Lupalautakunta, kokous 12.5.2021

Perustelut

MAA-AINES- JA YMPÄRISTÖLUVAN JATKOHAKEMUS SORAN OTTAMISEEN SEKÄ KIVIAINEKSEN MURSKAUKSEEN KIINTEISTÖLLÄ 400-411-13-16 NUMMI

ASIA

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristösuojelulain 27 §:n mukainen päätös koskien maa-aineksien ottamista ja kiviaineksen murskausta alueella Nummi.

Päätös sisältää ympäristösuojelulain 199 §:ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta.

Päätös sisältää maa-aineslain 21 §:n mukaisen päätöksen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

LUVANHAKIJA

Maanrakennus Esa Aaltonen Oy
Muottitie 9
23500 Uusikaupunki

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Luvanhakija hakee maa-aineslupaa hiekan- ja soran ottamiseen, sekä ympäristölupaa soran murskaamiseen siirrettävällä kivenmurskaamolla 10 vuoden ajaksi. Kokonaisottomäärä on 44 000 kiintokuutiometriä ja arvioitu vuotuinen otto 4400 kiintokuutiometriä.

Toiminta-alue sijaitsee Laitilan kaupungin Untamalan kylällä, tilalla Nummi 400-411-13-16. Toiminta-alue sijaitsee n. 17 km päässä Laitilan keskustasta kasitien länsipuolella.

LUPAVELVOLLISUUS

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa.

Laitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 §:n ja lain liitteen 1, taulukko 2 kohtien 7 c) ja e) mukaisesti.

MAL 4 a §:n ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisistä syistä pidettävä tarpeettomana.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen ympäristönsuojelulain 34 §:n mukaisesti ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohtien 6 a) ja b) mukaisesti ja Laitilan kaupungin hallintosäännön nojalla maa-aineslain 7 §:n mukainen lupaviranomainen sekä maa-aineslain 14 §:n mukainen valvontaviranomainen.

ASIAN VIREILLETULO

Yhteiskäsittelyhakemus maa-ainesten ottamiseen ja kiviaineksen murskaukseen on saapunut ympäristönsuojeluviranomaiselle 9.12.2020.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Lupahakemuksen mukaiselle alueelle on myönnetty edellinen maa-aineslupa 10.11.2010 (§107, Lemminkäinen Infra Oyj) ja tätä ennen vuonna 2003. Alueella harjoitettuun murskaukseen on myönnetty ympäristölupa 16.10.2013 (§35 Lemminkäinen Infra Oy). Lupien voimassaolo on päättynyt 31.2.2020. Luvat ovat siirtyneet hakijan nimiin Lemminkäinen Infra Oy:n kanssa toteutetun kaupan yhteydessä vuonna 2014.

Varsinais-Suomen maakuntakaavassa alue on merkitty pohjavesialueeksi (pv). Alueella ei ole maa- ja metsätalouteen liittyviä rajoituksia, jotka voisivat vaikuttaa kiviaineksen otto- ja jalostustoiminnan suunnitteluun. Ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole muita asiaan vaikuttavia merkintöjä eikä erityisiä luonnon- tai maisemansuojelullisia arvoja. Alueella ei ole voimassa muita kaavoja eikä siellä ole toimenpidekieltoa tai erityisiä rajoituksia.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ JA POHJAVESIOLOSUHTEET

Ottamisaluetta lähin ympärivuotisessa käytössä oleva asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä murskausalueesta ja enintään 300 metrin etäisyydellä alueesta on kuusi asuinkiinteistöä.

Ottamisalue sijaitsee Ropan tärkeän pohjavesialueen (luokka 1) muodostumisalueella. Pyhärannan kunnan Alhon pohjavedenottamo sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä ja Pyhärannan kunnan Ropan pohjaveden ottamo noin 1600 metrin etäisyydellä. Vedenottamot eivät ole käytössä tällä hetkellä. Pohjaveden virtaus toiminta-alueella suuntautuu kohti Ropan pohjavedenottamoa. Virtausta ottamon suuntaan vähentää kaksi kalliokannasta, jotka eivät kuitenkaan kokonaan katkaise pohjaveden virtausta ottamolle. Otto-alueen välittömässä läheisyydessä on aiemmasta ottotoiminnasta syntyneitä pohjavesilammikoita. Etäisyys Ropanjärveen on noin 1 kilometri ja etäisyys Enäjärveen noin 1,5 kilometriä.

TOIMINNAN KUVAUS

Ottolupaa haetaan 3,79 hehtaarin alueelle. Otettava maa-ainesmäärä on 44 000 kiintokuutiometriä. Suunniteltu alin ottamissyvyys tien pohjoispuolella on +18,10 ja tien eteläpuolella +19,5. Eteläpuolen ottotaso määräytyy 1,5 metrin paksun savikerroksen mukaan, joka jätetään ottamatta.  Viimeisimmän kaivotarkkailuraportin mukaan noin 50 metrin päässä koillisessa olevasta rengaskaivosta on pohjaveden korkeudeksi mitattu +13,67 (2014).

