Perustelut
Kuntaliitto ja Åbo Akademi ovat tutkineet kuntien päätöksentekoilmapiiriä Kuntapäättäjätutkimuksessaan (2020). Kuntaliiton tutkimuksen mukaan kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden arviot oman kunnan päätöksentekoilmapiiristä vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea ja etenkin alle 10 000 asukkaan kuntien välillä vaihtelut ovat isoja.
Kuntapäättäjien arviot päätöksentekoilmapiiristä ovat pysyneet suhteellisen vakaina viimeiset 25 vuotta. Luottamushenkilöiden arviot ilmapiiristä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä ovat heikentyneet jonkin verran vuodesta 2017, mutta ovat aavistuksen verran parempia kuin vuonna 2015. Vuoden 2020 syksyllä tehdyssä tutkimuksessa 55 prosenttia arvioi ilmapiiriä yhteistyöhakuiseksi, 27 prosenttia suhtautuu neutraalisti ja 18 prosenttia arvioi ilmapiiriä ristiriitaiseksi.
Kuntaliiton tulkinnan mukaan kuntien päätöksentekoilmapiiriä voi edelleen pitää hyvänä, vaikka yleinen ilmapiiriarvio on laskenut hieman vuodesta 2017. Arviot kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välisestä ilmapiiristä ovat sen sijaan parantuneet jonkin verran vuodesta 2017 ja selkeästi vuodesta 2015. Päätöksentekoilmapiiri koetaan keskimääräistä ristiriitaisemmaksi etenkin 50 000 - 100 000 asukkaan kaupungeissa.
Päätöksentekoilmapiirin hyvänä pitäminen ja edelleen parantaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kunnallisen demokratian ja onnistuneen virkatyön kannalta. Yksi keskeinen osa keskustelua kuntien päätöksentekoilmapiiristä on huomio kuntien viranhaltijoiden kokemasta luottamushenkilöiden epäasiallisesta käytöksestä.
Väitöskirjatutkija Mari Ojalammi on kirjoittanut (Kuntatyönantaja 2/2016) on artikkelissaan, kuinka kunnalla on työnantajana lakisääteinen velvollisuus puuttua työntekijöiden ja viranhaltijoiden epäasialliseen kohteluun. Työntekijöiden keskinäisiin häirintä- ja kiusaamistapauksiin työnantajan tulee puuttua työlainsäädännön, kuten viranhaltijalain mahdollistamin keinoin.
Kunnalla on työnantajana työturvallisuuslakiin sekä yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus puuttua luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen kunnan työntekijää kohtaan.
Epäasiallinen käytös voi ilmetä esimerkiksi rasistisena tai seksuaalisena häirintänä, jatkuvana tai toistuvana työn väheksymisenä tai vaikeuttamisena, perättömien juorujen levittämisenä, epäasiallisena puheena tai julkisena mollaamisena. Tällainen käytös voi ilmetä kokouksessa, julkisessa keskustelussa, lehtien palstoilla, internetissä tai kunnan työpaikoilla.
Laukaistakseen työnantajan työsuojelullisen velvoitteen puuttua työntekijän epäasialliseen kohteluun, tulee luottamushenkilön käytöksen täyttää työtuvallisuuslain tai syrjintäkieltolakien mukaisen epäasiallisen käytöksen tunnusmerkit.
Kunnassa työnantajan edustajia ovat kunnanhallitus ja valtuusto sekä ne muut henkilöt ja tahot, jotka hallintosäännössä tai muissa kunnan johtosäännöissä on asetettu työnantajan edustajan asemaan. Kunnassa ainoastaan kunnanhallituksella ja valtuustolla on toimintavaltaa puuttua luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen.
Kunnassa ei lähiesimiehillä työnantajan edustajina ole juurikaan oikeudellisia keinoja eikä toimivaltaa puuttua luottamushenkilön epäasiallisen käytökseen. Esimiehen velvollisuudeksi näissä tilanteissa jää tiedon eteenpäin vieminen ylemmälle organisaatiotasolle, aina kunnanjohtajalle saakka. Kun kunnanjohtaja saa tiedon epäasiallisesta kohtelusta, hänen on vietävä asia kunnanhallituksen puheenjohtajan tietoon. Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on saattaa asia kunnanhallituksen käsiteltäväksi.
Lopuksi artikkelissa muistutetaan, että vaikka kuntalaki mahdollistaa luottamushenkilön epäasialliseen käytökseen puuttumisen, eivät sen tarjoamat keinot ole välttämättä aina riittävän tehokkaita.
Olemassa olevia tapoja puuttua epäasialliseen käytökseen avaa myös Työturvallisuuskeskuksen vuonna 2021 julkaisema ’Epäasiallisen käytöksen käsitteleminen luottamuselimissä’ -opas, joka auttaa tunnistamaan epäasiallista kohtelua ja selkeyttää epäasialliseen kohteluun puuttumisen periaatteita luottamushenkilötoiminnassa.
Viranhaltijoiden työtä ohjaavat yleiset hyvän hallinnon periaatteet ja näiden hallintolakiin ja kuntalakiin kirjoitetut vastaavuudet. Virkatyö on periaatteiden mukaan luonteeltaan objektiivista, asiallista ja tasapuolista. Näitä hyvän hallinnon periaatteita ovat mm. yhdenvertaisuusperiaate, joka velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen sekä objektiviteettiperiaate, joka edellyttää viranomaisilta asiallista ja puolueetonta toimintaa.
Lainsäädäntö antaa ihmisten kanssakäymiselle vain raamit, joiden puitteissa toiminta on laillista. Se ei sellaisenaan takaa ihmisten välistä hyvää tai kunnioittavaa käytöstä. Aloitteessa nostettu ajatus päätöksenteon eettisistä säännöistä voisikin parhaimmillaan täydentää lain velvoitteita ja yleisiä ihmisten normaaliin kanssakäymiseen kuuluvia hyvien tapojen käytössääntöjä.
Päätöksenteon eettiset säännöt taikka politiikan pelisäännöt ovat luonteeltaan asiakirja, jonka luominen soveltuisi parhaiten poliittisten ryhmien yhdessä sovittavaksi. Sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin on oletettavasti paras silloin, kun niistä on sovittu yhteisesti ja niille annetaan sopimuksen luonteinen asianomaisten poliittisten ryhmien sitoumus.
Mikäli tällainen sitoumus haluttaisiin vahvistaa kaupungin virallisessa päätöksenteossa, toimisi tämä parhaiten niin, että sopimus päätöksenteon pelisäännöistä liitettäisiin Laitilan hallintosäännön 5 §:ssä kuvattuun valtuustosopimukseen. Tällaista valtuustosopimusta ei vielä tällä valtuustokaudella ole viranhaltijoiden tiedon mukaan solmittu, mutta hallintosäännössäkin kuvattu ajatus kaupungin strategista työskentelyä tukevasta valtuustoryhmien välisestä sopimuksesta on kannatettava.
Ehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kattelus, Kaupunginjohtaja, lauri.kattelus@laitila.fi
Kaupunginhallitus antaa edelleen kaupunginvaltuustolle tiedoksi kaupunginjohtajan antaman vastineen otsikossa mainittuun valtuustoaloitteeseen.