Perustelut
Lapsimäärän vähentymisestä yleisti
Syntyvien ikäluokkien pienuus on suurin ja kauaskantoisin yksittäinen haaste Laitilassa. Kyseessä on pitkään jatkunut kehitys, jonka myötä syntyvyys vuosien ajan laskenut. Yksittäiset paremman syntyvyyden vuodet eivät muuta tasaisen laskevan trendin suuntaa.
Laskeva syntyvyys vaikuttaa usealla tavalla kielteisesti kunnan ja sen yhteisön kehitykseen. Ensinnäkin syntyvyyden lasku voidaan nähdä itseisarvoisesti negatiivisena asiana. Yleisesti onnistuneen yhteiskunnan ominaisuudeksi käsitetään sen kyky turvata jatkuvuutensa uusien sukupolvien eli syntyvien lasten kautta. Syntyvien lasten määrä on siis omalla tavallaan itseisarvo ja osa ihmisyyttä.
Toiseksi lapsimäärän lasku vaikuttaa negatiivisesti kunnan mahdollisuuksiin tuottaa palveluita asukkailleen. Palveluiden järjestäminen pieneville ikäluokille on koko kuntakentän läpäisevä haaste. Päiväkoti- ja kouluverkko eivät ole kestävällä pohjalle, mikäli ikäluokat jatkavat pienemistään. Sama heijastuu myös muihin palveluihin kuten liikunta- ja kulttuuripalveluihin ja harrastuksiin. Pienevän lapsimäärän vaikutukset näkyvätkin kunnan palveluiden lisäksi suorimmin eri seurojen ja yhdistysten toiminnassa.
Kolmanneksi pienevä lapsimäärä johtaa vääjäämättä ikääntyvään ja supistuvaan väestöön. Vaikka paikkakunnalle muutto on kannatellut Laitilan väkilukua kohtalaisen hyvin, on yhtälö, jossa syntyvyys on hädin tuskin puolet kuolleisuudesta vääjäämättä kunnan väkilukua laskeva. Laskeva väkiluku tarkoittaa myös laskevia valtionosuuksia sekä muuta rahoituspohjaa. Nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä alle 16-vuotiaden ikäluokkien painoarvo on huomattava ja lapsimäärän vähentyminen näkyykin valtionosuuksien pienentymisenä huomattavasti muun väestön vähentymistä nopeammin.
Lapsiperheiden tukemisen keinoista
Kunnan käytettävissä ole keinovalikoima vaikuttaa syntyvyyteen on rajallinen. Keinoja kuitenkin on. Erilaiset toimivat lapsiperheiden palvelut, työelämän joustot kunnan omassa toiminnassa sekä lapsi- ja perhemyönteisen ilmapiirin luominen ovat kokonaisuuksia, joita kunta voi valinnoillaan edistää. Näiden lisäksi kuntien räätälöimät erilaiset lapsiperheille suunnatut etuudet tai tuet voivat täydentää keinovalikoimaa.
Tarkoituksenmukaisia keinoja pohdittaessa on tärkeä muistaa, että mikään yksittäin palvelu, etuus tai tuki ei yksin ratkaise perheiden halukkuutta asua tai muuttaa Laitilaan tai hankkia lapsia. Lasten hankinnassa on harvoin kyse täysin rationaalisesta valinnasta, vaan ennen muuta ihmisyyden inhimillisestä perustarpeesta, jota mitkään julkisen sektorin toimet harvoin yksilötasolla suuresti ohjaavat. Järjestelmän ja yhteiskunnan tasolla tilanne on tietysti toinen ja monet yhteiskunnan rakenteet, olosuhteet, asenteet ja yksilöön kohdistetut odotukset voivat joko kannustaa tai hidastaa lasten saamista.
Kyse on siis kokonaisuudesta. Kunnan osuus kokonaisuudessa asettuu johonkin koko yhteiskunta järjestyksen ja valtion järjestelmien ja toisaalta perheen ja yksilön elämäntilanteen välimaastoon. Kunnan vahvuus toimijana onkin mahdollisuus tukea sujuvan arjen rakentumista. Lapsiperheille suunnatut palvelut ja etuudet voivat vaikuttaa sekä kunnan pito- että vetovoimaan eli siihen, kuinka kunta pystyy pitämään kiinni siellä jo asuvista asukkaista ja toisaalta siihen, miten se onnistuu houkuttelemaan uusia asukkaita, tässä tapauksessa lapsiperheitä. Moni toimenpide, joka ei välttämättä riitä houkuttelemaan uutta muuttajaa, saattaakin olla ratkaiseva siihen, että jokin perhe saattaa jäädä paikkakunnalle.
Laitilan kaupunginvaltuusto on osoittanut tietoisuutensa lapsimäärään liittyvästä haasteesta ja valtuustossa onkin tehty viime vuosina monia aiheeseen liittyviä valtuustoaloitteita. Parhaillaan käsittelyssä on vauvaraha-aloitteen lisäksi aloite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.
