Sivistysvaliokunta, kokous 19.1.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 8 Peruskoulujen tuntijako 1.8.2023 alkaen

LAIDno-2022-1154

Valmistelija

  • Tuomas Kankaanpää, Varppeen koulun rehtori, tuomas.kankaanpaa@laitila.fi

Perustelut

Perusopetuksen valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatko-opintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden kehittää osaamistaan kiinnostuksensa suunnassa. Valinnaisuus tukee opiskelumotivaatiota ja kartuttaa valintojen tekemisen taitoja.

Siitä, miten opetukseen käytettävä tuntimäärä jaetaan eri oppiaineiden kesken, päättää valtioneuvosto (valtioneuvoston asetus 422/2012). Koska asetus määrittelee vain yhteisten oppiaineiden ja valinnaisaineiden vähimmäistuntimäärän, voi eri aineiden tuntimäärä vaihdella jonkin verran kuntien ja koulujen kesken. Opetuksen järjestäjä voi poiketa vähimmäistuntimäärästä ylöspäin (perusopetusasetus 20.11.1998/852). 

Valtioneuvoston asetuksessa vuosiluokille 1-6 ja vuosiluokille 7-9 osoitetaan kullekin taide- ja taitoaineelle (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta, kotitalous) kaikille yhteisen opetuksen vähimmäistuntimäärä. Lisäksi näiden oppiaineiden opetukseen osoitetaan 1-6 vuosiluokille yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia ja vuosiluokille 7−9 yhteensä viisi vuosiviikkotuntia, joista tuntijaossa käytetään nimeä taide- ja taitoaineiden valinnaiset. Valinnaisten tuntien käytöstä päätöksen tekee opetuksen järjestäjä.

Taide- ja taitoaineiden valinnaisiin osoitetut vuosiviikkotunnit voidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa jakaa musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden kesken opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Vaihtoehtoisesti vuosiviikkotunnit tai osa niistä voidaan osoittaa oppilaiden valittaviksi.

Valinnaisten aineiden yhteenlaskettu määrä on vähintään yhdeksän vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-9. Valinnaisena aineena voidaan tarjota perusopetukseen soveltuvia, syventäviä ja soveltavia perusopetukselle asetettuja tavoitteita tukevia aineita tai useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Valinnaisten aineiden tulee edistää perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Opetuksen järjestäjä päättää, mitä valinnaisia aineita tarjotaan. Valtioneuvoston asetuksessa määritellyssä tuntijaossa on vuosiluokilla 1-9 varattu yhdeksän vuosiviikkotuntia opetusaikaa valinnaisille aineille. Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusase­tuksen määrittelemä vähimmäisvuosiviikkotuntimäärä (224 vvt), voivat tunnit ylityk­sen osalta sisältää myös valinnaisia aineita. Valinnaisiin aineisiin osoitettuja vuosiviikkotunteja voidaan tarvittaessa käyttää painotetun opetuksen järjestämiseen.

 

Termistö

Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen tuntijaossa vuosiviikkotunteina. Vuosiviikkotunti tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa. Jos opintojen laajuudeksi ilmoitetaan 16 vuosiviikkotuntia, opetukseen käytetään siis 16 x 38 tuntia eli yhteensä 608 tuntia koko perusopetuksen aikana.

 

Nykytilanne Varppeen koulussa

Valinnaisia aineita on 8. luokalla neljä ja 9. luokalla kolme vuosiviikkotuntia. Tämän lisäksi valinnaisina opiskellaan taito- ja taideaineiden valinnaisia tunteja, joita Laitilan kaupungin tuntijaossa on 8. luokalla kaksi ja 9. luokalla kolme vuosiviikkotuntia. Yhteensä valinnaisia opintojaksoja opiskellaan siten 8. vuosiluokalla 6 tuntia viikossa (4 + 2) ja 9. vuosiluokalla 6 tuntia viikossa (3 + 3). Yhteensä yläkoulussa opiskellaan paikallisen perusopetuksen tuntijakopäätöksen mukaisesti 30 tuntia viikossa kaikilla luokka-asteilla. 

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset opintojaksot arvioidaan osana yhteisen oppiaineen kokonaistuntimäärää eikä niistä anneta erillistä arvosanaa. Muut valinnaiset aineet arvioidaan laajuuden mukaan joko numerolla (2 vvt) tai sanallisesti (lyhytkurssit, 1 vvt). 

Jossain määrin ongelmalliseksi on muodostunut nimenomaan yhden (1) vuosiviikkotunnin laajuisten lyhytkurssien toteuttaminen. Ongelmat koskevat valintoja, jotka tehdään 9. luokkaa varten. 8. luokalla opiskellaan valinnaisaineiden osalta vain 2 vuosiviikkotunnin laajuisia pitkäkursseja. 

Varppeen koulussa opiskellaan 5-jaksojärjestelmässä ja kurssimuotoisesti siten, että esimerkiksi 1 vuosiviikkotunnin laajuiset lyhytkurssit opiskellaan kahden jakson aikana 2 ja 3 tunnin osissa. Yksi vuosiviikkotunti tulee laskennallisesti täyteen, kun oppiainetta opiskellaan 5 tuntia viikossa yhden n. 8 vk:n mittaisen jakson aikana: oppiaineita voidaan jaksottaa lukuvuodelle tasaisesti (1 vvt = 1 h/ 5 jaksoa) tai muutoin (esimerkiksi: 1 vvt = 5 h/ 1 jakso tai 1 vvt = 2 + 3 h/ 2 jaksoa tai 1 vvt = 2 + 2 + 1 h/ 3 jaksoa). 

