Perustelut
Syksyn 2022 aikana yksittäiseen keskusteluun on noussut perusopetuksen oppilaiden välipalan tarjoaminen koulupäivinä. Huolta on tuotu esiin oppilaiden nälkäisyydestä, johtuen pitkästä ruokailuvälistä aamupalan ja koululounaan välissä.
Jokainen esi- ja peruskoulun oppilas sekä lukion opiskelija on Suomessa oikeutettu maksuttomaan kouluateriaan. Perusopetuslain 31 § 2. mom. mukaan opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Lisäksi perusopetuslain 48 d §:n mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala. Perusopetuslaki ei siis velvoita opetuksen järjestäjää järjestämään erillistä välipalatarjoilua koulupäivän aikana.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut vuonna 2017 kouluruokailusuosituksen. Julkaisussa todetaan, että kouluruokailu on osa opetussuunnitelmien mukaista, päivittäistä opetus-, ohjaus- ja kasvatustehtävää. Oppilaiden opiskelukyvyn ja terveyden edistämisen lisäksi huolehditaan kouluyhteisön hyvinvoinnista. Opetuksen järjestäjän tulee määritellä opetussuunnitelmassaan kouluruokailun järjestämistä ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet. Suosituksen mukainen kouluateria kattaa keskimäärin noin kolmanneksen oppilaan koko päivän energiantarpeesta. Suurin osa kouluissa ruokailevista syö pääruokaa, mutta moni jättää pois muita aterian osia, etenkin salaatin ja maidon. Kaikki oppilaat eivät osaa tai halua syödä suunniteltua ateriakokonaisuutta. Koulussa syömiseen ja valintoihin vaikuttavat monet tekijät, kuten oman kodin antama malli ja kannustus, ruokakulttuuritausta, ympäristön muu tarjonta, eri kanavien kautta läsnä oleva markkinointi, oppilaiden käytettävissä olevat taskurahat ja vertaispaine. Koululaisten hyvän ravitsemuksen turvaaminen edellyttää kodin ja koulun yhteistyötä, jolla varmistetaan riittävien, ravitsemuksellisesti täysipainoisten aterioiden ja terveyttä edistävien välipalojen syöminen.
Kouluruokailusuosituksen mukaan lounaan lisäksi oppilaille tulee järjestää mahdollisuus maksuttomaan ravitsevaan välipalaan, mikäli koulun oppitunnit jatkuvat pitempään kuin kolme tuntia koululounaan jälkeen. Koulumatkat ja kuljetusten odotusajat pidentävät koulupäivää, mikä tulisi ottaa huomioon ateria-aikojen ja välipalojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä ravitsemusohjauksessa. Opetushallitus on linjannut välipalan tarjoamisen vaihtoehdoiksi koulusta saatava maksuton tai maksullinen välipala tai kotoa tuodut eväät. Tällä hetkellä Laitilan kouluissa on voinut ottaa omat eväät mukaan ja kouluissa on järjestetty mahdollisuus syödä niitä välitunnin aikana. Kuntien käytännöt välipalan järjestämisessä vaihtelevat. Tiedonhaun perusteella näyttäisi, että ainakin suurimmissa kunnissa välipalatarjoilua järjestetään maksullisena.
Syksyn 2022 aikana on tehty selvitystyötä perusopetuksen oppilaiden välipalan tarpeesta ja mahdollisuuksista järjestää välipalatarjoilua sekä sen kustannusvaikutuksista. Asiaa on käsitelty mm. Laitilan koulujen ruokatoimikunnassa.
Laitilan kouluihin on perustettu koulujen yhteinen ruokatoimikunta edistämään yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä sekä oppilaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Ruokatoimikunta kokoontuu 2-3 kertaa lukukaudessa ja mukana on oppilasedustus kaikista oppilaitoksista. Ruokatoimikunta on käsitellyt välipalan tarjoamiseen liittyviä mahdollisuuksia ja käytännön mahdollisia järjestelyjä kouluittain sekä kuullut oppilasedustusta 23.9.2022 sekä 11.11.2022. Jälkimmäisessä kokouksessa käsiteltiin maksullisena tarjottavan välipalan ympärille laaditun huoltajakyselyn tuloksia kouluittain.
