Perustelut
Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 8.12.2025 hyväksynyt vuoden 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2027–2028 sekä investointisuunnitelman vuosille 2026–2030.
Hallintosäännön 85 §:n mukaisesti kaupunginhallitus, valiokunnat, lautakunnat ja johtokunnat hyväksyvät omat talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmansa. Toimielin voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymistä koskevaa toimivaltaa alaisilleen viranhaltijoille.
Kaupunginvaltuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kaupunginhallitus sen täytäntöönpanomääräyksin valiokuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Kaupunginhallitus, valiokunta ja lautakunta päättävät tämän jälkeen omasta talousarvion mukaisesta käyttösuunnitelmastaan, johon tehdään tarvittaessa tarkennuksia.
Mikäli toimielimet päättävät siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää valtaa, päätöksessä tulee yksilöidä taso (tehtävä), miltä osin siirretään ja tehtävän vastuuhenkilö. Hallintotoimella eikä talouspalveluiden tai elinvoiman erillisyksiköillä ole tarvetta siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää valtaa alemmas.
Talousarvion sitovuus
Käyttötalousosa
Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 110 §:n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnan ja talouden tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosassa valtuustoon nähden nettositovia tehtäviä ovat seuraavat: kaavoitus, kiinteistöt, mittaustoimi ja rakennusvalvonta. Nettoperiaatteella tarkoitetaan sitä, että valtuusto päättää talousarviossa tulojen ja menojen erotuksen määrärahana tai tuloarviona. Muut tehtävät ovat bruttositovia eli ne ovat sitovia erikseen määrärahojen ja tulojen suhteen. Suunnitelmapoistot ja kustannuslaskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Määrärahojen korottamista tai tuloarvion alentamista koskeva talousarvion muutos on käsiteltävä valtuustossa riippumatta siitä, johtuuko poikkeama arvioitujen bruttomenojen olennaisesta ylittymisestä vai bruttotulojen olennaisesta alittumisesta. Yli viiden prosentin muutosta voidaan pitää olennaisena, ellei kyse ole euromäärältään hyvin pienestä summasta.
Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin talouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot.
Rahoituslaskelmassa esitetään tulorahoituksen riittävyyden lisäksi meno- ja tuloarviona pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman.
Kaupunginvaltuuston toimielinten investointihankeryhmälle tai -hankkeelle hyväksymät menot ja tulot ovat sitovia, ja niitä voidaan muuttaa vain valtuuston päätöksellä. Hankkeen euromääräisellä rajalla tarkoitetaan hankkeen kokonaiskustannuksia, ei ao. talousarviovuoden määrärahaa. Valtuuston sitovin perusteluin hyväksymiä määrärahoja ei saa käyttää ilman valtuuston päätöstä muuhun tarkoitukseen. Määrärahaa ei voi ylittää ilman valtuuston päätöstä. Pysyvien vastaavien omaisuushankinnan arvonlisäveroton euroraja on 10 000 €. Tätä pienemmät yksittäiset hankinnat tulee hankkia käyttötalouden määrärahoilla. Huomioitavaa kuitenkin on, että hyödykkeen palauttaminen alkuperäiseen hankintahetken käyttökuntoon ja käyttötarkoitukseen ei lisää olennaisesti hyödykkeen arvoa, vaan tulkitaan lähtökohtaisesti aktivointikelvottomaksi kunnossapitokorjaukseksi, vaikka arvonlisäveroton 10.000 euron raja ylittyisi. Vuosi-, kunnossapito- ja muut niihin verrattavat korjausmenot, joiden seurauksena hyödykkeen tulontuottamiskyky voidaan säilyttää ennallaan, kirjataan tilikauden kuluksi ja kyseiset hankinnat tulee kattaa käyttötalouden määrärahoilla.
Lainanottoa koskevat rajoitukset
Talousjohtaja päättää talousarviolainojen ottamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa. Pitkäaikaisten lainojen laina-aika on vähintään yksi vuosi. Päätös voi koskea myös lainan ennenaikaista takaisinmaksua tai lainaehtojen muuttamista sekä koronvaihtosopimuksia. Talousjohtajalla on oikeus ottaa kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi tilapäislainoja enintään talousarvion rahoituslaskelmassa hyväksyttyyn lyhytaikaisten lainojen euromäärään asti. Lisäksi hänellä on oikeus hyödyntää jo olemassa olevia tilapäisluottoja. Taloudellisen tilanteen sen salliessa talousarvioon merkitty pitkäaikaisten lainojen muutos voidaan alittaa tai korvata markkinatilanteen mukaan lyhytaikaisella luotolla. Olemassa olevia pitkäaikaisia luottoja voidaan vaihtaa lainaehdoiltaan edullisempiin ylittäen rahoituslaskelmaan merkitty pitkäaikaisten lainojen lyhennysten ja lisäysten määrä. Lyhytaikaista luottoa saa olla enimmillään 30 milj. euroa, joka voi olla kuntatodistuksia, shekkilimiittiä tai muuta lyhytaikaista luottoa. Enimmäisrajaan eivät sisälly pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä vastaan lyhytaikaisiin luottoihin kirjatut osuudet.
Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset
Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää päätöksellään antolainaa enintään talousarvion rahoituslaskelmassa hyväksyttyyn antolainojen lisäys – euromäärään asti kaupungin kokonaan tai pääosin omistamille osake-, asunto-osake- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Kuntalaki (129 §) edellyttää, että kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.
Tehtäväalueille on taloudellisten tavoitteiden lisäksi asetettu sitovia strategisia tavoitteita eri näkökulmista. Tavoitteet on talousarviossa esitetty kunkin tehtäväalueen kohdalla omassa taulukossaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä valtuustolle, kaupunginhallitukselle ja tarkastuslautakunnalle.
Liite: Käyttösuunnitelma 2026
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kattelus, kaupunginjohtaja, lauri.kattelus@laitila.fi
Kaupunginhallitus hyväksyy hallintotoimen, talouspalveluiden erillisyksikön sekä elinkeinotoimen erillisyksikön käyttösuunnitelmat vuodelle 2026 liitteen mukaisesti.