Niin ikään valtuustoaloitteeseen perustuen Laitilassa on käytössä synnyttäville perheiden etuutena ns. maksuton synnytys eli Laitilan kaupunki on korvannut synnyttäville laitilalaisille äideille synnytykseen liittyvän vuodeosastohoidon omavastuuosuuden vuoden 2022 alusta alkaen. Maksuttomuus kattaa ensi- ja uudelleensynnyttäjien kaikki synnytyksen jälkeen vuodeosastolla vietettävät vuorokaudet. Maksuttomuus koskee tänä aikana koko perhettä eli myös perhehuonetta. Käytetty summa on pienentynyt vuosi vuodelta. Aluksi toteutunut summa oli 15 000 euroa, vuonna 2024 se oli noin 14 000 euroa ja viime vuonna vain 12 200 euroa. Yhden äidin kulut ovat keskimäärin 340 euroa. Syntyvyyden lasku näkyy tässäkin.
Valtuustoaloitteita on tehty aikaisempina vuosina myös mm. Ruskon mallin mukaisesta Supernanny-palvelusta. Ruskolla käytössä oleva matalan kynnyksen palvelu tarkoittaa kotiin lainattavaa tai etänä tavattavaa kokenutta kasvatusalan ammattilaista, joka auttaa lapsiperheitä kasvatusasioissa sekä tavallisimmissa perhe-elämän pulmissa. Vastaavia sosiaali-, kasvatus- ja opetustyön välimaastoon sijoittuvia palveluita on kehitetty tai kehitteillä muissakin kunnissa.
Tuore esimerkki lapsiperheiden tukemista löytyy Suomussalmelta, missä kunta ja Mannerheimin lastensuojeluliitto toteuttavat yhteistyössä lapsiperheiden kotiapua. Kyseessä on kokeilu, johon Suomussalmen talousarvioon on varattu 65 800 euroa. Kotiapua tarjotaan alle neljävuotiaiden lasten perheille kymmenen tuntia kuukaudessa. Alle kaksivuotiaiden lasten perheille sekä alle kouluikäisten erityislasten perheille ja alle kouluikäisten lasten yksinhuoltajaperheille apua tarjotaan 20 tuntia kuukaudessa. Suomussalmen kodinhoitajamalli perustuu niin sanottuun klassiseen kodinhoitajatoimintaan, jota Suomessa harjoitettiin laajassa mittakaavassa erityisesti 1940–1990-lukujen aikana ja jonka on todettu vaikuttaneen positiivisesti lasten määrään.
Vauvaraha-aloitteesta
Ehdotetun mukainen vauvaraha, jota maksettaisiin lapsen syntyessä 500 euroa ja lapsen aloittaessa peruskoulun toiset 500 euroa on mittaluokaltaan rajallinen ja kohtuullinen etuus. Se kohdistaisi tukea ensin hetkeen, jolloin perheen kulut esimerkiksi monien syntyvän lapsen tarpeisiin liittyvien hankintojen myötä hetkellisesti nousevat huomattavasti. 500 euron tuen voidaan arvioida olevan monelle perheelle merkittävä taloudellinen apu. Tuen toisen osan jaksottaminen lapsen koulutien alkamiseen sitouttaisi ja palkitsisi pitkäaikaisesti asumisesta paikkakunnalla. Myös lapsen koulun aloittamiseen ajoittuu jonkin verran hankintoja, joissa tuki tulisi tarpeeseen.
Yhdistettynä jo käytössä olevaan maksuttomaan synnytykseen ja toisaalta valtakunnalliseen äitiyspakkaukseen tai sen sijaan saatavaan rahalliseen etuuteen, muodostaisivat tuet yhdessä kohtuullisen merkittävän tukien kokonaisuuden lapsen syntymään liittyen.
Vauvarahan suuruus tuskin yksin riittäisi syyksi hankkia lapsia tai muuttaa Laitilaan. Yhdistettynä muihin palveluihin, etuuksiin sekä niiden luomaan kokonaismielikuvaan sen voitaisiin katsoa edistävän erityisesti Laitilan pitovoimaa lapsiperheisiin sekä parantavan kunnan houkuttelevuutta muuttoa pohtivien silmissä. Mitä pienempituloisesta perheestä olisi kyse, niin sen suurempi suhteellinen merkitys tuella olisi myös uuden, usein taloudellisestikin haastavan, elämänvaiheen aloittamisessa.
Ehdotuksen mukainen vauvaraha tarkoittaisi kunnalle 40 000-80 000 euron vuotuista kustannusta. Vaihteluväli muodostuu arvioidusta syntyvän ikäluokan minimikoosta 40 ja esimerkkinä tavoitellusta syntyvän ikäluokan koosta 80. Ensimmäiset kuusi vuotta kustannus olisi vain puolet arvioidusta summasta eli 20 000-40 000 euroa.
