Perustelut
Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea koskeva lakimuutos astui voimaan 1.8.2025 (Laki perusopetuslain muuttamisesta 1090/2024). Opetushallitus on antanut 29.10.2025 muutosmääräykset varhaiskasvatussuunnitelman ja esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Muutokset liittyvät ennen kaikkea varhennetun oppivelvollisuuden sekä perusopetuksen järjestämisen voimaantuloon oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite. Lisäksi perusteisiin on tehty teknisiä korjauksia. Muutokset astuvat voimaan 1.8.2026.
Muutetun esi- ja perusopetuslain mukaan ensisijaiset tukimuodot, joihin kaikilla oppilailla on oikeus, ovat ryhmäkohtaisia. Näihin sisältyy yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus. Mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät ole riittäviä, oppilas saa oppilaskohtaisia tukitoimia, jotka ovat säännöllisiä ja perustuvat yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Näihin sisältyy sekä osittain pienryhmässä, että tarvittaessa kokonaan erityisluokassa toteutettava opetus sekä oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut.
Laitilan kaupungin perusopetuksessa aloitettiin 1.8.2025 alkaen rakenteellinen oppimisen tuen uudistaminen. Merkittävin uudistustus koski syksyllä 2025 ensimmäisen vuosiluokan aloittavien ikäryhmän tuen järjestämistä. Oppilaat saivat aloittaa koulupolkunsa lähikoulussaan tuen tarpeista riippumatta. Lisäksi joustavan alkuopetuksen kiinteä erityisluokkajärjestelmä purettiin ja tilalle rakennettiin joustavat opetusjärjestelyt, jotka ovat mahdollistaneet oppilaiden joustavan ryhmittelyn tuen tarpeiden mukaan ensimmäisellä vuosiluokalla. Rakenteellinen muutos on vaatinut toimintakulttuurin muutoksen kouluissa.
Esiopetuksessa tuen uudistuksen myötä on kehitetty yhteisopettajuutta. Yläkouluun perustettiin Poiju-luokka, joka on mahdollistanut oppilaiden erilaiset ja eripituiset interventiojaksot sekä nivelvaiheen erityisluokka, joka on tukenut alakoulusta yläkouluun siirtymistä. Näiden edellä mainittujen lisäksi, esi- ja perusopetuksen oppilaat ovat saaneet tukea oppimiseensa ryhmäkohtaisena tukena sekä oppilaskohtaisena tukena perusopetuslain mukaisesti.
Lainsäädännön uudistusta ja oppimisen tuen kehittämistä on tarkoitus toteuttaa Laitilan esi- ja perusopetuksessa vaiheittain. Lukuvuoden 2025-2026 tuen uudistuksesta ja sen rakenteista tehtiin maaliskuussa lyhyt kysely perusopetuksen huoltajille ja henkilöstölle. Kyselyyn vastasi yhteensä 203 henkilöä, joista 79% oli huoltajia ja 21% opetushenkilöstön edustajia. Kyselyn tavoitteena oli kerätä kokemuksia oppimisen tuen uudistuksesta, tiedonsaannista sekä tuen järjestämisen keskeisistä painotuksista.
Kyselyn perusteella oppimisen tuen uudistuksen pääpiirteet tunnetaan vaihtelevasti. Vajaa puolet vastaajista kokee tuntevansa uudistuksen hyvin tai melko hyvin, ja yli puolet arvioi saaneensa opetuksen järjestäjältä tietoa vain osittain tai ei lainkaan. Tiedottamisen ja viestinnän selkeyttämiseen liittyy edelleen selkeä kehittämistarve.
Huoltajien enemmistö arvioi lapsensa saaman oppimisen tuen olevan hyvää tai erinomaista, ja myös henkilöstön arviot koulun oppimisen tuen nykytilasta ovat pääosin myönteisiä. Samanaikaisesti osa vastaajista tuo esiin kokemuksia tuen riittämättömyydestä, erityisesti alkuopetuksessa ja suurissa opetusryhmissä. Avoimissa vastauksissa korostuvat huoli ryhmäkokojen kasvusta sekä resurssien riittävyydestä suhteessa tuen tavoitteisiin.