Toiminta kokonaisuuteen kuuluu kiviaineksen murskaus siirrettävällä murskauslaitoksella. Käytettävät laitteet ovat esimurskain, jälkimurskain ja seulat. Kiviaineksen kuljettamiseen ja kuormaamiseen käytetään pyörökuormaajaa ja kaivinkonetta. Valmiit murske-, sora- ja hiekkalajikkeet varastoidaan kasoihin, joista ne kuljetetaan käyttökohteisiin. Hakemuksen mukaan tukitoiminta-alue on reunoilta korotettu ja nestettä läpäisemätön. Hakija on esittänyt, että kiviaineksen murskaustoiminta suoritetaan yhdestä kahteen kertaan lupakauden aikana maanantaista perjantaihin klo 6-21.

MAISEMOINTI JA ALUEEN JÄLKIHOITO:

Alue siistitään ja muotoillaan maa-ainesten ottamissuunnitelman mukaan ennen luvan päättymistä. Alueen pintamaat levitetään kasvillisuuden pohjaksi, noin 10–20 cm kerroksena. Mahdollinen karkean pohjasoran esiintyminen peitetään noin 30–50 cm paksuisella hiekkakerroksella.

Kasvillisuus alueelle palautetaan istutuksilla. Alueelle istutetaan 2500 männyn ja 500 lehtipuun tainta hehtaarille. Tiet ja varastoalueet äestetään ja muokataan siten, että pohjaveden valunta paranee. Alueen epäsopiva käyttö estetään. Jälkihoito ja pohjaveden laatu tarkistetaan 3 vuotta maa-ainesoton jälkeen.

POLTTOAINEET JA KEMIKAALIT SEKÄ NIIDEN VARASTOINTI

Ottoalueen tukitoiminta-alueella varastoidaan moottori-, hydrauliikka- ja voiteluöljyt tynnyreissä tiivispohjaisissa öljy- tai varastokonteissa. Polttoaine varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä. Säiliöt toimivat sähköpumpulla, ovat lukittavia ja varustettuja ylitäytönestimillä. Polttoainetta varastoidaan alueella vain murskauslaitoksen ollessa paikalla.

TOIMINNASSA SYNTYVÄT JÄTTEET

Toiminnassa on arvioitu syntyvän jätteitä, kuten sekajätettä, metalliromua ja jäteöljyä yhteensä 6500 kiloa vuodessa. Kiinteät öljyiset jätteet sekä akut varastoidaan omiin jätesäiliöihinsä lukittavaan konttiin tukitoiminta-alueelle. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen keräykseen ja varustetaan siirtoasiakirjalla. Sekajätteet kerätään säiliöön ja kuljetetaan pois jätehuoltoyhtiön toimesta. Mahdollinen romumetalli toimitetaan metallinkeräykseen.

KAIVAINNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

Ennen toiminnan aloittamista ottoalueen pintamaa poistetaan ja varastoidaan meluvalleihin ottoalueen reunoille. Kannot varastoidaan pintamaasta erillään, työmaantien varressa siten, että ne voidaan hakettaa paikallaan tai kuormata autoon ja kuljettaa muualle haketettavaksi ja poltettavaksi (polttolaitos). Pintamaan sisältämät kivet murskataan soran murskauksen yhteydessä ja käytetään osana tuotteita. Toiminta ei vaadi vesiseulontaa, jonka yhteydessä syntyisi selkeytysaltaan lietettä. Ottotoiminnan päätyttyä pintamaa käytetään luiskien maisemointiin.

Alueella käsitellään ainoastaan pilaantumattomia maa-aineksia.

Toiminnassa pidetään käyttökirjanpitoa.

ENERGIAN KÄYTTÖ

Tarvittava energia murskauslaitokseen tuotetaan aggregaatilla, jonka polttoaineena on kevyt polttoöljy.

VEDEN KÄYTTÖ

Tarvittava talousvesi tuodaan alueelle säiliöissä. Kasteluvesi, jolla estetään toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä, otetaan maastosta ts. luonnonvettä.

LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT

Enimmillään raskasta liikennettä muodostuu kuljetuksista 10 – 15 käyntikertaa vuorokaudessa. Keskimääräinen arvio on 5 – 8 käyntiä vuorokaudessa. Kuljetusmäärät ovat riippuvaisia kiviaineksen kysynnästä. Kulku ottamisalueelle tapahtuu valtatie 8:n, Varhokyläntien ja Nummitien kautta.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAT KÄYTÄNNÖT

Pölyämistä vähennetään laitteiden koteloinneilla, pudotuskorkeuksien pienentämisellä ja kiviaineksen kastelulla. Murskauslaitoksen säännöllisellä huollolla vaikutetaan energiankulutukseen ja ilmapäästöihin.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Toiminnasta aiheutuu melu- ja pölyhaittaa. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai veteen.

PÄÄSTÖT ILMAAN

Kiviaineksen kaivusta, murskauksessa ja kuormauksesta aiheutuu pölyä, jota voidaan vähentää kiviaineksen kastelulla, kuljettimien koteloinnilla sekä säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta. Lisäksi pölyämistä voidaan vähentää sijoittamalla hienommat jakeet karkeampi lajikkeisten kasojen suojaan.

Toiminnasta on arvioitu aiheutuvan hiukkaspäästöjä 0,7 tonnia, NOx (typen oksidit) 0,3 tonnia, SO2 (rikkidioksidi) 0,1 tonnia ja CO2 (hiilidioksidi) 255,0 tonnia vuotta kohti. Ilmaan aiheutuvista päästöistä ei aiheudu haittaa ympäristölle, ilmaan ei aiheudu, hakijan mukaan.