Muista käsittelyssä olevista valtuustoaloitteista
Vauvaraha-aloitteen lisäksi vuoden 2025 aikana Laitilan kaupunginvaltuustolle on jätetty aloite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kyseessä olisi merkittävä periaatteellinen päätös, jolla kunta vapaaehtoisesti luopuisi yhdestä rahoituslähteestään ja tältä osin kaventaisi rahoituspohjaansa. Lainsäätäjä on lähtenyt oletuksesta, että kunta käyttää mahdollisuutensa kerätä asiakasmaksuja varhaiskasvatuksesta.
Maksuton varhaiskasvatus olisi erityisesti keskituloiselle työssäkäyvälle perheelle merkittävä etuus ja kannustin muuttaa paikkakunnalle ja asua Laitilassa. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulorajojen myötä etuus kohdistuisi suurimmassa määrin keskituloisiin ja sitä enemmän ansaitseviin perheisiin.
Etuudella ei olisi suoraa tulonjaollista vaikutusta, mutta se laajentaisi maksuttomien palveluiden piiriin kuuluvien joukkoa nykyistä rajausta paremmin toimeentuleviin ryhmiin. Varhaiskasvatuksen maksuttomuuden laajentaminen toisaalta lisäisi osaltaan työn tai lisäansioiden vastaanottomaisen kannattavuutta poistamalla yhden kannustinkynnyksen.
Maksuttoman varhaiskasvatuksen tulonmenetykseksi kunnalle arvioidaan olevan noin 100 000 euroa vuodessa. Merkittävä osa varhaiskasvatuksen asiakkaina olevista perheistä on jo nykyään vapautettu varhaiskasvatusmaksuista. Aloitteeseen liittyvä tarkempi valmistelu löytyy aloitteen vastauksesta.
Vertailu tukien talousarviovaikutuksista
Oheiseen taulukkoon on koottu neljä käytössä olevaa, valmisteltavaa tai aloitteissa ehdotettua lapsiperheille kohdennettua etuutta vertailuun, jossa pyritään kuvaamaan etuuden rahallista arvoa sen saajalle sekä vaikutusta kunnan talousarvioon. Vertailuun on otettu mukaan myös vuoden 2026 talousarvioon sisältyvä määräraha lukion stipendiksi tai muuksi etuudeksi, jolla on tarkoitus parantaa lukion vetovoimaa. Tämän etuuden tavoite on muista poikkeava, mutta se on luonteensa vuoksi muita vastaava kunnan yleistoimivaltaan perustuva laajennus lakisääteisiin tehtäviin, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin tai heidän perheisiinsä.
Vertailussa ei huomioida etuuksien mahdollisia positiivisia vaikutuksia eli vaikutusta lapsimäärään, koulutukseen osallistumiseen tai asukaslukuun, jotka kaikki vaikuttavat valtionosuuksien muodostumiseen.
|
Etuus
|
Yksilön etuus
|
Talousarviovaikutus
|
|
Maksuton synnytys
|
keskimäärin 340 euroa
|
12 000 – 15 000 euroa toteuma
|
|
Vauvaraha
|
500 + 500 euroa
|
40 000 – 80 000 euroa määräraha (ensimmäiset kuusi vuotta puolet tästä)
|
|
Maksuton varhaiskasvatus
|
360-3600 euroa /vuosi
|
n. 100 000 tulonmenetys
|
|
Lukion stipendi
|
1000 euroa /valmistuva opiskelija
|
32 000 euroa määräraha
|
Johtopäätökset
Ehdotus vauvarahasta on nähtävä osaksi laajempaa keskustelua huolesta syntyvien ikäluokkien pienemisestä. Vauvaraha olisi toteuttamiskelpoinen ja etuuden saajien asemaa parantava toimenpide, joka kohdistaisi lisätukea elämänvaiheisiin, joissa perheiden rahantarve on suuri. Se ei kuitenkaan yksittäisenä toimena automaattisesti lisäisi merkittävästi Laitilan pito- tai vetovoimaa taikka kannusteita korkeampaan lapsimäärään, vaikka vaikutukset kaikkien näiden osalta olisivatkin positiiviset.
Onkin tärkeä huomioida kaikki jo käytössä ja valmistelussa olevat lapsiperheiden etuudet, joilla tavoitellaan samansuuntaisia vaikutuksia. Lapsiperheiden etuuksista on syytä laatia kokoava ja harkittu ehdotus, jonka tavoitteena on sekä Laitilaan syntyvien että muuttavien lapsien määrän kasvattaminen parantamalla perheiden taloudellista asemaa, helpottamalla arkea ja antamalla Laitilasta myös viestinnällisesti selkeän kuvan lapsiystävällisenä ja lapsiperheisiin tosissaan panostavana kuntana.
Lapsiperheiden etuuksiin liittyvä kokonaisuus on syytä huomioida talousarvion laadintaa ohjaavissa kehyspäätöksissä sekä vuoden 2027 talousarviosta päätettäessä.