Välipalan tarjoamisen kohdentamiseen ja käytännön järjestelyihin liittyy useita kysymyksiä. Ruokatoimikunnassa on pohdittu välipalojen tarjoamisesta saapuneen tiedustelun johdosta jo aiemmin mm. sitä, keille välipalan tarjoaminen kohdennettaisiin siten, että liian pitkiksi koetut ateriavälit vältettäisiin. Pitkiä ateriavälejä muodostuu kuitenkin kouluittain ja päivärytmin mukaan eri kohtiin: Kappelimäen koulussa pitkiä ateriavälejä on 4. ja 5. luokkien oppilailla, jotka ruokailevat myöhemmissä ruokailuvuoroissa esimerkiksi klo 12.10 ja 12.15 (oppilaita n. 140). Ateriaväli koetaan pitkäksi nimenomaan aamusta kouluruokailuun. Päivä on iltapäivästä jo lyhyempi eikä välipalan kohdentaminen iltapäivään enää ole tarkoituksenmukaista. Kyläkoulussa pidempi ateriaväli muodostuu kouluruokailun (esimerkiksi Kodjala: klo 10.50 alkaen ruokailevat ja Suontaka: klo 10.30 alkaen ruokailevat) ja kotiin kuljetuksella liikkuvien oppilaiden seuraavan aterian välille (oppilaita n. 70-80). Varppeen koululla oppilaiden ruokailuaikataulut vaihtuvat 8-viikon jaksojen mukaan ja myös saman viikon sisällä: opetusryhmä voi syödä samalla viikolla sekä aiemmissa että myöhemmissä ruokailuvuoroissa. Saman päivän aikana n. 100 oppilasta syö myöhemmässä ruokailuvuorossa. Välipalan tarkoituksenmukainen kohdentaminen tietylle ryhmälle oppilaita ei ole yksinkertaista.
Arvion mukaan perusopetuksen oppilaista n. 310-320 oppilasta olisi suosituksen mukaisen välipalan piirissä. Pohdintojen seurauksena välipalakysely kohdennettiin aluksi siten, että tiedusteltiin huoltajien kiinnostusta nimenomaan maksullisille välipaloille osallistumisesta.
Kysely kiinnostuksesta osallistua maksullisena järjestettävälle välipalalle koulupäivän aikana kohdistettiin kouluittain niille ryhmille, joiden suhteen koetut ateriavälit muodostuvat ruokailuaikataulujen johdosta pidemmiksi. Varppeella ja Laitilan kyläkoulussa kysely kohdistettiin kaikkien oppilaiden huoltajille. Kyselyyn vastasi yhteensä 238 huoltajaa. Kyläkoulujen 73 vastaajasta maksullinen välipala kiinnosti 57,5 %:ia vastaajista. Vastaavasti maksullisesta välipalasta ei ollut kiinnostuneita 31/73 huoltajaa. Kappelimäen vastaajista (4. ja 5. luokkien huoltajat, vastauksia yhteensä 61) 23 eli 37,7 %:ia oli kiinnostunut maksullisesta välipalasta, kun enemmistö eli 38 vastaajaa (62,3 %) kertoi, ettei ole kiinnostunut. Varppeen 103 vastaajasta 59 (57,3 %) ilmoitti, ettei ole kiinnostunut maksulliselle välipalalle osallistumisesta. Kiinnostuneita oli 44 vastaajaa (42,7 %). Osa huoltajista nosti esille erillisenä palautteena maksullisen välipalan mahdollisesti suunnittelusta sen, että maksullinen välipala koettiin oppilaita perhetaustan mukaan erottelevana, koska koettiin, ettei kaikilla ole osallistumismahdollisuutta.