TOIMINNASTA AIHEUTUVA MELU JA TÄRINÄ

Melua syntyy kiviaineksen seulonnasta, murskauksesta, kuormauksesta sekä liikenteestä ja aggregaatista, jolla tuotetaan energiaa. Työkoneiden ja liikenteen melun arvioidaan olevan tasaista. Murskauksen melu saattaa olla impulssimaista tarkastelupisteen etäisyydestä riippuen. Murskauslaitoksen äänitehotasoksi L_WA ilmoitetaan 122-124 dB (SYKE: Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa). Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman lähelle ottorintausta.

PÄÄSTÖT MAAPERÄÄN, POHJAVESIIN JA PINTAVESIIN

Murskaamon normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka ovat varustettuja ylitäytönestimillä ja lukoilla. Muut öljytuotteet, kuten voiteluaineet säilytetään omissa astioissaan. Työkoneita ei tankata valvomattomina ylitäyttöjen estämiseksi. Työmaa-alueella ei pestä ja huolleta työkoneita.

VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Toiminnoilla ei ole merkittävää haitallista vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Toiminnan vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita. Alue on POSKI-projektin yhteydessä luokiteltu kunnostettavaksi harjumaisemaksi.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käytön tarkkailua suoritetaan kirjaamalla tuotantomäärät, - ajat, - lajikkeet, käytettävät raaka-aineet, vaaralliset jätteet, toimintahäiriöt ja niiden syyt käyttöpäiväkirjaan.

Päästö- ja vaikutustarkkailu sekä raportointi toteutetaan voimassaolevien lupamääräysten mukaisesti. Lisäksi päästöjen määrää seurataan laskennallisesti käytetyn polttoaineen ominaispitoisuuden ja polttoainemäärän pohjalta

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Öljyonnettomuuksien varalta työmaalla on imeytysturvetta ja pressu, johon pilaantunut maa-aines voidaan nopeasti siirtää. Hälytysnumerot ovat työntekijöiden nähtävillä. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaipallisia. Toiminnan ympäristöriskeihin on varauduttu suunnittelulla ja tapahtuneiden onnettomuuksien tutkinnalla sekä henkilöstön koulutuksella. Tulipalon varalta työmaalla on alkusammutuskalustoa koneissa. Häiriö- ja onnettomuustilanteissa henkilökunta suorittaa alkusammutus- tai muut tarvittavat toimet sekä hälyttää paikalle pelastuslaitoksen. Lisäksi häiriö- ja onnettomuustilanteista tehdään ilmoitukset muille viranomaisille.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Hakemuksen mukainen toiminta ei edellytä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista selvitystä.

LUPAHAKEMUKSEN TIEDOTTAMINEN
Ottamisalueen lähiasukkaille ja naapurikiinteistön omistajille on lähetetty tieto asian vireillä olosta ja varattu tilaisuus tulla kuulluksi 11.2.2021 lähetetyillä kirjeillä.
Kuulutus sekä hakemukseen liittyvät asiakirjat ovat olleet nähtävillä Laitilan kaupunginviraston ympäristötoimistossa 12.2-22.3.2021 välisenä aikana. Kuulutus hakemuksen vireillä olosta on julkaistu 12.2.2021 paikallislehdessä.
Hakemuksesta on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Laitilan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle.

LAUSUNNOT                                                    
Varsinais-Suomen ELY-keskus (12.2.2020)
Ympäristölupahakemus
Ympäristölupahakemuksen osalta lupaviranomaisen tulee lupamääräyksin huomioida, ettei   murskaustoiminnasta   aiheudu   melu-   eikä   pölyhaittaa   naapurikiinteistöille. Siirrettävä murskauslaitos on sijoitettava ottamisalueelle siten, että riittävä etäisyys lähimpään asumiseen   tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen säilytetään. ELY-keskus viittaa kannanotossaan valtioneuvoston asetukseen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).
Maa-aineslupahakemus
Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueella on ennalta arvioiden luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelun kannalta mahdollista, mikäli pohjavedensuojelu- ja maisemointivaatimukset huomioidaan ottamistoiminnassa asianmukaisesti. Lupaharkinnan yhteydessä tulee ottaa huomioon ainakin seuraavaa:
-Ottamissuunnitelman korkeustiedot tulee päivittää N60-järjestelmästä N2000-järjestelmään ja ottamissuunnitelmaan tulee liittää ottamisalueen nykytilannetta ja tulevaa lopputilannetta esittävät suunnitelmakartat, joista ilmenee ottamistoiminnan etenemissuunnat ja mahdollinen vaiheistus. Suunnitelmakarttoihin tulee selkeästi rajata sekä ottamiseen että kaivualueen rajat.
-Alueen pohjoispuolisessa osassa kaivuu on syvimmillään ulottunut tasoon + 16,7, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 6.7.2009 antamassa aluetta koskevassa maa-aineslausunnossa oli todettu kaivun alueen pohjoispuolisessa osassa ulottuneen suunnitelmakarttojen mukaan syvimmillään tasoon +16,7, vaikka jo edellinen lupa oli edellyttänyt neljän metrin suojakerroksen jättämistä pohjavedenpinnan yläpuolelle. Näin ollen suunnitelmassa jälkihoitona esitetty ottotason nosto tulee toteuttaa heti ja aiemman maa-ainesluvan voimassaolon aikana liian syvälle kaivetut kohdat tulee täyttää samalta ottamisalueelta otettavalla kivennäismaalla aiemman luvan mukaiseen ottotasoon, mikäli näin ei ole jo toimittu.

