjestä perusopetuslain 48 b §:n perusteella sellaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, joka vastaa vammaisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin.

Yleisenä lähtökohtana kunnan palvelujen myynnissä on kuntalaissa (410/2015) 15 luvun 126 §:ssä tarkoitettu yhtiöittämisvelvollisuus. Erityislakiin l. kehitysvammalain muuttamisesta (1166/2022) annetun lain 2 §:n lisättiin 1.1.2023 lukien uusi 2 momentti, jonka mukaan ”Kunta voi tuottaa 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua yksilöllistä hoitoa ja muuta huolenpitoa siltä osin kuin se on hyvinvointialueen ja kunnan tehtäväkokonaisuuksien toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista.” Säädöskohtaisissa perusteluissa todetaan (HE 312/2022 vp) " §. 2 pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin kunnan mahdollisuudesta toimia yksilöllisen hoidon ja huolenpidon, käytännössä aamu- ja iltapäivätoiminnan tai loma-ajan toiminnan palveluntuottajana. Hyvinvointialue voisi hankkia kunnalta koulua käyvien vammaisten lasten yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa, jota voitaisiin tarvittaessa järjestää koulun tiloissa hyödyntäen koulunkäyntiavustajien työpanosta.

Hyvinvointialueen ei tarvitsisi kilpailuttaa palvelua eikä kunnalta edellytettäisi palvelun yhtiöittämistä. Yksilöllisessä hoidossa ja huolenpidossa on kyseessä tehtävä, jossa on tarkoituksenmukaista tuottaa palvelu kuntien opetustoimen ja hyvinvointialueiden yhteistyössä siten, että molempien tavoitteet palveluiden tuotannolle täyttyvät. Yhteistoiminta täyttää hankintalain (1397/2016) 16 §:n mukaiset edellytykset palveluiden hankinnasta toiselta hankintayksiköltä. Hyvinvointialue voisi hankkia palvelut kunnalta ilman tarjouskilpailua. Kunnan osalta kyseessä on opetustoimeen liittyvä tehtävä, jota ei ole pidettävä kuntalain (410/2015) 126 §:n mukaisena kilpailutilanteessa markkinoilla hoidettavana tehtävänä. Kunta voi tuottaa palvelun yhtiöittämättä. Jotta asia ei jäisi tulkinnanvaraiseksi, tässä momentissa säädettäisiin kunnan oikeudesta tuottaa hyvinvointialueelle kehitysvammalaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivä- tai loma-ajan toimintana toteutettavaa yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa.

Tämä hankintayksiköiden välinen horisontaalinen yhteistyö olisi myös EU:n kilpailulainsäädännön mukaista. Esitys täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston hankintadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU julkisista hankinnoista ja direktiivi 2004/18/EY kumoamisesta) ja sitä selkeyttävät oikeuskäytännön vaatimukset.”

Sääntelyn tausta-ajatuksena oli, että erityislain säännöksellä mahdollistetaan palveluntuottaminen kunnan toimesta hyvinvointialueelle kunnan toimintaa yhtiöittämättä ja ilman, että horisontaalisen yhteistyön edellytysten täyttymistä tarvitsisi tapauskohtaisesti arvioida (Suomen Kuntaliitto 2023).

 

Laitilan kaupunki järjestää perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa 1.-2. vuosiluokan oppilaille sekä kolmannen luokan tukea tarvitseville oppilaille mahdollisuuksien mukaan yksilökohtaisen moniammatillisen arvion perusteella, syksystä 2024 alkaen.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) on käynyt neuvotteluja kuntien kanssa vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä loma-ajan toiminnan järjestämisestä kevään 2023 aikana. Neuvoteluissa on pyritty yhteiseen sopimuspohjaan Varsinais-Suomen kuntien kanssa. Kunnat ovat neuvottelujen kuluessa esittäneet sopimusluonnokseen muutoksia ja tarkennuksia mm. laskutusedellytyksiin ja kustannusten korvaamisten perusteisiin.

Kesällä 2023 Laitilan kaupunki pyrki sivistysjohtajan johdolla neuvottelemaan Varhan kanssa kaupungin ja Varhan välisestä vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Neuvotteluja ei saatu päätökseen. Prosessi jatkui syksyllä 2023 Varhan toimesta kaikkia kuntia koskevan sopimusluonnoksen valmisteluna. Edelleen sopimusluonnokseen oli tarpeen tehdä tarkennuksia mm. kustannusten korvaamisen perusteisiin sekä henkilötietojen käsittelyyn. Yhteiseen kuntien hyväksymään sopimuspohjaan ei neuvotteluprosessissa päästy. 