Ruokatoimikunnassa pohdittiin lisäksi myös tarjottavan välipalan luonnetta: reilu välipala esimerkiksi pitkällä välitunnilla aamupäivällä vähentänee varsinaisen kouluruoan menekkiä, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Aamupala olisi esimerkiksi yläkoulussa päivärytmiin soveltuva, mutta se ei saanut oppilasedustukselta kannatusta. Lisäksi koululaiskyytien järjestelyihin saatettaisiin tarvita muutoksia koulun alkaessa klo 8.25. Osalle kyytiläisiä olisi nykyaikatauluin hankala ehtiä aamupalalle. Päivät ovat iltapäivästä lyhyitä: yläkoulussa päivä päättyy kaikilla oppilailla klo 14.30. Siinä missä Varppeella ja Kappelimäessä tarkoituksenmukaista voisi olla pitkällä välitunnilla tarjottava aamupäivän hedelmävälipala, olisi Kyläkouluilla kyse aiemmissa ruokailuissa ruokailevien oppilaiden iltapäivävälipalasta toisen pään pitkän ateriavälin välttämiseksi. Asia koskee vain osaa Kyläkoulun koulutaloja (Suontaka, Kodjala).
Yläkoulun oppilasedustus arvioi ruokatoimikunnassa kuitenkin myös, ettei aamupalalle riittäisi oppilasosallistujia. Hedelmävälipalan tarjoaminen pitkällä välitunnilla aamupäivästä (klo 10-10.30 nouto) kiinnosti kokeiluluontoisena. Sama kiinnosti myös Kappelimäen oppilaita. Lisäksi ruokatoimikunnassa pohdittiin sitä, olisiko kyseessä ruokailua edeltävä välipalahetki, jonka aikana välipala nautitaan ruokalassa (edellyttää valvontaa), vai noudettaisiinko välipala oppilaan nautittavaksi haluttuna hetkenä koulupäivää.
Välipalan tarjoilun järjestämiseen liittyy myös monia käytännön kysymyksiä. Erityisen haasteen tuo kylmäsäilytystilojen riittämättömyys. Kylmätilat eivät ole riittävät, jos välipalaa tarjoillaan jokaisena koulun toimintapäivänä kaksi kertaa päivässä. Kylmätilat on suunniteltu nykyiseen toimintaan ja välipalatarvikkeiden varastointi saattaa olla haasteellista. Toisaalta, kylmätilaa ei myöskään tarvita kaikille välipalatuotteille.
Ruoan hävikki saattaisi muodostua myös suureksi, mikäli oppilaita ei saada sitoutettua päivittäin syömään tarjoiltua välipalaa. Vapaaehtoisuuteen perustuvan välipalan tarjoilumääriä on haasteellista, jopa mahdotonta, ennakoida. Kaikki lapset eivät välttämättä halua syödä välipalaa. Toisille oppilaille voivat kaverit, mukava välituntitekeminen tai vaikka hieno ilma mennä edelle ja välipala jäädä syömättä, jolloin ruokahävikki voi muodostua suureksi. Toisena päivänä oppilaita voi taas olla suuriakin määriä syömässä, jolloin lähtökohtaisesti jokaiselle tulee kyetä tarjoamaan välipala päivittäin.
Välipalan tarjoamiseen liittyy myös aina taloudellinen näkökulma. Huoltajilta on kysytty kiinnostusta välipalan ostamiseen 2€/pvä hintaan. Yksittäisinä palautteina kyselyn myötä tuli, että välipalan hinta on liian kallis. Laitilan kaupungin keittiöpäällikkö on laskenut mahdollisimman yksinkertaisen, mutta ravitsemuksellisesti terveellisen välipalan tarjoamisen kustannusvaikutuksia. Alhaisimmillaan välipalan kustannus olisi n. 0,8-1€/oppilas. Kokonaiskustannusvaikutus olisi tällöin 0,8€ x 320 opp.x 22 pvä = 5 632€ kuukaudessa. Lukuvuoden kokonaiskustannusvaikutus olisi 9kk x 5 632€ = 50 688€.