- Alueen maisemoinnin yhteydessä voidaan osaan ottamisalueen etelään päin viettävistä rinteistä muodostaa harvinaisten ja uhanalaisten eliölajiston elinmahdollisuuksia parantava paahderinne, jolloin hiekkainen rinne jätettään kehittymään luontaisesti. Tarpeen mukaan luontaista maisemoitumista paahderinteen osalta voidaan täydentää ELY-keskukselta erikseen saatavin ohjein tehtävillä siirtokylvöillä.

- Pohjaveden pinnan taso on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän (4) metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunniteltua alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat. Pohjaveden korkeustulokset tulee ilmoittaa N2000- korkeusjärjestelmässä.

- Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa alueelle asennetusta havaintoputkesta. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli -bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa.

- Pohjavesitarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) sekä sähköisesti siirtotiedostona ELY-keskukselle pohjavesitietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta laboratorion kanssa.

- Mikäli ottamisalueella säilytetään öljytuotteita, tulee säiliöt sijoittaa luonnontilaiselle alueelle varsinaisen kaivualueen ulkopuolelle ja varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on sijoitettava luonnontilaiselle alueelle kaivunalueen ulkopuolelle ja suojattava asianmukaisesti. Koneiden ja laitteiden tankkaukset on suositeltavaa tehdä pohjavesialueen ulkopuolella. Mikä tämä ei ole mahdollista, tankkauksia saa tehdä ainoastaan asianmukaisin suojausrakentein varustetussa paikassa.

- Alueelta kuoritut pintamaat tulee varastoida luonnontilaisella alueella ottamisalueen reunoilla. Orgaanista ainesta sisältävien materiaalien läjittäminen pohjavesialueella hiekkakuopan pohjalla ilman pohjavettä suojaavaa pintamaakerrosta on kielletty.

- Mikäli kaivannaisjätteitä varastoidaan yli kolme vuotta, jätehuoltosuunnitelmaan tulee täydentää myös kaivannaisjätealuetta koskeva osio liitekarttoineen

Alueen maisemointi tehdään luvan voimassaolon aikana ja toteutetaan seuraavasti:
- Alue siistitään ja sen epäsopiva käyttö estetään. Alue muotoillaan ja luiskat loivennetaan. Ottamisalueen kaikki luiskat tulee loiventaa kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi.
- Luiskiin tai pohjalle ei saa haudata ei saa käyttää kantoja tai muita humuspitoisia ylijäämämassoja eikä ylijäämämaita saa tuoda myöskään alueen ulkopuolelta.
- Alueen maisemointi tulee lupamääräyksin edellyttää tekemään seuraavasti:
Alue siistitään, muotoillaan ja luiskat loivennetaan maa-ainessuunnitelman mukaisesti. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastointialueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Alueen epäsopiva käyttö estetään. Karkea pohjasora peitetään noin 20 - 30 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin 10 - 20 cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta, kuten maatunutta turvetta. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasveja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää.

Terveydensuojeluviranomainen (8.3.2021)
-Louhinta- ja murskaustoiminnasta sekä polttoaineiden varastoinnista ei saa aiheutua vaaraa pinta- tai pohjaveden laadulle eikä lähialueen talousvesikaivojen vedenlaadulle tai muille vesihuoltojärjestelyille.
- Louhinta- ja murskaustoiminnan sekä siihen liittyvän kone- ja kuljetusliikenteen aiheuttaman melun voimakkuus ei saa ylittää asetuksessa (545/2015) annettuja melutason ohjearvoja asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa mitattavalle melulle.
- Toiminnassa muodostuvasta pölystä ei saa aiheutua terveyshaittaa

HAKIJAN VASTINE

Hakija on vastannut V-S ELY:n ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoihin seuraavanlaisesti:

- Ottamissuunnitelma tullaan päivittämään ottosuunnitelman osalta sekä korkeusjärjestelmä muutetaan N2000 – korkeusjärjestelmään.

- ELY:n lausunnossa mainittu pohjoispuolen nykyinen kaivuutaso +16.7 on jo edellisen omistajan toimesta korjattu. Hakija on toimittanut vastineen liitteenä kartan, josta käy ilmi korjattu kaivuutaso.

- Hakija on liittänyt vastineeseen naapurikiinteistön kaivosta mitattuja pohjaveden pinnan korkeustietoja vuosilta 2006 – 2007. Lisäksi vastineessa on liite v. 2005 teetetystä tutkimuksesta kyseisen maa-ainesoton pohjavesivaikutuksista. Hakija tulee jatkamaan pohjavedenpinnan korkeus- ja laatumittauksia. Alueelle on mahdollista asentaa uusi pohjavesiputki, mikäli mittaukset eivät onnistu nykyisissä pisteissä.

 - Kokemusperäisesti aikaisempi toiminta ei ole aiheuttanut melu- tai pölyhaittaa. Melu- ja pölyhaittoja vähennetään mm. murskattavan tuotteen kastelemisella, kuljettimien koteloimisella, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätämisellä sekä varastokasojen sijoittelulla ja murskauslaitoksen sijoittelulla mahdollisimman lähelle rintausta.

- Polttoaineiden ja muiden kemikaalien käyttö ja varastointi tehdään hakemuksissa esitetyillä tavoilla.

