Perustelut
Viranhaltijoiden on kuukausittain seurattava määrärahojensa toteutumista ja raportoitava siitä valiokuntaan tai lautakuntaan vähintään neljännesvuosittain. Raportointiaikataulun mukaiset raportit toimitetaan tiedoksi valiokunnille, lautakunnille ja kaupunginhallitukselle. Valtuustolle toimitetaan osavuosikatsaus neljännesvuosittain.
Vuosi 2023 on ollut kunnissa poikkeusvuosi. Alkuvuoden kuntatalous on ollut vahva, mutta loppuvuoteen kohdistuu heikentäviä tekijöitä. Verohäntien voimakkain vaikutus on nähty alkuvuonna. Elo- ja syyskuun tilityksissä puolestaan leikataan verohäntää, kun verovuoden 2022 veronpalautukset peritään suuressa määrin veronsaajilta. Myös joulukuussa maksettavat veronpalautukset verovuodelta 2022 odotetaan vähentävän kunnallisveron tilityksiä. Toisaalta parantunut palkkatulojen kehitys ja erityisesti kuntasektorin arvioitua korkeammat sopimuskorotukset vaikuttavat positiivisesti kunnallisverotuloihin. Yritysten kuluvan vuoden ennakoita on pudotettu reilusti kesäkuusta alkaen ja tämä on myös näkynyt heikompina verotilityksinä. Erityisesti usealla suuryrityksellä tulos on ollut selvästi odotettua huonompi. Tällä hetkellä verotulojen ennusteissa on kuitenkin huomattavan paljon epävarmuutta. Epävarmuutta luo muun muassa työllisyyden kehitys, suhdanteet ja valmistuvan verotuksen 2022 jäännösverojen kertymärytmi (Kuntaliitto, Taloustorstai 24.8.2023).
Kuntaliiton lokakuussa julkaisemassa veroennustekehikossa Laitilan kaupungin verotulot vuodelle 2023 arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 0,5 milj. euroa talousarviossa arvioitua suuremmat. Talousarvioon nähden merkittävin ero selittyy kunnallisverotuloilla, joiden arvioidaan kasvavan noin 0,5 milj. euroa. Kiinteistöverojen arvioitu kasvu on 0,1 milj. euroa. Yhteisöverojen arvioidaan puolestaan toteutuvan 0,1 milj. euroa pienempinä.
VM:n syyskuun taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous ei kasva tänä vuonna, kun hintojen ja korkojen nousu vähentää kotitalouksien kulutusta ja investointeja. Sen sijaan Julkinen velkasuhde on alkanut jälleen kasvaa. Julkisyhteisöjen alijäämä on 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023. Valtion- ja paikallishallinnon yhteenlaskettu mittava alijäämä, väestön ikääntyminen, sekä edelleen kasvavat velanhoitokustannukset pitävät velkasuhteen nousevalla uralla jatkossakin.
Kuntatalouden keskeiset tunnusluvut, kuten tilikauden tulos ja toiminnan ja investointien rahavirta, ovat kehitysarvion mukaan kuluvana vuonna vahvoja, mikä johtuu pitkälti sote-uudistukseen liittyvästä verohännästä. Käänne heikompaan on kuitenkin edessä, kun alkuvuoden suotuisa tulokehitys hiipuu talouskasvun vaimenemisen myötä, työllisyys notkahtaa ja kuntien saamat poikkeuksellisen suuret verohännät poistuvat. Asuntoluottojen korkojen nopea nousu on puolestaan hyydyttänyt asuntomarkkinat. Uusien kohteiden aloitukset ovat vähentyneet huipustaan noin 40 prosenttia. Ennusteeseen liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä. Hintojen ja korkojen nousun jatkuminen odotettua pidempään vaikuttaisi negatiivisesti kotitalouksien kulutukseen sekä asunto- ja rakennusmarkkinoille. Lisäksi maailmantalouden heikompi kehitys, erityisesti Kiinassa ja Saksassa, Venäjän hyökkäys sekä geopoliittiset ja ympäristöriskit jäytävät edelleen taustalla, pitävät yllä epävarmuutta ja lisäävät talouden häiriöitä. Toisaalta investointien kasvu voi yllättää myös positiivisesti ja kotitalouksen tulojen nousu sekä hintojen lasku saattavat lisätä kulutusta ennustettua enemmän. (VM taloudellinen katsaus Syksy 2023, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:65)
Toimintatuotot ovat kokonaisuutena toteutuneet hieman arvioitua korkeampina johtuen pääasiassa sivistystoimen hankkeiden ennakkomaksuista. Toteuma syyskuun 2023 lopussa oli 80,2 %. Myynti- ja maksutuotot eivät kerry vuoden aikana kaikilta osin tasaisesti, koska osa maksuista peritään vain 1–4 kertaa vuodessa.