Tuen järjestämisen periaatteista vastaajat pitävät tärkeimpinä mahdollisuutta saada tukea omassa luokassa, joustavuutta yleisopetuksen ja pienryhmäratkaisujen välillä sekä tuen järjestämistä lähikoulussa. Keskitettyjä tai kokonaan erillisiä ratkaisuja kannatetaan vain vähäisessä määrin. Avoimissa vastauksissa nousee esiin tarve säilyttää mahdollisuus pienryhmiin ja erityisluokkiin silloin, kun se on oppilaan edun mukaista.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö koetaan pääosin toimivaksi, mutta avoimissa vastauksissa korostuu tarve ennakoivalle ja selkeälle viestinnälle tukimuotoihin, päätöksiin ja käytännön järjestelyihin liittyen. Useissa vastauksissa painotetaan myös paikallisten linjausten yhtenäisyyden sekä henkilöstön ohjeistuksen ja koulutuksen merkitystä.
Yläkoulun osalta kyselyssä tarkasteltiin myös viiden jakson järjestelmää. Enemmistö vastaajista kannattaa nykyisen jaksomallin jatkamista ja kokee sen tukevan oppimista ja työskentelyä, vaikka jaksomalliin liittyvänä haasteena mainitaan ajoittainen kuormittavuus.
Kyselyn kokonaiskuva osoittaa, että oppimisen tuen uudistuksen tavoitteet saavat periaatteellista kannatusta, mutta käytännön toteutuksessa nähdään edelleen kehittämistarpeita. Erityisesti resurssien kohdentaminen, ryhmäkoot, pienryhmä- ja erityisluokkaratkaisut sekä viestinnän selkeys nousevat esiin jatkovalmistelua ja päätöksentekoa ohjaavina kysymyksinä.
On selvää, että kun tehdään suurta rakenteellista ja toimintakulttuurin muutosta, yksi lukuvuosi on lyhyt aika uudistukselle. Tämä huomioiden, kyselyn tulokset ovat positiivisia ja rohkaisevia. Selkeää tiedottamista ja viestintää sekä henkilöstön koulutusta on vaikeuttanut lakiuudistuksen toimeenpanon liian nopea aikataulu, joka on vaatinut opetuksen järjestäjäjältä pitkän matkan juoksua pikajuoksun rytmissä. Lainsäätäjän ja muiden viranomaisten erilaiset laintulkinnat sekä ristiriitainen informaatio, eivät ole osaltaan helpottaneet uudistuksen toimeenpanoa. Kyselyn tulosten sekä opetuksen järjestäjän arvion mukaan, tuen uudistuksen rakenteellista uudistusta esitetään jatkettavaksi lukuvuonna 2026-2027.
Uudistus tulee jatkossakin edellyttämään merkittäviä lisäresursseja esi‑ ja perusopetuksen järjestämiseen, mikäli opetusta jatketaan nykyisellä kouluverkkorakenteella. Samanaikaisesti oppilasmäärien lasku ja laaja kouluverkko asettavat taloudellisia haasteita inkluusion edistämiselle, sillä lainsäädäntö velvoittaa turvaamaan oppimisen tuen resurssit jokaisessa koulussa oppilaiden tarpeiden mukaisesti.
Lähikouluperiaatteen ja inkluusion toteuttaminen voi osaltaan hidastaa kyläkoulujen oppilasmäärien laskua, mutta talouden näkökulmasta oppilaskohtaiset välilliset kustannukset, kuten kiinteistökustannukset, voivat kasvaa oppilasmäärien pienentyessä sekä syntyvyyden laskun että toimintamallien muutoksen seurauksena. Lisäksi koulujen kiinteistöt edellyttävät tulevina vuosina peruskorjauksia, mikä lisää painetta oppilaskohtaisten kustannusten nousuun. Tilannetta ei helpota samaan aikaan tapahtuva valtionosuuksien lasku perusopetuksen oppilasmäärän vähentyessä merkittävästi.
Laitilan kasvatuksen ja opetuksen ominaispiirteenä on suuri maahanmuuttajien määrä. Varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista 23%:lla on äidinkielenä muu kuin suomi ja perusopetuksessa vastaava osuus on 18%. Opetuskielen tukiopetus on kirjattu uudistuneeseen lainsäädäntöön vahvasti. Tähän on kaupungin omarahoitteisesti lisätty resurssia jo vuodesta 2022 alkaen. Uuden lainsäädännön mukaisesti ko. lisäresurssin tarve tulee jatkumaan edelleen, ja osaa tästä tuesta tullaan esittämään vakinaistettavaksi. On oletettavaa, että kyseinen tilanne kasvatuksessa ja opetuksessa jatkuu ja opetuskielen tuen tarve sen myötä vakiintuu.
