Valmistelija
Marika Silvennoinen, talousjohtaja, marika.silvennoinen@laitila.fi
Perustelut
Viranhaltijoiden on kuukausittain seurattava määrärahojensa toteutumista ja raportoitava siitä valiokuntaan tai lautakuntaan vähintään neljännesvuosittain. Raportointiaikataulun mukaiset raportit toimitetaan tiedoksi valiokunnille, lautakunnille ja kaupunginhallitukselle. Valtuustolle toimitetaan osavuosikatsaus neljännesvuosittain (31.3, 30.6, 30.9. ja 31.12. tilanteista).
Toteutumaraportointi tapahtuu Intime-kirjanpitojärjestelmän avulla.
Talousarvio vuodelle 2024 on alijäämäinen 1,1 milj. euroa. Viime vuoden tulosta vahvistaneet kertaluonteiset verohännät ovat poistuneet ja myös valtionosuudet tulevat pienenemään monessa kunnassa huomattavasti viime vuoteen nähden, sillä lopulliset sote-siirtolaskelmat ovat osoittaneet soten nettokustannusten nousseen reippaasti arvioitua korkeammiksi.
Valtionosuustiedot eivät ole lopullisia vieläkään, sillä 26 kuntaa ja yksi hyvinvointialue ovat tehneet oikaisuvaatimuksen peruspalveluja koskeviin vuoden 2024 päätöksiin. Suurin osa niistä liittyy viime vuoden lopulla tehtyihin kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden kustannusten siirtolaskelmassa huomioituihin oikaisuihin. Lopullisesti kunta- ja aluekohtainen euromääräinen vaikutus rahoitukseen selviää vasta siirtolaskelmasta, jossa on otettu huomioon kaikki tehdyt korjaukset. VM:n tiedotteen mukaan oikaisuvaatimukset ja kustannustietojen korjaukset tullaan huomioimaan seuraavassa mahdollisessa valtion lisätalousarvioesityksessä.
Kuntaliiton helmikuussa julkaisemassa veroennustekehikossa Laitilan kaupungin vuoden 2024 verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 117 000 euroa talousarviossa arvioitua suuremmat. Talousarvioon nähden merkittävin ero selittyy kunnallisverotuloilla, joiden arvioidaan kasvavan 334 000 euroa. Kiinteistöverojen on arvioitu pienenevän 6 000 euroa ja yhteisöverojen arvioidaan puolestaan toteutuvan 211 000 euroa pienempinä. Veroennustekehikon mukaan tilitettävät kokonaisverotulot vuodelle 2024 olisivat 17 703 000 euroa. Yhteisöveron loppuvuoden kertymän odotetaan heikentyvän selvästi tulevina kuukausina. Oletuksen taustalla on Valtiovarainministeriön viimeisin makroennuste, joka ennustaa selvästi heikompaa vuotta yrityksille. Tämän hetken ennuste on kuitenkin epävarma ja tarkistetaan kesäkuussa uudestaan toteutuneiden verokertymien pohjalta
Kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta synkkenee, vaikka kehysriihen ensitietojen perusteella näyttää, että kuntien talous säästyi mittavilta kehysriihileikkauksilta. Lisäksi kuntien kärkitavoitteeseen, noin 400 miljoonan euron kompensointiin, vastattiin lisäämällä kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 277 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 lähtien. Valtionosuuksien lisäys ei kuitenkaan poista kunnilta viime vuoden aikana syntynyttä valtavaa painetta menojen kasvun hillintään.
Budjettiriihimateriaalit kertovat, että hallituksen kehysriihipäätökset vahvistavat kuntataloutta kokonaisuutena yhteensä noin 130 miljoonalla eurolla. Lukuun kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella, sillä arvio ei sisällä kaikkia hallituksen toimia. Useat kehysriihessä päätetyt leikkaukset tulevat edellyttämään kunnilta myös omarahoitusosuuden kasvattamista, mikäli palveluja ei haluta leikata kokonaan pois. Lisäksi vaimea talouskasvu saattaa paisuttaa esimerkiksi sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten kustannusvaikutuksia kunnille. Runsaasti odotuksia on myös sille, että ministeriöt onnistuvat vähentämään lakisääteisiä velvoitteita ja normeja. Mikäli normien purussa epäonnistutaan, kuntiin kohdistuu vain normien keventämistä vastaavat valtionosuuksien leikkaukset (Kuntaliitto).
VM:n kevään kuntatalousohjelman mukaan kuntien taloustilanne synkkenee tulevina vuosina useiden tekijöiden vaikutuksesta. Kuntatalouden menot kasvavat hintojen noustessa samaan aikaan, kun valtionosuudet ja verotulot pienenevät. Kuntien peruspalvelujen hintaindeksi on noin 3,1 % vuodessa 2025–2028. Kustannusten kehitykseen vaikuttaa etenkin kunta-alan ansiokehitys. Lisäksi investointipaineet pysyvät koko maan tasolla mittavina. Kuntien valtionosuuksia pienentävät vuosina 2025–2027 sotesiirtolaskelmaan liittyvät takaisinperinnät sekä vuosina 2024–2027 yhden prosenttiyksikön indeksijarru.
