Perustelut
1. Pöytäkirja vanhusneuvoston kokouksesta 3.2.2026
Em. pöytäkirja on oheismateriaalina.
2. Pöytäkirja yhteistyötoimikunnan kokouksesta 17.3.2026
Em. pöytäkirja on oheismateriaalina.
3. Pöytäkirja yhteistyötoimikunnan kokouksesta 27.1.2026
Em. pöytäkirja on oheismateriaalina.
4. Väestömuutosten ennakkotietoja 1.1.-28.2.2026
Em. yhteenvetotaulukko on oheismateriaalina.
5. Työnvälitystilasto/tilannekatsaus 28.2.2026
Varsinais-Suomen kuntien työllisyyspalveluissa oli helmikuun lopussa 28 800 työtöntä työnhakijaa. Helmikuun aikana työttömien määrä yleensä tippuu tammikuuhun verrattuna, toisin kuin tällä kertaa, työttömien määrän kasvettua vajaalla 100 hengellä edelliseen kuukauteen verrattuna. Vuotta aiemmasta on työttömien määrä noussut 1 700 henkilöllä eli 7 %, kun koko maan työttömien määrä on noussut samassa ajassa samat 7 %. Varsinais-Suomessa lomautettujen määrä on pysynyt käytännössä ennallaan verrattuna vuodentakaiseen.
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli helmikuun lopussa Varsinais-Suomessa 11,9 % eli 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Työttömien osuus työvoimasta oli kuitenkin edelleen selkeästi pienempi kuin koko maassa (12,7 %) keskimäärin.
Helmikuussa työttömiä oli Varsinais-Suomen kaikissa seutukunnissa Turunmaan saaristoa lukuun ottamatta viime vuotta enemmän. Vakka-Suomessa työttömyysastetta nostivat erityisesti autotehtaan irtisanomiset ja lomautukset.
Varsinais-Suomen työttömyysaste oli korkein Vakka-Suomessa (12,4 %) sekä kunnista Uudessakaupungissa (15,7 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan saaristossa (6,7 %) sekä kunnista Ruskolla (5,8 %).
Helmikuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla alueen kuntien työllisyyspalveluissa 3 100 kappaletta, joten pudotusta oli tullut vielä lisää (-25 %) heikkoon viime vuoteen verrattuna.Kolmen viime kuukauden aikana uusia työpaikkoja on avautunut 8 400 kpl eli 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna helmikuun aikana 5 800 kappaletta, joista 2 900 oli uusia, helmikuun aikana avautuneita työpaikkoja. Näin uusia työpaikkoja tuli helmikuussa tarjolle 25 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Koronavuosina työvoiman kysyntä oli poikkeuksellisen voimakasta, ja lähes kaikilla aloilla osaajia haettiin enemmän kuin aiemmin. Edellisvuoden alkupuolella alkanut työvoiman kysynnän hiipuminen on näkynyt julkisen puolen tilastoissa karusti. Alkuvuonna määrällisesti eniten työpaikkoja on ollut auki hoitoalalla, ja paikkamääräkin oli kasvussa (+15 %) viime vuodesta, huolimatta hyvinvointialue VARHA:n heikosta rahoitustilanteesta. Työpaikkoja on ollut määrällisesti seuraavaksi eniten auki mara-alalla sekä muussa teollisuudessa (pl. metalli) ja metalliteollisuudessa. Pahimmin paikkojen määrä on alkuvuonna notkahtanut viime vuoteen verrattuna hallinnollisissa tehtävissä (-67 %), siivousalan tehtävissä (-49 %) ja kuljetuksissa (-47 %). Aallon pohjalta ponnistavassa rakennusteollisuudessa paikkamäärät ovat pudonneet alkuvuonna vielä huonosta viime vuodestakin (-34 %). Hoitoalan tehtävien lisäksi viime vuotta ahkerammin on rekrytoitu mara-alalla (+4 %) ja alkutuotannossa (+3 %).
Em. ajankohtana Laitilan työttömyysaste oli 8,0 %. Työttömiä työnhakijoita (ml. henk.koht.lomautetut) oli yhteensä 314, joista miehiä 175 ja naisia 139. Työttömistä alle 25-vuotiaita oli 36 ja yli vuoden työttömänä olleita oli 46.
Em. ajankohtana avoimia työpaikkoja oli yhteensä 40 kpl.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kattelus, kaupunginjohtaja, lauri.kattelus@laitila.fi
Kaupunginhallitus merkitsee em. asiat tiedoksi.