Alla on kuvattu esiopetuksen sekä perusopetusyksiköiden tuen järjestämisen uudistamisen rakenne lukuvuonna 2026-2027 sekä lisäresurssin tarve.
Esiopetus
Oppimisen tuen uudistuksen opetuskielen tukiopetus järjestetäänperusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteisellä resurssilla. Ryhmäkohtaiset ja oppilaskohtaiset tukimuodot järjestetään nykyisellä varhaiskasvatuksen erityisopettajien resurssilla sekä esiopetuksen rakenteellisin järjestelyin.
Laitilan kyläkoulu:
Taulukossa kuvattu nykyhetken oppilasmäärät täydennettyinä lähikouluun hakeneiden ja päätettyjen ensimmäisen vuosiluokan oppilaiden lukumäärillä (lv.2026-2027. maaliskuun 2026 tilanne. Suluissa lukuvuoden 2025-2026 vastaavat luvut.
| Koulutalo/vuosiluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
Yhteensä |
Kodjala,
opetusryhmät 1-2, 3-4, 5-6 |
8 (5)
|
5 (6) |
6 (7) |
7 (5) |
5 (8) |
8 (8) |
39 (39) |
Soukainen,
opetusryhmät 1-2, 3-4, 5-6 |
5 (4) |
4 (5) |
6 (10) |
10 (7) |
7 (12) |
12 (8) |
44 (46) |
Suontaka,
opetusryhmät 1-2, 3-4, 5-6 |
3 (6) |
6 (4) |
4 (3) |
3 (3) |
3 (7) |
7 (5) |
26 (28) |
Untamala,
opetusryhmät 1-2, 3-4, 5-6 |
4 (8) |
8 (8) |
8 (9) |
9 (4) |
4 (8) |
7 (9) |
40 (46) |
| Yhteensä |
20 (23) |
23 (23) |
24 (29) |
29 (19) |
19 (35) |
34 (30 |
149 (159) |
Tuen uudistuksen hengessä on tarkasteltu mahdollisuutta sijoittaa myös enemmän tukea tarvitsevat, tulevat perusopetuksen oppilaat lähikouluun, eli johonkin Laitilan kyläkoulun koulutaloon Kappelimäen koulun sijasta lukuvuoden 2025-2026 kaltaisesti. Arvioidut koko Kyläkoulun oppilaskohtaisen tuen oppilasmäärät lukuvuonna 2026-2027 ovat 2-6 oppilasta.
Lisäresurssin tarve kaupungin omasta rahoituksesta opetuksen järjestämiseksi ja tuen uudistuksen toteuttamiseksi:
- 1 htv laaja-alainen erityisopettaja (Lukuvuotena 2025-2026 tämä on ollut aiemmasta lisämäärärahaesityksestä kaupungin omarahoitteinen)
- 0,5 htv erityisluokanopettaja, oppilaskohtaisten tukitoimien järjestäminen saattaa edellyttää pääasiallista, oppilaskohtaista erityisopettajan antamaa opetusta. Erityisluokanopettajaresurssilla toteutetaan oppilaskohtaista tukea ja myös ryhmämuotoista tukea tuen uudistuksen hengessä
- 0,05 htv kielitietoista opetusta ns. S2-oppilaiden tukemiseksi. Käytännössä resurssi on 2h/vko.
Kappelimäen koulu
Taulukossa kuvattu nykyhetken oppilasmäärät täydennettyinä ensimmäisen vuosiluokan oppilaiden lukumäärillä (lv.2026-2027, maaliskuun 2026 tilanne). Suluissa lukuvuoden 2025-2026 vastaavat luvut.