Kunnallisverotuksen efektiivisyyttä parannetaan poistamalla ansiotulovähennys ja korottamalla vastaavasti työtulovähennystä. Samalla kuntien verotulomenetysten korvauksia alennetaan kuitenkin muutoksen aiheuttamaa kunnallisverotuoton kasvua vastaavasti. Kuntien verotulot laskevat v. 2024 sote-verohäntien poistuessa, mutta tämän jälkeen verotulojen keskimääräisen kasvuvauhdin oletetaan VM:n laskelmissa olevan 4,5 % vuodessa. Koulutuksen palvelutarpeen supistuminen haastaa monia kuntia toiminnan sekä palveluverkon sopeuttamiseen. VM ennakoi, että tarkastelujakson loppua kohden mentäessä kaikissa kuntakokoryhmissä on kunnallisveroprosentin korotuspainetta.
Synkkenevä kuntatalouden tilanne asettaa haasteita taloudenpidolle ja vaatii huolellista suunnittelua ja toimenpiteitä tulevaisuuden varalle. Kuntatalouden menot voivat osoittautua ministeriön painelaskelmaa maltillisemmiksi, mikäli kunnat pystyvät sopeuttamaan sekä palveluverkkoaan että toimintaansa vastaamaan pienenevää palvelutarvetta ja rahoitusta.
Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli maaliskuun lopussa 22 800 työtöntä työnhakijaa. Maaliskuun aikana työttömien määrä laskee normaalivuosina helmikuuhun verrattuna, kuten kävi tälläkin kertaa, mutta melko niukasti. Työttömien määrä laski vain 200 hengellä edelliseen kuukauteen nähden. Vuotta aiemmasta on työttömien määrä noussut 10 % eli 2 000 henkilöllä, kun koko maan työttömien määrä on noussut samassa ajassa 13 %. Varsinais-Suomessa lomautettujen määrä nousi 300 henkilöllä (14 %) verrattuna edelliseen vuoteen. Uusien avoimien työpaikkojen määrä on laskenut jopa 47 % viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Työttömistä työnhakijoista 61 % oli miehiä. Nuorten työttömyys on ollut Varsinais-Suomessa vahvassa kasvussa.
Laitilassa työttömyysaste kääntyi laskuun ja oli maaliskuussa 7,0 %. Vuosi sitten vastaavana ajankohtana työttömyysasti oli 7,6 %. Työttömiä työnhakijoita (ml. henk.koht. lomautetut) oli yhteensä 275, joista miehiä 159 ja naisia 116. Työttömistä alle 25-vuotiaita oli 27 ja yli vuoden työttömänä olleita oli 63. Em. ajankohtana avoimia työpaikkoja oli yhteensä 108 kpl.
Sairauspoissaoloissa ei ole tapahtunut suurta muutosta edelliseen vuoteen, mutta sen sijaan työtapaturmat ovat oleellisesti vähentyneet.
Toimintatuotot ovat kokonaisuutena toteutuneet hieman arvioitua korkeampina johtuen pääasiassa sivistystoimen hankkeiden ennakkomaksuista. Tuottojen toteuma maaliskuun lopussa oli 26,7 %.
Toimintakulut ovat toteutuneet hieman arvioitua matalampina. Toteuma maaliskuun lopussa oli 24,2 %. Palkkojen ja palkkioiden toteuma vastaavana aikana oli 23 % ja palvelujen ostojen 25,3 %.
Alkuvuoden kuluissa ei vielä näy pääsääntöisesti 1.6.2024 lähtien maksettavat sopimuskorotukset palkkoihin. Sopimusneuvottelut paikalliseristä ovat parhaillaan käynnissä. Palkkojen yleiskorotukset ovat pääsääntöisesti 2,27 % kaikille. Paikalliset järjestelyerät puolestaan ovat 0,4 % ja 0,33 %. Lisäksi korotuksiin sisältyy liitteittäin vaihtelevat kehittämisohjelmaerät. Kokonaisuudessaan palkankorotukset ovat keskimäärin noin 4 %, mutta lopullinen määrä selviää vasta, kun paikallisneuvottelut saadaan päätökseen.
Maaliskuun lopun tilanteessa lainakanta oli yhteensä 22,25 milj. euroa ja suojausaste 68,5 %. Lyhytaikaisia kuntatodistuksia oli 7 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 2,5 milj. euroa vuodessa ja loput 12,75 milj. euroa lainoista olivat pitkäaikaisia. Investointien toteuma-aste oli maaliskuussa 10,4 %. Investointihankkeet ovat vasta käynnistymässä, joten lainatarve kasvanee loppuvuotta kohden.
Tekninen valiokunta on käsitellyt osavuosikatsauksen 24.4.2024.
Laitilan kaupungin osavuosikatsaus 1-3/2024 on liitteenä.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Merkittiin pöytäkirjaan, että asiantuntijoina läsnä asian käsittelyn ajan olivat talousjohtaja Marika Silvennoinen, sivistysjohtaja Susanne Laaksonen ja tekninen johtaja Mika Raula.