TARKASTUKSET
Alueelle on suoritettu lupavalmisteluun liittyvät maastokäynnit, joista viimeisin 1.4.2021. Tarkastuksesta ei laadittu muistiota.

Ehdotus

Esittelijä

LUPALAUTAKUNNAN RATKAISU
Lupalautakunta myöntää Maanrakennus Esa Aaltoselle maa-aineslain tarkoittaman luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristöluvan kiviaineksen murskaukseen kiinteistöllä 400-411-13-16 Nummi, Laitila.
Maa-ainesta saa ottaa ottamissuunnitelman osoittamalta 3,6 ha alalta enintään 44000 kiintokuutiometriä. Lupa maa-ainesten ottamiseen on voimassa 10 vuotta. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusten mukaisesti.
Hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi sekä valvonnan suorittamiseksi hakijan on lisäksi noudatettava seuraavia lupamääräyksiä:
TOIMINNAN JATKAMINEN
1. Ennen toiminnan jatkamista luvan haltijan tulee toimittaa lupaviranomaiselle selvitys, josta käy ilmi alueen pohjavesiputkien sijainti ja käyttökelpoisuus tarkkailua varten sekä tiedot nykyisistä pohjaveden pinnankorkeuksista N2000 korkeusjärjestelmässä. Alueella tulee olla näkyvällä paikalla kiinteä korkeuspiste, joka on sidottu korkeusjärjestelmään N2000. Alin ottamissuunnitelman ottamissyvyys Nummitien pohjoispuolella on N2000 +18,3 ja tien eteläpuolella N2000 +19,8 kuitenkin siten, että pohjaveden päälle jää vähintään 4 metriä paksu suojakerros.

Ottamisalueen rajojen merkinnät tulee tarkistaa ja tarvittaessa uusia vastaamaan ottamissuunnitelmaa. Merkintöjen tulee olla näkyvissä lupakauden. Luvaton liikkumínen alueella tulee estää kieltotauluin ja vaaroista on tiedotettava varoituskyltein. Ottamisalueen soveltumaton käyttö tulee estää katkaisemalla tarpeettomat kulkuväylät puomeilla tai muilla esteillä.

2. Toiminnan harjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö(t), joka vastaa toiminnan käyttötarkkailusta, jäte- ja polttoainehuollon asianmukaisuudesta sekä työmaapäiväkirjan pidosta alueella. Vastuuhenkilön (tai henkilöiden) nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava lupaviranomaiselle.
TOIMINTA
3. Ottamisalue on maisemoitava vaiheittain ottamistoiminnan etenemisen mukaan. Alimpaan ottamistasoon kaivetut alueen osat on maisemoitava viipymättä lukuun ottamatta ajouria, kuormausalueita ja ottorintauksia. Varastoalueet on sijoitettava siten, etteivät ne merkittävästi estä alueen maisemointia.

4. Kivien rikkomista, murskausta ja seulontaa saa harjoittaa 1.9.- 31.5 välisenä aikana arkipäivisin (ma-pe) klo 07 – 21. Kuormaamiset ja kuljetukset on tehtävä arkipäivisin (ma – pe) klo 6 – 22. Toimintaa ei saa harjoittaa viikonloppuisin ja arkipyhinä.
Satunnaiset yksittäiset myynti- ja raaka-ainekuljetukset ovat sallittuja myös muina aikoina, mutta niistä tulee pitää kirjaa ja esittää tiedot tarvittaessa lupaviranomaiselle.
Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava murskausaseman käytön aloittamisesta ja lopettamisesta sekä aseman toiminnasta vastaavan henkilön nimi yhteystietoineen lupaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen kunkin toimintajakson aloittamista.

MELU JA PÄÄSTÖT ILMAAN
5. Toiminnasta sekä toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää ulkona A-painotetun keskiäänitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 dB eikä loma-asumisen alueella päiväohjearvoa 45 dB.

6. Murskausasema ja kiviaineskasat on sijoitettava alueelle siten, että kiviaineskasat ja ottamisalueen seinämät estävät äänen etenemistä häiriintyvien kohteiden suuntaan.
Murskatun kivimateriaalin pudotuskorkeudet on säädettävä mahdollisimman pieniksi.

7. Murskausaseman laitteet tulee koteloida siten, että pölypäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Pölyn joutumista ympäristöön on tarvittaessa estettävä myös kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Myös varastokasat, ajoneuvojen kuormat ja työkoneiden liikkuma-alueet sekä työmaatiet on tarvittaessa kasteltava.

Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston antamassa ilmanlaatuasetuksessa (711/2001) annettuja raja-arvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

MAAPERÄN JA POHJAVEDEN SUOJELU
8. Ottamisalueelle ei saa tuoda murskattavaa ainesta kyseessä olevan alueen (pohjavesialueen) ulkopuolelta. 

9. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

10. Tiivistetyt varastointi- ja käsittelyalueen vedet tulee käsitellä hallitusti ja mahdolliset öljyiset tai likaantuneet vedet on toimitettava käsiteltäväksi sellaiselle vastaanottajalle, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseistä jaetta.

11. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja eikä siellä saa suorittaa työkoneiden huolto- tai korjaustoimenpiteitä. Välttämättömien korjaustoimenpiteiden, joita ei voi suorittaa muualla, yhteydessä tulee käyttää imeytysmattoa tai muuta vastaavaa alustaa, jolla öljypitoisten yhdisteiden pääsy korjauspaikalla maaperään estetään.