Mikäli välipala olisi hedelmäpainotteinen, olisi kaupungin mahdollisuus saada EU:n kouluhedelmätukea. Kouluhedelmätuki on tarkoitettu päiväkodeissa ja kouluissa oleville lapsille. Tuen tarkoitus on lisätä kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen osuutta lasten ruokailussa ja edistää terveellisiä ruokailutottumuksia. Kouluhedelmätuen piiriin kuuluvat hedelmät, vihannekset ja kasvikset on määritelty etukäteen. Kouluhedelmätukea maksetaan enintään 0,15 kilogrammalle per oppilas per koulupäivä. Tukea ei makseta ruoanvalmistukseen käytetyille kasviksille, vihanneksille, hedelmille ja marjoille. Kouluhedelmätukea voi hakea sille aina erikseen säädetyltä ajanjaksolta. Keväällä 2023 ajanjakso on 1.2.– 30.4.2023 välillä toimitetuista tuotteista. Kouluhedelmätuki saattaisi alentaa kustannusvaikutusta jonkin verran, mikäli välipala olisi kasvis-, vihannes-, hedelmä- tai marjapainotteinen.
Kustannusvaikutuksiin vaikuttaa myös mahdollinen keittiöhenkilöstön resurssin riittävyys. Yksinkertaisenkin välipalan laittaminen esille, mahdollisten vihannesten tai hedelmien pilkkominen, peseminen jne. vaatii jonkin verran henkilöstöresurssia. Lisäksi tämän hetken maailman tilanne nostaa ruoan hintaa. Tämän hetkisen tiedon mukaan ainakin joidenkin elintarvikkeiden hinnat tulevat vuoden 2023 alusta jälleen nousemaan ja se vaikuttaa myös kouluruoan hintaan. Perusopetuksen vuoden 2023 talousarviossa ei ole varauduttu välipalatarjoilun n. 50 000€ kustannuksiin eikä kouluruoan uusiin hinnankorotuksiin.
Lähtökohtaisesti Laitilan kouluissa tarjotaan perusopetuslain mukainen täysipainoinen maksuton kouluateria. Maksuton välipalatarjoilu toisi paineen kouluruoan monipuolisuudesta tinkimiseen, jos samoilla määrärahoilla pyrittäisiin kattamaan sekä lounas että välipala. Toisaalta välipala voisi olla merkityksellinen hyvinvoinnin lisä niille oppilaille, jotka kokevat sitä tarvitsevansa. Välipalan tarjoamista tulee tarkastella myös oppilaiden tasapuolisuuden näkökulmasta. Mikäli välipala tarjottaisiin kouluruokasuosituksen mukaisesti niille oppilaille, joiden koulun oppitunnit jatkuvat pitempään kuin kolme tuntia koululounaan jälkeen tai vaihtoehtoisesti aamupäivällä niille, joiden ruokailu on myöhäisempi, jää suurin osa perusopetuksen oppilaista ilman välipalaa. Miten tämä vaikuttaa oppilaiden tasavertaisuuden kokemukseen, sitä tulee myös arvioida.
On kuitenkin perusteltua, että välipalatarjoilua kokeillaan kotien kanssa yhteistyössä niin, että oppilas voi etukäteen ostaa välipalalipukkeita, joilla hän voi lunastaa itselleen välipaloja. Hinta pyritään laskemaan niin alas (0,8-1€/pvä), että huoltajille se ei muodostu liian suureksi kynnykseksi oman lapsen hyvinvoinnin tukemisessa. Välipalatarjoilun kokeilujakso tehdään ajalla 1.2.-30.4.2023, jolloin kouluhedelmätuki on haettavissa. Kokeilusta saatujen kokemusten, palautteiden ja käytön mukaan arvioidaan välipalatarjoilun jatkamisesta.