Perustelut
Kuntalain 113 §:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi tilinpäätökseen tulee sisällyttää konsernituloslaskelma, konsernitase, konsernirahoituslaskelma ja niiden liitetiedot. Kirjanpidollisesti eriytetystä Vesihuoltolaitoksen taseyksiköstä esitetään tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja liitetiedot.
Tilinpäätöksen käsittelyjärjestys on Kuntaliiton suosituksen mukaan seuraava:
1. Kaupunginhallitus valmistelee tilinpäätöksen siihen liittyvine asiakirjoineen, allekirjoittaa tilinpäätöksen sekä saattaa sen tilintarkastajalle tarkastettavaksi ja aikanaan kunnanvaltuuston käsiteltäväksi.
2. Tilintarkastaja luovuttaa tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoittamansa tarkastuskertomuksen. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus.
3. Jos tilintarkastuskertomus sisältää tilimuistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon.
4. Tarkastuslautakunta jättää tilinpäätöksen tilintarkastuskertomuksineen valtuuston käsiteltäväksi ja antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, niihin annetuista selityksistä ja kaupunginhallituksen lausunnosta sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Edellä todettu käsittelyjärjestys perustuu siihen, että tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus käsitellään omana pykälänään.
Yhteenveto vuoden 2025 tilinpäätöksestä
Kaupungin tilikauden ylijäämä on 1,8 milj. euroa ja tilikauden tulos 1,7 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa tilikauden tulos arvioitiin 0,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Valtuusto hyväksyi muutoksia talousarvioon yhteensä 1,7 milj. euron edestä, joten tilikauden tulos muodostui 0,6 milj. euroa lopullista talousarviota paremmaksi. Valtuuston hyväksymät muutokset olivat pääsääntöisesti tulosta parantavia kustannusten vähennyksiä sekä tulonlisäyksiä.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.12.2024 talousarvion vuodelle 2025. Talousarviossa oli huomioitu vuonna 2024 laaditun talousarvion tasapainottamissuunnitelman vuoteen 2025 liittyvät toimenpiteet siltä osin, kun niiden toteutumista pidettiin todennäköisenä. Tästä huolimatta toimintakulut toteutuivat noin 1,3 milj. euroa (3,7 %) talousarviota alhaisempina. Toimintatuotot puolestaan toteutuivat 1,8 milj. euroa (22 %) arvioitua korkeampina. Lopulta kaikkiaan 67 % tehtäväalueista alitti kulutasonsa. Näistä 40 prosenttia oli merkittäviä, vähintään viiden prosentin poikkeamia, joten valtuusto sai käsiteltäväkseen runsaasti määräraha- ja tuloarviomuutoksia. Kaiken kaikkiaan kaupunki onnistui talouden tasapainottamistavoitteissaan hyvin, joten toimintakatteen 5 %-yksikön heikentyminen vuoteen 2024 nähden johtuu yksinomaan TE-uudistuksesta. Ennakkotietojen mukaan toimintakate kunnissa heikkeni keskimäärin 7,8 prosenttia. Vuosikate 6,4 milj. euroa oli Laitilassa vahva myös vuonna 2025, vaikka se hiukan heikentyi edellisvuodesta (7,1 milj. euroa).
Ulkoiset toimintatuotot vuonna 2025 olivat 10 milj. euroa, joka on 1,8 milj. euroa varsinaista talousarviota enemmän. Merkittävä poikkeama johtui pääasiassa kotoutumiskorvauksista. Lisäksi tulojen kasvuun vaikuttivat muun muassa ulkopaikkakuntalaisten oppilaspaikkojen tuotot, S2-opetuksen valtionosuuden kasvu sekä kansalaisopiston myyntikoulutusten odotettua suurempi volyymi. Toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 0,5 milj. euroa (5 %), kun koko kuntasektorilla ne kasvoivat keskimäärin 0,5 prosenttia.
Ulkoiset toimintakulut vuonna 2025 olivat yhteensä 34,2 milj. euroa. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat vuodesta 2024 yhteensä 5,1 prosenttia, kun koko kuntasektorilla ne kasvoivat ennakkotietojen mukaan noin 5,3 prosenttia. Henkilöstökulut yhteensä laskivat 1,8 prosenttia. Palkat ja palkkiot laskivat 2,1 prosenttia (357 t euroa) ja sivukulut yhteensä 0,3 prosenttia (12 t euroa). Kunnissa palkat ja palkkiot kasvoivat ennakkotietojen mukaan 3,7 % ja sivukulut 4,5 prosenttia. Kunnissa vuoden 2025 sopimuskorotukset palkkoihin olivat noin 2,8 prosenttia.