Kappelimäen koulu/
vuosiluokka |
0 |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
Yhteensä |
oppilasmäärä/
vuosiluokat 1-6 |
0 |
43 (52) |
54 (70) |
70 (70) |
71 (74) |
74 (69) |
69 (94) |
|
|
|
381 (429) |
| Toimela |
0 (1) |
1 (2) |
1 (3) |
3 (3) |
3 (1) |
1 (2) |
2 (3) |
3 (0) |
0 (3) |
3 (0) |
17 (18) |
| valmistava opetus |
0 |
4 (10) |
|
|
|
|
|
|
|
|
4 (10) |
| Yhteensä |
0 |
48 (64) |
55 (73) |
73 (73) |
74 (75) |
75 (71) |
71 (97) |
3 (0) |
0 (3) |
3 (0) |
402 (456) |
Kappelimäen koulussa oppilaiden ryhmäkohtainen tuki järjestetään laaja-alaisen erityisopettajan, samanaikaisopettajuuden, tukiopetuksen sekä opetuskielen tukiopetuksen avulla yleisopetuksen ryhmässä. Jokaisella luokka-asteella toisesta vuosiluokasta alkaen on tämän lisäksi luokka-astekohtainen erityisluokka, jossa oppilas on opiskellut 1.- luokasta alkaen tai johon oppilas on myöhemmin siirretty, mikäli edellä mainitut tukitoimet eivät ole riittäneet ja ryhmässä on ollut tilaa. 1- 2.- luokilla pienempiä ryhmiä on ollut kolme, koska osa oppilaista käyttää jouston, mikä tarkoittaa kolmen vuoden opiskelua alkuopetuksen oppimäärän opiskeluun. Osalle pienemmissä ryhmissä opiskelevista riittää kaksi vuotta.
Oppimisen tuen uudistuksen vuoksi Kappelimäessä on lähdetty lv 25-26 alusta toteuttamaan vaiheittain inkluusion periaatetta entistä vahvemmin.
Inkluusion tavoitteena on lasten kasvaminen ja oppiminen yhdessä niin, että riittävä ryhmäkohtainen tuki saadaan järjestettyä yleisopetuksen ryhmissä. Mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät ole oppilaalle riittäviä, oppilas siirretään oppilaskohtaiseen tukeen. Oppilaskohtaisia tukitoimia annetaan säännöllisesti oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin perustuen. Inkluusion toteuttamisessa tavoitteena ei ole luopua kokonaan pienryhmistä ja erityisluokista, sillä osalle oppilaista voi olla lapsen edun mukaista opiskella erityisluokanopettajan opetuksessa erityisluokassa.
Kappelimäen koulun ensimmäisen luokan opetus (47 oppilasta) ehdotetaan järjestettäväksi lukuvuonna 2026-2027 kahden luokanopettajan, 0,5 laaja-alaisen erityisopettajan sekä erityisluokanopettajan resurssilla. Laaja-alaisen erityisopettajan ja erityisluokanopettajan avulla oppilaita voidaan jakaa joustavasti erilaisiin ryhmiin tuen tarpeiden mukaan. Oppilailla on edelleen mahdollisuus tarpeen mukaan opiskella joustavasti käyttäen kolme vuotta alkuopetuksen oppimäärän suorittamiseen.
Kappelimäen koulun alkuopetuksesta vähenee tulevana lukuvuonna yksi luokanopettajan virka oppilasmäärän vähentymisen vuoksi. Yksi Kappelimäen alkuopetuksen erityisluokanopettajan virka on täytetty määräaikaisesti tämän lukuvuoden loppuun. Ko. määräaikainen virka on uudistuksen myötä tarkoitus muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi erityisluokanopettajan viraksi. Tähän ei ole varattu määrärahaa vuoden 2026 talousarviossa. Lisäksi erityisopetusta tarvitsevia oppilaita on lukuvuotena 2026-2027 niin paljon, että tarvitaan 0,5 htv erityisopettajan panosta. Myös tähän tarvitaan lisämääräraha.
Kappelimäessä on toiminut maahanmuuttajaoppilaiden tukena kaksi kielen oppimisen tuen opettajan määräaikaista virkaa. Oppilaiden tuen tarve jatkuu edelleen. Isolle osalle oppilaista kielitietoinen opetus turvaa oppiaineen hyväksytyn suorittamisen. Tämä resurssi on tarkoitus jakaa S2-oppilasmäärien suhteessa Kappelimäen, Laitilan kyläkoulun ja varhaiskasvatuksen kesken. Toinen kielen oppimisen tuen viroista toteutetaan osoittamalla vakinainen luokanopettaja kielen oppimisen tuen tehtävään. Toinen viroista on määräaikainen ja osa-aikainen (0,8 htv).
