Perustelut
Elinvoimatutkasta
Suomen kasvukäytävä on Uudeltamaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuva aluekehittämisen yhteistyöverkosto, johon kuuluu sitoutuneina omistajajäseninä 17 kuntaa ja kaupunkia, sekä 4 maakuntaliittoa. Verkosto tekee tehokasta edunvalvontaa jäsentensä elinvoiman eteen.
Elinvoimatutka Kasvukäytävä-yhteistyöverkoston luoma itsearviointiväline, jolla sen jäsenkunnat ja niiden valtuutetut voivat arvioida kunnassa tehdyn elinvoimatyön nykytilaa ja vaikuttavuutta. Elinvoimatutka nostaa tarkastelun kohteeksi valtuuston hyväksymän strategian ja siihen liittyvät toimenpiteet. Yhteistyöverkoston mukaan elinvoimatutkan vastauksia kannattaa esimerkiksi hyödyntää valtuustokausien taitteessa uuden valtuuston perehdytyksen yhteydessä.
Elinvoimatutka on suunnattu ennen muuta kuntien valtuutetuille. Sen tarkoituksena on tarjota väline, jonka avulla valtuutetut voivat arvioida aiempaa työtään ja suunnitella tulevia tavoitteita ja toimenpiteitä.
Tutka kysyy elinvoimatyön strategiseen onnistumiseen liittyviä kysymyksiä, ja kyselyn tulokset auttavat paremman itsetuntemuksen avulla valtuutettuja löytämään yhteisen näkemyksen asiasta. Elinvoimatutkan vastaukset tarjoavat arvokasta tietoa valtuutettujen ajattelusta ja suhtautumisesta kunnan elinvoimatyöhön ja näin ollen auttavat päätöksenteon ja toimeenpanon valmistelusta vastaavia viranhaltijoita valmistelutyössä.
Tutkan avulla voidaan nostaa esille asioita, jotka vaativat päätöksentekijöiltä vielä yhteistä kehittämistä tai sopimista. Vaikka Elinvoimatutka on kehitetty Kasvukäytävä-yhteistyöverkoston käyttöön, on se helposti käyttöönotettavissa myös muualla. Tutkan kysymykset ovat avoimesti saatavilla. Laitilassa ne olivat helposti yhteensovitettavissa mm. valtuustokausittain toteutettavan valtuustokyselyn yhteyteen, jolloin valtuutetut pääsisivät valtuustotyön itsearvioinnin yhteydessä pureutumaan myös elinvoimatyön itsearviointiin.
Muita elinvoiman mittareita
Elinvoimatutka on valtuutettujen itsearviointityökalu, joka mittaa ennen muuta valtuutettujen kokemuksia, käsityksiä ja itsetuntemusta elinvoimatyöstään ja -päätöksenteostaan.
Varsinaisesti kuntien elinvoimaan liittyviä mittareita on tarjolla useita. Ne toimivat sekä toimivina työn mittareina että niitä julkaisevien yritysten markkinointikeinona tai etujärjestöjen edunvalvonnan välineinä. Kunnille ne antavat parhaimmillaan positiivista näkyvyyttä sekä tilannekuvaa omista vahvuuksista ja heikkouksista verrattuna muihin kuntiin.
Finnish Consulting Groupin (FCG) ja sen osana toimivan MDI:n kehittämän EVP-indeksin tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti sekä alueiden elinvoimaa että veto- ja pitovoimaa. Indeksi pitää sisällään 20 avainmuuttujaa, joista löytyy vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa. Elinvoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat esimerkiksi alueiden talous-, yrittäjyys-, työllisyys- ja koulutusdynamiikan kehitykseen.
Viimeisin EVP-indeksin päivitys vahvistaa, että Suomen alueellinen kehitys ei ole tasoittunut 2020-luvulla. Elinvoiman muuttujat ovat heikentyneet useimmilla alueilla, ja heikentyminen on koskettanut melkein koko maata. Seutukaupunkien tilanne EVP-indeksillä on haasteellinen. Ne sijoittuvat usein suhteellisesti hyvin elinvoimaindeksissä mutta heikosti veto- ja pitovoimaindeksissä. Laitila sijoittui 57 seutukaupunkien keskinäisessä vertailussa suhteellisen hyvin sijalle 10.
Suunnittelu- ja asiantuntijapalveluita tarjoava WSP mittaa puolestaan kuntien ja alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan 21 indikaattorilla. Indikaattorit on puolestaan ryhmitelty kolmen pääteeman alle: 1) Inhimillinen pääoma (väestö, osaaminen, haavoittuvuus), 2) Tuottavuuden ja talouden tekijät (työllisyys, työvoima, ansiotaso, yritykset ja kuntatalous), 3) Vihreä rakennemuutos (kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen, investoinnit, vastuullinen resurssien käyttö ja kuluttaminen).
WSP:n tutkimus on toteutettu viisi kertaa. Vuoden 2025 tutkimuksessa Laitila sijoittui sijalle 86. Sijoitus tippui edellisen vuoden mittauksesta, jolloin se oli 68. Sijoitus painavat erityisesti Laitilan väestön matala koulutusaste, matala keskiansio sekä syntyvien lasten vähyys.
Varsinais-Suomen Maakuntaennuste on puolestaan Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Osuuspankin julkaisema vuosittainen alueellinen talousennuste. Maakuntaennuste on kyselytutkimus, joka kertoo vuosittain varsinaissuomalaisten yrittäjien näkemykset alkaneen vuoden talousodotuksista. Varsinais-Suomen Maakuntaennustetta on julkaistu vuodesta 1994 lähtien. Osana maakuntaennustetta tutkitaan ja julkaistaan vertailu yrittäjien arviosta oman kuntansa yrittäjyysilmapiiristä. Kunnan tulos huomioidaan, mikäli kunnan yrityksiltä saadaan riittävä määrä vastauksia.
Uusimmassa maakuntaennusteessa Laitila nousi yrittäjyysilmapiirin vertailussa sijalle 3. Aikaisemmassa ennusteessa Laitilaa ei oltu sijoitettu vähäisestä vastaajamäärästä johtuen. Aktiivisella Yrittäjien paikallisyhdistyksellä oli suuri rooli hyvään sijoitukseen.
Johtopäätökset
Kevään 2026 aikana Laitilan kaupunginvaltuusto päättää kaupunkistrategian päivittämisestä vuosille 2027-2030. Lisäksi kaupunkistrategiaa täydentävästi valtuusto hyväksyy Laitilan elinkeinopoliittisen ohjelman, joka tarkentaa strategian tavoitteita ja toimenpiteitä elinkeinopolitiikan osalta.
Sekä strategian että elinkeinopoliittisen ohjelman tavoitteiden mittaamisessa on järkevää hyödyntää mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia mittareita, joita yllä on lueteltu.
Aloitteessa ehdotettu Elinvoimatutka on toimiva työkalu strategiatyön itsearviointiin. Onkin järkevää ottaa se käyttöön arvioitaessa kuluvan valtuustokauden työskentelyä valtuustokauden lopuksi toteutettavan valtuustokyselyn yhteydessä. Elinvoimatutkan kysymyslista antaa hyvät edellytykset tarkastella strategian ja elinkeinopolitiikan päätöksentekoa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kattelus, kaupunginjohtaja, lauri.kattelus@laitila.fi
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa edellä kerrotun riittäväksi vastaukseksi aloitteeseen sekä päättää liittää valtuustokauden lopussa toteutettavaan valtuustokyselyyn Elinvoimatutkan esimerkin mukaisen kysymyslistan, jolla valtuusto arvioi omaa työtään.