Palvelujen ostot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 19 prosenttia (1,2 milj. euroa) ja olivat 9 % (0,6 milj. euroa) muutettua talousarviota suuremmat. Koko kuntasektorilla palvelujen ostot kasvoivat noin 6,9 prosenttia. Aine- ja tarvikekulut toteutuivat 12 % (0,5 milj. euroa) arvioitua pienempinä. Merkittävä poikkeama johtuu muun muassa sähkö- ja lämmityskuluista, jotka oli arvioitu huomattavasti toteutunutta korkeammiksi. Sähkö- ja lämmityskuluihin vaikuttaa merkittäväsi niin keliolosuhteet kuin sähkön markkinahinta. Aine- ja tarvikekulut kuitenkin kasvoivat edellisvuodesta 2 %, kun koko kuntasektorilla ne pienentyivät 3,8 %.
Muut toimintakulut toteutuivat talousarvion mukaisesti, mutta olivat 30 % (466 t euroa) edellisvuotta suuremmat. Merkittävin syy kustannusten nousuun on Varppeen väistötilan vuokrakustannukset. Ennakkotietojen mukaan muut toimintakulut laskivat kunnissa 0,6 prosenttia.
Valtionosuudet toteutuivat 3,2 % (0,4 milj. euroa) arvioitua korkeampina ja verotuotot 2,4 % (0,4 milj. euroa) arvioitua pienempinä. Verotuotot jopa laskivat prosentin (0,1 milj. euroa) edellisvuodesta, vaikka kunnallisveroprosenttia nostettiin 0,3 prosenttiyksikköä. Valtionosuudet puolestaan kasvoivat kokonaisuudessaan 3,8 % (0,5 milj. euroa) edellisvuodesta. Valtionosuudet 12,8 milj. euroa sisälsivät 1,1 milj. euroa TE-uudistukseen liittyvää laskennallista osuutta. Valtionosuuden kasvu oli vaatimaton siihen nähden, että TE-uudistus kasvatti kaupungin kuluja noin 1,5 miljoonalla. Koko kuntasektorilla verotulot laskivat yhteensä 0,2 % ja valtionosuudet kasvoivat 19,8 %.
Vuonna 2025 verotuloja kertyi yhteensä 18 milj. euroa. Kunnallisveroa tilitettiin kaupungille noin 13,6 milj. euroa, joka on 250 t euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Yhteisöveroja kertyi reilu 1,9 milj. euroa eli 72 t. euroa enemmän kuin vuonna 2024. Kiinteistöverojen tuotto oli noin 2,5 milj. euroa eli vajaat 70 t. euroa enemmän kuin vuonna 2024. Kasvu johtuu pääosin kiinteistöveron rakennuskustannusindeksin nousun aiheuttamasta rakennusten jälleenhankinta-arvojen korotuksesta.
Kulutason alittumiseen vaikuttivat useat eri tekijät. Esimerkiksi useita päällikkötason tehtäviä oli osan vuotta täyttämättä henkilöiden irtisanouduttua. Nämä suunnittelemattomat muutokset ovat vääjäämättä vaikuttaneet myös tavoitteiden toteutumiseen, eikä kaikkia suunniteltuja toimenpiteitä ole saatu toteutettua. Esimerkiksi kaavoitushankkeita ja osaa investoinneista ei kyetty edistämään suunnitellusti. Erityisesti Vesihuoltolaitoksen korjausvelka on tästä syystä kasvanut entisestään. Toisaalta kulujen alittumiseen vaikutti myös järjestelmähankintoihin liittyvien kustannusten jaksottuminen kahdelle tilikaudelle. Uusien taloushallinnon järjestelmien käyttöönotto aloitettiin kesällä 2025, mutta projekti jatkuu vuoteen 2026, jolloin suurin osa kuluistakin siirtyy vuoteen 2026. Myös lasten kotihoidontukea käytettiin huomattavasti ennakoitua vähemmän.
Työttömyysturvan kuntaosuus ylittää kunnissa kompensoidun noin 110 miljoonalla. Myös Laitilassa kuntaosuus ylitti reippaasti (9,5 %) sekä budjetoidun tason, että kompensaation määrän (7,9 %), vaikka Laitilassa työmarkkinatilanne oli haasteista huolimatta varsin kohtuullinen. Kuntaosuus oli noin 350 te korkeampi kuin vuonna 2024. Laskennallinen kompensaatio puolestaan oli 275 t. euroa.