Laitilan kaupunki pyrki vielä joulukuussa 2023 neuvottelemaan Varhan kanssa sopimuksesta vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Neuvotteluun osallistuivat kaupungilta sivistysjohtaja ja kaupunginjohtaja. Neuvottelun tuloksena saavutettiin kompromissina yhteisymmärrys muutoksia ja tarkennuksia vaativista asioista. Selvitettäväksi jäi, millainen kelpoisuusvaatimus henkilöstöllä toiminnan järjestämisessä on. Sivistysjohtaja selvitti joulukuussa 2023 Lounais-Suomen aluehallintovirastolta kelpoisuusvaatimuksia erityishuoltolain mukaisen sosiaalipalvelun tuottamisesta hyvinvointialueelle.

Aluehallintoviraston vastauksessa todettiin, että sosiaalihuoltolain 46a§ mukaan ohjausta sisältävissä sosiaalihuollon johtotehtävissä voi toimia henkilö, jolla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito. Lisäksi 49a§ mukaan sosiaalipalveluja tuottavassa toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien henkilöiden määrää ja palvelun tarvetta. Edellä mainittujen lainkohtien mukaan palvelusta vastaavana henkilönä tulee olla soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on alakohtaista tuntemusta vähintään kaksi vuotta ja joko esimieskokemusta tai esihenkilökoulutusta. Soveltuvia tutkintoja voisi olla esim. sosionomi, sosiaaliohjaaja, sairaanhoitaja, yhteisöpedagogi. Muiden työntekijöiden osalta ei ole selkeää laista tulevaa vaatimusta, vaan henkilöstön osaaminen ja koulutusvaatimus tulee arvioida asiakkaiden tarpeista ja palvelusta käsin.

Laitilan perusopetuksessa ei esihenkilöinä toimivilla rehtoreilla ole sosiaalialan koulutusta, joten kelpoisuusehdot eivät täyty. Uudenlaisen organisaatiorakenteen luominen perustamalla esihenkilön virka vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan ei ole tarkoituksenmukaista.

Helmikuussa 2024 valtakunnallisessa valvontaviranomaisten verkostossa on tarkennettu edelleen kelpoisuuteen liittyvää asiaa; kunta voi tuottaa aamu- ja iltapäivähoitoa sekä kesäloma-ajan kerhoa sivistystoimen palveluna perusopetuslain nojalla myös erityishuollon asiakkaille, jolloin vastuuhenkilöön ei sovelleta sosiaalihuoltolain 46a§ pätevyysvaatimuksia. Hyvinvointialue voi myöntää maksuttoman hoidon ja huolenpidon kehitysvammaisten erityishuoltolain nojalla silloin, kun asiakas täyttää sen myöntämisedellytykset. Palvelu on mahdollista tuottaa kunnan opetustoimeen liittyvänä tehtävänä.

Jos kunta nimenomaisesti tuottaa hoitoa sosiaalihuollon palveluna (eli vain kehitysvammaisten erityishuoltolain määrittämälle asiakasryhmälle 2§:n mukaisena hoitona ja huolenpitona), tulee noudattaa kyseistä sosiaalihuollon palvelua säätelevää lainsäädäntöä eli muun ohessa sosiaalihuoltolain 46a§ palvelun vastuuhenkilön edellytyksiä. Lähtökohtaisesti em. pykälän mukaan kasvatustieteen maisterin tutkintoa ei voida katsoa soveltuvaksi korkeakoulututkinnoksi. Hallinnollinen vastuuhenkilö voi olla eri kuin palvelusta vastaava, jolta edellytetään sosiaalihuoltolain 46a§ pätevyyttä. Vaikka rehtori on henkilöstön esihenkilö, voisi palvelusta vastata joku muu sosiaalihuoltolain 46a§ edellytykset täyttävä henkilö, jolla on mahdollisuus tosiasiallisesti johtaa palvelutuotantoa ja varmistaa sen asiakasturvallisuus ja laatu.  Kunta ja hyvinvointialue voivat keskinäisessä sopimuksessaan sopia myös yhteisjärjestämisen käytännöistä.

Mikäli vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään perusopetuslain mukaisena toimintana, ei kunnalle muodostu oikeutta laskuttaa hyvinvointialuetta toiminnan järjestämisestä. Lähtökohtaisesti kuitenkin vammaisilla lapsilla ja nuorilla on oikeus vammaispalvelulain mukaisesti saada tarvitsemaansa lyhyaikaista huolenpitoa ja hoivaa, jonka järjestämisvastuu on hyvinvointialueella. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Susanne Laaksonen, sivistysjohtaja, susanne.laaksonen@laitila.fi

Sivistysvaliokunta päättää, että Laitilan kaupunki ei järjestä hyvinvointialueen vastuulla olevaa vammaispalvelulain mukaista vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa 1.8.2024 alkaen. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Varha; Sirpa Kuronen ja Sari Pönkä, Kappelimäen koulu

Muutoksenhaku

Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen Laitilan sivistysvaliokunnalle, osoite Keskuskatu 30, PL 25 23801 Laitila.

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnanjäsen. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
 
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
 
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.