12. Mikäli ottamisalueella havaitaan tiiviitä maakerroksia tai varsinaisen pohjaveden yläpuolelle läpäisemättömän kerroksen päälle muodostunutta vettä (orsivettä), on kaivu keskeytettävä ja otettava yhteyttä valvontaviranomaisiin. Kalliota ei saa rikkoa eikä tiiviitä maa-aineskerroksia puhkaista.

TARKKAILU
13. Melun-, pölyn- sekä pohjaveden seuranta tulee järjestää seuraavasti:

Toiminnanharjoittajan tulee mittauttaa murskauksesta aiheutuva melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ensimmäisen murskausjakson aikana. Mittaukset tulee suorittaa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 (Ympäristömelun mittaaminen) mukaisesti.

Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa mitattava leijuvan pölyn (PM10) pitoisuudet lähimmissä häiriölle altistuvissa kohteissa.

Mittauksen tulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle kahden viikon sisällä tulosten valmistumisesta. Mittaussuunnitelmat on toimitettava vähintään kuukausi ennen mittauksen suorittamista valvontaviranomaiselle tarkistettavaksi.

Pohjaveden pinnan taso tulee mitata kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän (4) metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunniteltua alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat. Pohjaveden korkeustulokset tulee ilmoittaa N2000- korkeusjärjestelmässä.

Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa alueelle asennetusta havaintoputkesta. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli –bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa.

Pohjavesitarkkailun tulokset tulee raportoida vuosittain helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) sekä sähköisesti siirtotiedostona ELY-keskukselle pohjavesitietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta laboratorion kanssa.

14. Valvontaviranomainen voi tarkentaa ja muuttaa lupamääräyksiä sekä seurantasuunnitelman että mittausraporttien pohjalta.

JÄTEHUOLTO
15. Jätehuollossa on noudatettava jätelakia sekä Laitilan kaupungin yleisiä jätehuoltomääräyksiä.  Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on varastoitava erillään muista jätteistä ja sijoitettava omiin asianmukaisesti merkittyihin vesitiiviisiin astioihin.
Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen vaarallisen jätteen käsittely. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava jätelain (646/2011) mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan sen allekirjoituksesta.

16. Läjitetyt pintamaat tulee hyödyntää alueen maisemoinnissa maa-ainesluvan mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on noudatettava valtioneuvoston asetuksen kaivannaisjätteistä 190/2013 säädöksiä, arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle

RAPORTOINTI
17. Luvanhaltijan tulee pitää toiminnastaan kirjaa ja esittää se valvontaviranomaisille pyydettäessä. Luvan saajan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Laitilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva vuosiraportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot:
- alueella vuodessa murskatun kiviaineksen määrä sekä alueella varastoidun murskeen määrä vuoden lopussa
- murskauslaitoksen käyttöaika (toimintapäivät ja päivittäinen toiminta-aika)
- käytettyjen polttonesteiden ja voiteluöljyjen määrä vuodessa
- toiminnassa vuoden aikana muodostuneet jätteet, niiden määrät ja toimituspaikat
- mahdolliset vaaratilanteet ja onnettomuudet alueella
- selvitys alueen maa-ainesten ottotilanteesta
- selvitys alueella tehdyistä maisemointitoimenpiteistä

Vuosiyhteenvedon pohjana olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.
Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään valvontaviranomaisen tarkemmin ohjeistamalla tavalla.

18. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee ilmoittaa vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tulee tehdä myös silloin, kun ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. Ilmoitus tehdään valtakunnalliseen NOTTO –järjestelmään järjestelmänpitäjän erikseen antamisen ohjeiden mukaisesti.

OTTAMISALUEEN JÄLKIHOITO
19. Ottoalue tulee maisemoida tämän luvan voimassaollessa.
Toiminnanharjoittajan tulee siistiä alue ja estää sen epäsopiva käyttö. Alueen muotoilussa kaikki luiskat tulee loiventaa kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Alueelle ei saa haudata kantoja tai muita alueelta tai sen ulkopuolelta tulevia humuspitoisia ylijäämämassoja.
Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastointialueet tulee möyhentää ja pehmentää pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Karkea pohjasora tulee peittää 20 - 30 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan tulee sekoittaa noin 10 – 20 cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta, kuten maatunutta turvetta. Kasvualustalle tulee kylvää alueelle luonteenomaisia kasveja tai nurmikkoa. Puustoksi tulee istuttaa sekametsää.
20. Luvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle vähintään 3 kuukautta ennen ottamistoiminnan ja maisemoinnin päättymisestä lopputarkastuksen pitämistä varten.

PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTTÖÖNOTTO
21. Toiminnanharjoittajan on seurattava alansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittämistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä.

HÄIRIÖ- JA MUUT POIKKEUKSELLISET TILANTEET
22. Häiriötilanteissa, joissa saattaa aiheutua tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä lupaviranomaiselle.
Vahinkojen varalta laitoksella tulee olla käyttövalmiina riittävästi imeyttämismateriaalia sekä muuta alkutorjuntaan tarvittavaa välineistöä vuotojen keräämistä varten

TOIMINNAN MUUTTUMINEN
23. Luvan haltijan vaihtuessa on uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Myös toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle.