Poistot pysyivät suunnilleen edellisvuoden tasolla, mutta arvonalentumiskirjauksia oli huomattavasti edellisvuotta enemmän (367 t. euroa vuonna 2024 ja 935 t. euroa vuonna 2025). Kaukolankodin ja Paloaseman poistosuunnitelmia muutettiin vastaamaan vuonna 2013 käyttöön otettuja poistoaikoja. Näin ollen Kiinteistöjen omaisuuseristä alas kirjattiin se osuus, jossa poistoaika oli vuonna 2013 voimaan astuneiden poistoaikojen myötä jo kulunut kokonaan umpeen. Kaukolankodin alas kirjattava summa oli noin 524 t. euroa ja Paloaseman 43 t. euroa. Sote-kiinteistöistä Terveyskeskusrakennus tulee yhtiöittää ensimmäisenä, sillä Varsinais-Suomen hyvinvointialue ei ottanut optiokautta käyttöön. Terveyskeskuksesta tehtiin noin 360 t. euron arvonalentumiskirjaus, sillä ulkopuolisen arvioitsijan mukaan rakennuksen markkina-arvo oli pienempi kuin tasearvo. Rakennus myydään yhtiölle markkinahintaan, joten arvonalennuskirjaus oli syytä tehdä.
Korkokulut laskivat Laitilassa 35 % (180 t euroa), kun koko kuntasektorilla ne laskivat ennakkotietojen perusteella 16,1 prosenttia. Kaupungin lainojen korkosuojausaste oli edelleen korkea 83,1 % (85,9 % vuonna 2024) ja keskikorko 1,69 % pysyi yleiseen korkotasoon nähden maltillisena (1,59 % vuonna 2024).
Investointiosan menot olivat yhteensä 4,0 milj. euroa ja siten varsinaista talousarviota 0,7 milj. euroa pienemmät. Valtuusto hyväksyi investointiosaan lisämäärärahoja yhteensä 46 442 €, jolloin investointien muutetut talousarviomenot olivat 4 646 558 €. Suurimmat yksittäiset investointikohteet olivat: Samppanummen katujen peruskunnostus 684 180 €, Varppeen koulun julkisivusaneeraus 669 548 € ja Urheilutalon peruskorjaus 505 398 €
Laitilan kaupungin korollinen vieras pääoma oli vuoden 2025 lopussa 17,75 milj. euroa. Asukaskohtaisesti lainaa oli 2 110 euroa (vuonna 2024 asukaskohtainen laina oli 2 506 euroa). Lainamäärä väheni 3,5 milj. euroa edellisvuodesta. Suomen kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainamäärä oli tilinpäätösennusteiden mukaan 3 450 euroa.
Keskeisiä tunnuslukuja tarkasteltaessa voidaan todeta seuraavaa:
- Vuosikate asukasta kohti laski edellisvuodesta (832 euroa) ollen 761 euroa.
- Investointien tulorahoitus laski 161,7 prosentista 159,8 prosenttiin.
- Omavaraisuusaste nousi 58,9 prosentista 62,1 prosenttiin.
- Suhteellinen velkaantuneisuus on 65 prosenttia ja parani hiukan edellisvuodesta (73,3 % vuonna 2024).
- Lainamäärä asukasta kohden oli 2 110 euroa ja on vähentynyt edellisvuoden lainamäärästä (2 506 €/asukas).
- Taseen kertynyt ylijäämä asukasta kohti kasvoi 1 708 eurosta 1 924 euroon. Taseen kertynyt ylijäämä oli yhteensä 16,2 milj. euroa.
- Konsernin lainakanta 31.12. oli 30,9 milj. euroa. Lainakanta laski edellisvuodesta noin 4 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 Laitilassa lainakanta oli 34,9 milj. euroa. Konsernin lainakannasta laskettu vuoden 2025 asukaskohtainen lainamäärä oli 3 676 eli yli 400 euroa edellisvuotta pienempi. Suomen kuntakonsernien vuoden 2024 asukaskohtainen lainakanta oli keskimäärin 7 254 euroa, kun vastaavana ajankohtana Laitilan kaupungin konsernissa se oli 4 117 euroa asukasta kohden.
- Konsernin vuoden 2025 tilikauden tulos oli 1 261 687 euroa, kun vuonna 2024 se oli 2 424 780 euroa. Tilikauden ylijäämä vuonna 2025 oli 1 267 807 euroa.
- Konsernin kertynyt ylijäämä Laitilassa vuonna 2025 oli 16,8 milj. euroa. Asukasta kohden kertynyttä ylijäämää oli 2 001 euroa. Vuonna 2024 Suomen kunnissa konsernin asukaskohtainen kertynyt ylijäämä oli keskimäärin 3 713 euroa, kun Laitilan konsernissa se oli 1 858 euroa asukasta kohden.