Lisäresurssin tarve kaupungin omasta rahoituksesta:
- 1 htv erityisluokanopettaja
- 0,5 htv laaja-alainen erityisopettaja
- 1 htv luokanopettaja (kielitietoinen opetus)
- 0,46 htv laaja-alainen erityisopettaja (kielitietoinen opetus)
Varppeen koulu
Taulukossa on kuvattu nykyhetken oppilasmäärät täydennettyinä uusien seitsemännen vuosiluokan oppilaiden lukumäärillä (lv.2026-2027, maaliskuun 2026 tilanne). Suluissa lukuvuoden 2025-2026 vastaavat luvut.
| Varppeen koulu/vuosiluokka |
7 |
8 |
9 |
Yhteensä |
| |
124 (107) |
107 (118) |
116 (109) |
347 (334) |
| |
|
|
|
|
Lukuvuoden 2025 - 2026 ajaksi Varppeen kouluun on palkattu määräajaksi resurssiopettaja tasa-arvohankkeesta. Resurssiopettaja toimii samanaikaisopettajana yleisopetuksen ryhmissä, ja resurssilla on voitu toteuttaa tuen uudistuksen vaatimia oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä. Resurssiopettajan työpanos on osoittautunut tärkeäksi oppimisen edellytyksiä tukevaksi järjestelyksi ja tasa-arvohankkeen pienentyessä merkittävästi on tämä resurssitarve huomioitu jo vuoden 2026 palkkamenoissa. Resurssiopettaja palkataan määräajaksi lukuvuodeksi 2026 - 2027, jonka jälkeen tuen tarvetta ja rakennetta tarkastellaan uudelleen. Ryhmäkohtaiseen tukeen tulisi osoittaa vähintään 0,122 h per oppilas. Varppeen koulussa ryhmäkohtaista tukea toteutetaan tuen uudistuksen jälkeen laaja-alaisten erityisopettajien (2 kpl) resurssein. Lisäksi varataan resurssia opetuskielen tukiopetukseen 8 vuosiviikkotuntia ja yleiseen tukiopetukseen 4 vuosiviikkotuntia tuntikehyksestä.
Lukuvuotena 2026 - 2027 Varppeen koulussa on oppilaskohtaisen tuen piirissä 48 oppilasta (maaliskuun 2026 tilanne). Määrä tulee kasvamaan ainakin neljällä oppilaalla lukuvuotena 2026-2027. Oppilaskohtaisen tuen oppilailla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia yksilölliseen tilanteeseen soveltuvasti, säännöllisesti ja usein pitkäkestoisesti. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat oppilaskohtainen erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa sekä oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet. Erityisluokkien tarve säilyy ennallaan. Varppeen koulussa on ollut lukuvuotena 2025 - 2026 neljä erityisluokkaa, joista yksi yhteistyössä Kappelimäen kanssa sekä lisäksi uusi, viime syyslukukaudella toimintansa aloittanut, poiju-luokka. Poiju-luokka mahdollistaa muun muassa erilaiset ja eripituiset interventiojaksot kouluun kiinnittymisen tukemiseksi. Lukuvuodelle 2026-2027 Varppeen koululla on tarvetta yhteensä 5 omalle erityisluokalle oppilaskohtaisen tuen oppilaiden määrän kasvaessa nykyisestä. Lisämäärärahan tarve on 1 htv erityisluokanopettajan määräaikaiselle tehtävälle.
Lisäresurssin tarve kaupungin omasta rahoituksesta (ei hankerahoitus):
- 1 htv erityisluokanopettaja
Lisämääräraha
Tuen uudistamiseksi ja kehittämiseksi on alla esitetty lisämäärahan tarve perusopetuksen vuoden 2026 talousarvioon kustannuspaikoittain. Resurssin tarve on vuodelle 2026 viiden kuukauden osalta yhteensä xx euroa. Oppilasmäärän lasku tulee vaikuttamaan perusopetuksen luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien resurssin vähenemiseen. Tämä on huomioitu vuoden 2026 talousarvion henkilöstösuunnittelussa ja palkkamäärärahojen varaamisessa.
| |
kustannuspaikka |
kp |
tili |
euroa |
| toimintakulut |
Laitilan kyläkoulu
(jaetaan myöhemmin koulutaloille
oppilaskohtaisen tuen järjestämisen perusteella; tietosuoja) |
|
4004 |
39000 |
| |
|
|
|
|
| |
Kappelimäen koulu |
2034 |
4004 |
78000 |
| |
|
|
|
|
| |
Varppeen koulu |
2153 |
4004 |
26000 |
| toimintakulut yht. |
|
|
|
143000 |