24. Ottamistoiminnalla on voimassa oleva 12 000 suuruinen vakuus. Vakuus tulee pitää voimassa ottamistoiminnan päättymiseen ja maisemoinnin toteuttamisen loppuun asti. Valvontaviranomainen palauttaa vakuuden toiminnanharjoittajalle, kun ottamisalue on lopputarkastuksessa katsottu hyväksyttävästi jälkihoidetuksi.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslupa

Asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty. Lupapäätöksen määräysten ja hakemuksen tietojen mukaisesti toimittaessa toiminta ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, joten lupa on maa-aineslain 6 §:n mukaan myönnettävä.

Käytettävissä olevien tietojen mukaan maa-aineksen otto ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista eikä luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Alueella ei ole havaittu merkittäviä luontoarvoja, joten maa-ainesten ottaminen ei aiheuta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonto-olosuhteissa. Alueella ei myöskään ole luonnonsuojelulain, uhanalaisten lajien eikä luontodirektiivin eläin- ja kasvilajien havaintopaikkoja. Alue sijoittuu pohjavesialueelle. Lupapäätöksessä velvoitetaan jättämään riittävä 4 metrin suojakerros pohjaveden pintaan. Polttoaineiden ja öljyjen käsittelystä sekä sadevesien käsittelystä ja johtamisesta on annettu määräykset. Toiminnasta ei aiheudu pohjaveden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Näin ollen ottamistoiminnasta ei aiheudu maa-aineslain 3 §:n kohtien 1) ja 2) tarkoittamaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, eikä ennalta arvaten myöskään sellaisia huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muuten vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, joka olisi ainesten ottamisen rajoitus maa-aineslain 3 §:n tarkoittamalla tavalla.

Kun maa-ainesten ottaminen järjestetään suunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti, toiminnasta ei aiheudu asutukselle tai ympäristölle maa-aineslain 3 §:n 4 momentin tarkoittamaa vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.
Lupamääräyksiä on maa-aineslain 16 §:n nojalla mahdollisuus muuttaa, mikäli ainesten ottaminen vaikuttaa ennalta arvaamattomalla tavalla ympäristöön, asutukseen tai luonnonolosuhteisiin kuten pohjaveden tasoon.

Ympäristölupa
Tämän päätöksen ja hakemuksen mukaisesti harjoitettuna  toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteissa annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 11 §:n edellytykset sijoituspaikan valinnalle.

MURAUS-asetuksen (800/2010) mukaisesti kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta, jos toiminnanharjoittaja esittää riittävän luotettavan selvityksen edellytysten täyttymisestä. Toiminnanharjoittaja on selvittänyt, että murskaamon sijoittamisella, kokemuksella aikaisemmasta toiminnasta sekä teknisillä keinoilla varmistetaan se, että toiminnasta ei lähimmässä häiriölle alttiissa kohteessa aiheudu MURAUS-asetuksen 7 §:ssä tarkoitetut melutason ohjearvot ylittävää melua ja että MURAUS-asetuksen 5 §:ssä tarkoitetut ilmanlaadun raja-arvot eivät ole vaarassa ylittyä.

LUPAMÄÄRÄYKSIEN YLEISET PERUSTELUT
Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Jätteen käsittelyä ja raportointia koskevat määräykset ovat jätelain ja valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen mukaisia.

Lupamääräysten yksittäiset perustelut:
Lupamääräys 1 koskee toimenpiteitä, jotka tulee olla tehtynä ennen toiminnan jatkamista. Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaisesti toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Määräyksellä varmistetaan, että pohjavedenpinnan päälle jää riittävä suojakerros pohjaveden suojelemiseksi. Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta toiminta ei laajene suuremmalle alueelle kuin ottamissuunnitelmassa on esitetty. Ottamisalueen sekä alimman ottamistason merkitseminen on tärkeää lupamääräysten seurannan kannalta. Lisäksi kieltotaulujen ja varoituskylttien käyttö on tärkeää työturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden vuoksi. Määräyksellä estetään lisäksi alueella kulkijoille mahdollisesti aiheutuvaa vaaraa.

Määräyksen 2 mukaisesti ympäristönsuojelusta vastaavan henkilön nimeäminen on tarpeen valvonnallisista syistä, yhteydenpidon helpottamiseksi ja tiedon kulun turvaamiseksi erityisesti poikkeuksellisissa tilanteissa tai nopeaa reagointia edellyttävissä vahinkotilanteissa

Lupamääräykset 3-6 koskevat melua ja sen torjumista. Määräykset tulevat ympäristönsuojelulain 52 §:stä, naapuruussuhdelain 17 §:stä, valtioneuvoston päätöksestä melutason ohjearvoista (993/1992) ja valtioneuvoston asetuksesta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristön suojelemiseksi (800/2010). Ohjearvojen mukaan päiväaikainen (klo 7.00 – 22.00) melun A-painotettu keskiääniarvo ei saa ylittää ulkona piha-alueella mitattuna lupamääräyksen mukaisia raja-arvoja. Meluhaittoja on tarpeen ehkäistä teknisin ja toiminnallisin keinoin ympäristön asutukselle aiheutuvien terveys- ja viihtyvyyshaittojen minimoiseksi ja haitan kohtuullistamiseksi. Murskausaseman sijoittelu sekä varastokasojen käyttö meluesteenä ovat edullisia ja tehokkaita keinoja torjua melua.

Lupamääräys 7 on annettu laitoksen toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuvien pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Pölystä ei saa aiheutua terveys- eikä viihtyvyyshaittaa lähialueen asukkaille. Pölyn torjunnassa on käytettävä kaikkia tehokkaiksi tiedettyjä toimenpiteitä.