Toimintakulut ovat toteutuneet hieman arvioitua matalampina. Toteuma syyskuun lopussa oli 72,2 %. Palkkojen ja palkkioiden toteuma vastaavana aikana oli 73,7 % ja palvelujen ostojen 66,2 %. Sote-uudistuksella on merkittävä vaikutus toimintakuluihin, joten toimintakulut eivät koko kaupungin tasolla ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen nähden. Työterveyshuollon kulut näkyvät normaaleina käyttötalouden erinä. Vuonna 2022 työterveyden kulut vyörytettiin kustannuslaskennallisina erinä.
Muiden kulujen osalta on huomioitava, että osa hankintasopimuksista päättyy kesken vuotta ja uudet sopimushinnat saattavat olla merkittävästi vanhoja kalliimpia. Inflaatio ja korkotaso välittyvät näin ollen kustannuksiin vähitellen. Loppuvuodesta tulee tyypillisesti myös suuria kertaluonteisia laskuja, jotka laskutetaan pidemmältä ajalta toteutuneiden kulujen mukaisesti. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kotikuntakorvaukset. Käyttökulut, kuten lämmitys ja sähkö sekä kunnossapitokulut, kuten auraus- ja hiekoitus puolestaan muodostuvat suurimmaksi osaksi talvikautena, jolloin kulut eivät jakaudu tasaisesti eri kuukausille. Kevan tasausmaksut puolestaan nousevat 33 % kuukaudessa loka-joulukuun osalta.
Lainojen korkokustannukset ovat nousseet ripeästi. Keskikorko oli syyskuun tilanteessa korkosuojaukset huomioiden 1,83 prosenttia. Ilman suojauksia se olisi ollut 2,44 prosenttia. Kaupungin lainojen järjestelemiseksi ja rahoituksen varmistamiseksi otettiin viime vuonna kiinteäkorkoinen pidempiaikainen 5 miljoonan euron laina, jonka myötä korkojen suojausastetta saatiin nostettua. Syyskuun lopun tilanteessa lainakanta oli yhteensä 23,3 milj. euroa ja suojausaste 70,8 %. Lyhytaikaisia kuntatodistuksia oli 6,8 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 2,5 milj. euroa ja loput 14,0 milj. euroa lainoista olivat pitkäaikaisia. Investointien toteuma-aste oli syyskuussa 58,6 %.
Sairauspoissaolojen vertailu edelliseen vuoteen on haastavaa, koska henkilöstön määrä on sote-uudistuksen seurauksena oleellisesti vähentynyt. Tästä huolimatta työtapaturmien määrä on kasvanut.
Tehtäväkohtaisesti syyskuun tilanteessa merkittävimmät ylitykset olivat asumisessa ja kiinteistöissä. Huomattakoon, että molemmilla tehtäväalueilla ylittyivät myös tulot.
Osavuosikatsaus 1-9/2023 käsitellään sivistysvaliokunnassa 2.11.2023. Muissa toimielimissä käsittelyt ovat myöhemmin marraskuussa.
Laitilan kaupungin osavuosikatsaus 1-9/2023 on liitteenä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kattelus, kaupunginjohtaja, lauri.kattelus@laitila.fi
Kaupunginhallitus merkitsee osavuosikatsauksen tiedokseen ja lähettää sen edelleen tiedoksi kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Merkittiin pöytäkirjaan, että asiantuntijoina läsnä asian käsittelyn ajan olivat talousjohtaja Marika Silvennoinen, sivistysjohtaja Susanne Laaksonen ja tekninen johtaja Mika Raula.