Nykytilanteessa 9. luokalle siirtyvä valitsee valinnaisaineensa seuraavasti: 

- 8. luokalta jatkuu taide- ja taitoaineen pitkä valinta (2 vvt), valinta pysyy samana

- lisäksi valitaan uusi valinnaisaineen pitkäkurssi (2 vvt), pl. B2-kielen lukijat, jotka jatkavat joko saksaa tai ranskaa

- lyhytkursseja valitaan lisäksi 2 kpl siten, että toinen lyhytkurssi valitaan taide- ja taitoaineista (taide- ja taitoaineen lyhytkurssi), ja toinen valitaan valinnaisaineista (valinnaisaineen lyhytkurssi). 

Nykytilanteessa valintoja joudutaan muokkaamaan runsaasti, koska lyhytkurssivalinnat ovat toistuvasti suuressa epätasapainossa. Osaa kursseja valitaan hyvin paljon eikä niitä kuitenkaan voida toteuttaa kuin 1 / opettaja osana samaa valinnaisuutta. "Lyhytkurssipalkit" ovat lukujärjestystyössä suhteellisen hankalia, koska kursseja ei voi liikuttaa päittäin (eri tyypin valinnaisuus). 

Lisäksi on huomattu, että yhteisiä opettajia on Kappelimäen ja Varppeen yhteistyönä hankala hyödyntää, koska alakoulun lukujärjestykset pysyvät samoina läpi lukuvuoden: alakoulun opettaja ei voi ottaa hoitaakseen 2+ 3 h/ 2 jaksoa toteutettavia lyhytkursseja tai toiminta vaatii vähintään erityisjärjestelyjä alakoulussa. 

Tiettyihin oppiaineisiin myös muodostuu 8. ja 9. luokan mallien suuresta erosta johtuen isoa pullonkaulaa 8. luokalta 9. luokalle siirryttäessä: esimerkiksi kotitaloutta on valittavana valinnaisuuden rakenteen vuoksi hyvin eri tavoin 9. luokalla. 

Kun lyhytkurssivalintoja joudutaan muokkaamaan paljon, oppilaiden valinnaisuus ei myöskään toteudu parhaalla mahdollisella tapaa. 

 

Muutosehdotus

Nykyisellään opetuksen järjestäjä on painottanut käsitöitä 7. vuosiluokalla siten, että niitä opiskellaan valtakunnallisen tuntijaon minimin (2 vvt) sijasta 3 vvt. 

Muutosehdotuksessa taide- ja taitoaineiden valinnainen tunti siirrettäisiin 9. luokalta (lyhytkurssi) 7. luokan käsityöhön. Kyseessä on opetussuunnitelman mukainen ratkaisu taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien käyttämisestä. Paikallisen tuntijaon tuntimäärät pysyisivät käsityön osalta 7. luokalla samoina, koska käsitöissä opiskellaan nykyiselläänkin 3 vvt 7. luokalla. Muutosehdotuksen myötä taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja opiskeltaisiin yläkoulun aikana valtioneuvoston asetuksen määräämä 5 vuosiviikkotuntia, joista 4 vvt osoitettaisiin oppilaiden valittaviksi ja 1 vvt kohdistettaisiin opetuksen järjestäjän päätöksellä 7. luokan käsityöhön. Käsityö on lukujärjestysteknisesti, pedagogisesti ja henkilökunnan työmäärien osalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu. 

Samalla opetuksen järjestäjä päättäisi painottaa valinnaisten aineiden opiskelua 9. luokalle siten, että valinnaisaineita valittaisiin 9. luokalle siirryttäessä 2 + 2 vvt eli yhteensä 4 vvt. Kun taide- ja taitoaineiden valinnaisuuden 1 vvt siirtyy 7. luokan käsityöhön, ja opetuksen järjestäjä painottaa valinnaisten aineiden tuntimäärää 9. luokalla, muodostuu valinnaisainekokonaisuus kurssien kestoltaan samanlaiseksi kuin 8. luokallakin (2 + 4 vuosiviikkotuntia molemmilla vuosiluokilla). Muutos noudattaa valtioneuvoston tuntijakoasetusta ja on opetussuunnitelman perusteiden mukainen. 

Oppilaiden tosiasiallisesti valittavina olevien tuntien määrä pysyy samana (6 + 6 vvt). Muutoksella ei ennakoida olevan kustannusvaikutuksia. 

Muutos mahdollistaa koko vuoden ajan opiskeltavien ja lukujärjestysteknisesti helppojen pitkäkurssien tarjonnan kasvun. Muutoksella pyritään mahdollistamaan tehokkaampi yhteisten opettajien käyttö, vähentämään oppilaiden valinnoissa pakosta tehtäviä muutoksia sekä kehittämään koko lukuvuoden ajalle sijoittuvia pitkäkursseja valinnaisaineiden osalta mm. siten, että lukio- ja yrittäjäyhteistyö voitaisiin huomioida aiempaa paremmin. 

Laitilan perusopetuksen tuntijakoehdotus 1.8.2023 alkaen on liitteenä.

 

 

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Susanne Laaksonen, sivistysjohtaja, susanne.laaksonen@laitila.fi

Sivistysvaliokunta päättää Laitilan perusopetuksen tuntijaon 1.8.2023 alkaen esitetyn mukaisesti.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että asian käsittelyn aikana asiantuntijana kokouksessa kuultiin Varppeen koulun rehtori Tuomas Kankaanpäätä.

Tiedoksi

Kappelimäen koulu, Laitilan Kyläkoulu, Varppeen koulu