Lupamääräykset 8-12 koskevat maaperän ja pohjaveden suojelua. Valtioneuvoston asetuksen 800/2019 9 § määrittää vähimmäisvaatimukset maaperän ja pohjaveden suojelusta. Polttonesteiden pääsy maahan aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Polttonesteiden varastoinnilla asianmukaisissa säiliöissä, säiliöiden sijoituspaikan suojarakenteilla sekä polttonestesäiliöiden teknisillä ratkaisuilla ennalta ehkäistään ympäristön pilaantumista. Huoltoja ja korjauksia koskevalla määräyksellä vähennetään maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä ja haittaa terveydelle tai ympäristölle sekä ehkäistään roskaantumista. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä maakerroksia, minkä seurauksena pohjaveden virtausolosuhteet saattavat muuttua.

Lupamääräyksillä 13 ja 14 edellytetään ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaisesti toiminnanharjoittajaa toteuttamaan ympäristöön aiheutuvien haittojen tarkkailua. Melu- ja pohjavesitarkkailulla varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle ja että tarvittaessa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisten esiin tulleiden epäkohtien korjaamiseksi.

Lupamääräykset 15 ja 16 on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi, jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja jätteiden hyödyntämisen edistämiseksi. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on lupa ottaa kyseinen jäte vastaan. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja jätelain 121 §:n mukaisesti.

Lupamääräykset 17 ja 18 ovat tarpeen toimintaan liittyvien ympäristönsuojelun kannalta olennaisten tietojen saamiseksi sekä toiminnan valvonnan kannalta. Myös maa-aineslakiin (23 a §) sisältyy velvollisuus ilmoittaa vuosittain otetun aineksen määrä. Jätekirjanpitoa ja tietojen säilyttämistä koskeva määräys perustuu jätelain 118 ja 119 §:ään. Jätelain 122 §:n nojalla valvontaviranomaisella on oikeus saada valvontaa varten tarpeellisia tietoja.

Lupamääräys 19 on annettu ottamisalueen maisemoimiseksi ottamisen päätyttyä (maa-aineslaki 11 §).

Lupamääräys 21 perustuu ympäristönsuojelulain 8 §:n, jonka mukaan ympäristöluvan varaisessa toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Lupamääräykset 20, 22 ja 23 on annettu, jotta viranomaiselle jää aikaa antaa tarpeelliseksi katsomansa määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Lupamääräys 24 on vakuuden antamisesta. Hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus maa-aineslain 11 §:n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. (Maa-aineslaki 12 §)

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA
Maa-aineslain 21 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Määräys voi tarvittaessa koskea vain osaa haettua aluetta ja ajankohtaa, jolloin ottamistoiminta tai siihen liittyvät muut toimenpiteet voidaan käynnistää. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

Hakijalle myönnetään lupa aloittaa toiminta ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, koska kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen ja haettava toiminta vastaa aiemmin myönnetyn luvan mukaista toimintaa. Vakuudeksi ehdotetaan olemassa olevaa 12 000 € vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota MAL 21 §:ssä ja YSL 199 §:ssä tarkoitetun määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4-7, 10-13, 16, 19-21 ja 23a §
Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005): 1-4, 6–13 §
Ympäristönsuojelulaki (527/2014): 5-8, 11, 15-17, 20, 27, 34, 42-44, 48-48, 52-53, 62-63, 66, 70, 83-85, 87, 94, 123, 134, 170, 172, 190, 198-199, 201 ja 205 § liite 1 (taulukko 2 kohdat 7c ja 7e)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta: (713/2014) 2 § (kohdat 6a ja 6b), 11, 12, 14 ja 15 §
Jätelaki (646/2011): 8, 12-13, 15-17, 19, 28, 29, 72, 118-123 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 4, 17 §
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)
Valtioneuvoston asetuskaivannaisjätteistä (190/2013)

LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN
Annetut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä sekä ratkaisun ja lupamääräysten perusteluista ilmenevällä tavalla.

LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).
LUVAN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN
Lupa maa-ainesten ottamiseen on voimassa 31.5.2031 asti. Hakemus lupamääräysten muuttamiseksi on tehtävä, mikäli toiminta muuttuu olennaisesti.

KÄSITTELYMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN / TARKASTUS- JA VALVONTAMAKSU
Ympäristönsuojelulain 47 a §:ssä tarkoitettujen ympäristö- ja maa-aineslupahakemusten yhteiskäsittelystä peritään ympäristö- ja maa-ainesluvan tarkastamistaksan mukainen yhteenlaskettu maksu.

Yhteisluvan käsittelystä peritään Laitilan kaupungin 21.11.2019 voimaan tulleen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti maksu 2530,5 euroa (1820 €, 182 €, 88,5 € ja 44 000 x 0,01 €/m3 = 440€). Valvontamaksu määräytyy kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan.

PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN
Päätös annetaan julkipanon jälkeen

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös lähetetään hakijalle, Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Laitilan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai ilmaisseet mielipiteen tai ovat erikseen ilmoitusta pyytäneet sekä niille, joille on annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

Päätöksestä kuulutetaan Laitilan kaupungin ilmoitustaululla sekä internetsivuilla.

MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.
 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin lisäämällä päätösehdotukseen teksti, että valvontamaksu määräytyy kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan.