Perustelut
Vuoden 2025 talousarvion laadinta on käynnistynyt ja kaupunginhallituksen tulee antaa hallintokunnille tavoitteelliset menokehykset, jotta valmistelun tuloksena syntyvät ehdotukset sopisivat käytettävissä olevan tulokehityksen kanssa mahdollisimman hyvin yhteen.
Kuntatalouden kehitys
Kuntatalous muuttui olennaisesti vuoden 2023 alusta, kun sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyivät pois kuntien vastuulta. Muutoksen myötä sote-menot ja tulot poistuivat kuntien taloudesta. Julkisen talouden pitkään jatkunut kestävyysvaje ei kuitenkaan helpottunut. Koronavuosien vahvemman valtion tuen jälkeen tilanne kunnissa on jopa aiempaa haastavampi.
Eniten kunnan toimintaan ja tulevaisuuteen vaikuttaa väestökehitys, väkiluvun kehittyminen, väestön ikärakenne sekä huoltosuhteen kehittyminen. Lisäksi monet valtion ratkaisut vaikuttavat voimakkaasti kuntiin.
Kuntien talousnäkymät kuluvalle vuodelle ovat heikentyneet. Erityisesti pitkittynyt taloustaantuma, joka pienentää kuntien yhteisöverotuloja sekä kasvattaa kuntien rahoittamia työmarkkinatuen menoja on heikentänyt kuntien taloustilannetta. Sote-siirtolaskelmien tarkentumisesta aiheutuneet takaisinperinnät puolestaan pienentävät kuntien tuloja vuosina 2025–2027.
Kevään kuntatalousohjelmassa kuntien menoennuste vuodelle 2024 ja siitä eteenpäin nousi viime syksystä yli kahdella miljardilla ylöspäin, vaikka inflaatio sekä kuntien tehtävien normittaminen ovat asettumassa viime vuosia maltillisempaan suuntaan. Kohonneiden menojen taustalla olevat tekijät ovat vielä osittain epäselvät. Keskeneräisen talousraportoinnin ohella tulkintaa hankaloittaa sote-uudistuksen myötä katkennut tilastojen vertailukelpoisuus. Hyvin suurella varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että verohäntien ja muiden lisätukien varjossa kuntien sotesta putsatut kulut ovat kasvaneet poikkeuksellisen nopeasti. Ilman kuntien omia talouden tasapainottamistoimenpiteitä menotason nousu ulottuu koko kehyskaudelle ja kunnat velkaantuvat rajusti.
Nuorten ikäluokat pienenevät, joten laskennallinen palvelutarve on miinuksella. Tämä ohjaa kuntien menoennustetta laskevaan suuntaan. Kuntatalousohjelman kehitysarviossa palvelutarpeen laskua on kuitenkin loivennettu, sillä monissa kunnissa mahdollisuudet kouluverkon sopeuttamiseen ovat rajalliset. Lisäksi koulujen lakkauttaminen merkitsee kuljetuspalveluiden lisäostoja.
Edes kuntien yleistä ansiokehitystä korkeampi palkkaratkaisu ei selitä kokonaan kuntien menojen rajua kasvua vuonna 2023. Kuntien menokasvu voi johtua osittain hyvien talousvuosien 2020–2023 perinnöstä, jolloin panostuksia on vähitellen lisätty hankkeisiin ja kehittämistoimintaan. Toisaalta menojen kasvussa voi olla osittain kyse myös siitä, että koronavuosina supistunut toiminta on palautunut vasta asteittain palvelutarvetta vastaavalle tasolle. Jossain määrin menoja saattaa lisätä tilastollisesti myös kuntien ja hyvinvointialueiden väliin syntynyt sektoriraja.
Sivistystoimessa menoja lisäävät varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nousu, oppilaiden erityistuen ja ohjauksen sekä maahanmuuttajien valmistavan opetuksen tarpeen kasvu. Tarve lisätä turvallisten aikuisten määrää kouluissa ja oppilaitoksissa lisää painetta kokonaan uusien ammattilaisten palkkaamiseksi.
Lisäksi varautumisen kustannuksia kohottaa kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne. Digitalisaation hyödyntäminen puolestaan näkyy kunnissa alussa pelkkinä investointeina ja sen hyödyt menosäästöinä realisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä toimintatapojen muututtua.
Sote-uudistuksen myötä syntynyt uusi yhdyspinta hyvinvointialueiden kanssa hakee vielä muotoaan. On kuitenkin viitteitä siitä, että hyvinvointialueiden talousongelmien takia jotkut kunnat ovat joutuneet paikkaamaan palveluita esimerkiksi oppilas- ja opiskeluhuoltoon ja vanhusten asiointiin liittyen. Myös paineet kolmannen sektorin toimijoiden avustamiseen ovat lisääntyneet, kun hyvinvointialueet ja valtio ovat leikanneet järjestö- ja muista avustuksistaan.
Käyttötalouden ohella myös investointipaineet pysyvät kunnissa mittavina. Kuntien investointikustannuksiin vaikuttavat palveluverkon uudistamistarpeet, kun monet 70- ja 80-luvulla valmistuneet kuntakiinteistöt alkavat olla tiensä päässä. Väistötilojen lisäksi myös purkukustannukset rasittavat kuntien taloutta.
Hyvin pitkään kuntien taloushuolet liittyivät sote-kuluihin ja niiden kasvuun. Sote-uudistuksessa eletään yhä siirtymävaihetta, sillä hyvinvointialueet tekevät päätöksiä palveluverkostaan. Voimaanpanolain mukainen kiinteistöjen 3+1-vuoden pakkovuokra-aika päättyy ja osa kuntien omistukseen jääneistä, soten ja pelastustoimen käytössä olleista kiinteistöistä jää tyhjilleen 2026 ja 2027 alkaen. Tämä nk. ”kiinteistötsunami” tulee näkymään kunnissa menoina ja tulojen menetyksinä.
(Lähteet: Kuntaliitto Minna Punakallion blogi 10.6.2024)
Kuntatalous 2025–2028
Kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta synkkenee, vaikka kehysriihen ensitietojen perusteella näyttää, että kuntien talous säästyi mittavilta kehysriihileikkauksilta. Lisäksi kuntien kärkitavoitteeseen, noin 400 miljoonan euron kompensointiin, vastattiin lisäämällä kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 277 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 lähtien. Valtionosuuksien lisäys ei kuitenkaan poista kunnilta viime vuoden aikana syntynyttä valtavaa painetta menojen kasvun hillintään.
Budjettiriihimateriaalit kertovat, että hallituksen kehysriihipäätökset vahvistavat kuntataloutta kokonaisuutena yhteensä noin 130 miljoonalla eurolla. Lukuun kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella, sillä arvio ei sisällä kaikkia hallituksen toimia. Useat kehysriihessä päätetyt leikkaukset tulevat edellyttämään kunnilta myös omarahoitusosuuden kasvattamista, mikäli palveluja ei haluta leikata kokonaan pois. Lisäksi vaimea talouskasvu saattaa paisuttaa esimerkiksi sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten kustannusvaikutuksia kunnille. Runsaasti odotuksia on myös sille, että ministeriöt onnistuvat vähentämään lakisääteisiä velvoitteita ja normeja. Mikäli normien purussa epäonnistutaan, kuntiin kohdistuu vain normien keventämistä vastaavat valtionosuuksien leikkaukset (Kuntaliitto).
VM:n kevään kuntatalousohjelman mukaan kuntien taloustilanne synkkenee tulevina vuosina useiden tekijöiden vaikutuksesta. Kuntatalouden menot kasvavat hintojen noustessa samaan aikaan, kun valtionosuudet ja verotulot pienenevät. Kuntien peruspalvelujen hintaindeksi on noin 3,1 % vuodessa 2025–2028. Kustannusten kehitykseen vaikuttaa etenkin kunta-alan ansiokehitys. Lisäksi investointipaineet pysyvät koko maan tasolla mittavina. Kuntien valtionosuuksia pienentävät vuosina 2025–2027 sotesiirtolaskelmaan liittyvät takaisinperinnät sekä vuosina 2024–2027 yhden prosenttiyksikön indeksijarru.
Kunnallisverotuksen efektiivisyyttä parannetaan poistamalla ansiotulovähennys ja korottamalla vastaavasti työtulovähennystä. Samalla kuntien verotulomenetysten korvauksia alennetaan kuitenkin muutoksen aiheuttamaa kunnallisverotuoton kasvua vastaavasti. Kuntien verotulot laskevat v. 2024 sote-verohäntien poistuessa, mutta tämän jälkeen verotulojen keskimääräisen kasvuvauhdin oletetaan VM:n laskelmissa olevan 4,5 % vuodessa. Koulutuksen palvelutarpeen supistuminen haastaa monia kuntia toiminnan sekä palveluverkon sopeuttamiseen. VM ennakoi, että tarkastelujakson loppua kohden mentäessä kaikissa kuntakokoryhmissä on kunnallisveroprosentin korotuspainetta.
Synkkenevä kuntatalouden tilanne asettaa haasteita taloudenpidolle ja vaatii huolellista suunnittelua ja toimenpiteitä tulevaisuuden varalle. Kuntatalouden menot voivat osoittautua ministeriön painelaskelmaa maltillisemmiksi, mikäli kunnat pystyvät sopeuttamaan sekä palveluverkkoaan että toimintaansa vastaamaan pienenevää palvelutarvetta ja rahoitusta.
(Kuntatalousohjelma vuosille 2025-2028, Kevät 2024, VM:n julkaisuja – 2024:33)
Kaupungin talouskehitys
Laitilan kaupungin tilinpäätökset ovat jo neljänä peräkkäisenä poikkeusvuotena olleet positiivisia. Tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti huonompaan suuntaan. Kaupungin valtuusto hyväksyi 11.12.2023 talousarvion vuodelle 2024. Lisäksi valtuusto päätti, että vuoden 2024 aikana laaditaan talouden tasapainottamisohjelma suunnittelukaudeksi 2025–2027. Kuluvan vuoden talousarvio on noin 1,1 milj. euroa alijäämäinen. Myös suunnitelmavuodet osoittavat alijäämää. Taseen ylijäämä on tällä hetkellä noin 12,3 miljoonaa euroa, mutta se heikkenee nopeasti, mikäli käyttömenoja ei saada hillittyä ja taloutta tasapainotettua.
Kuntalaki edellyttää, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
Kaupungin talouden tasapainottamistarve on tämän hetken arvion mukaan vuositasolla noin 3,5-4 miljoonaa euroa. Arvio tarkentuu tulevien valtionosuuksien, veroennusteiden ja muiden kaupungin toimintaympäristöön vaikuttavien seikkojen tarkentuessa. Kaupungin taloutta sopeuttavien toimenpiteiden tulee olla konkreettisia ja pysyviä. Hyvinvointialueuudistuksen myötä kaupungin nettokulut vähenivät yli 50 %, mikä osaltaan kaventaa mahdollisuuksia säästöjen ja supistusten tekemiseen tai taksojen ja maksujen korotuksiin. Valmisteilla oleva talouden tasapainottamisohjelma koostuu muutos-, säästö-, tila-, tulo-, henkilöstö- ja investointiohjelmista. Kestävä ja tasapainoinen talous on yksi kaupungin strategian painopiste, mutta myös kaupungin lakisääteinen velvoite.
Työllisyyspalvelu-uudistuksen myötä kaupungille siirtyy 1.1.2025 alkaen uusia tehtäviä, joiden kattamiseksi osoitettava valtionosuus ei tule riittämään samaan aikaan tapahtuvien valtionosuuksien pienenemisen vuoksi. Ikäluokkien pieneneminen aiheuttaa mm. perusopetukseen saatavan rahoituksen pienenenemisen. Lisäksi palkankorotusten sekä yleisen hintatason nousun vuoksi talousarvioiden rakenteellinen alijäämä edelleen kasvaa tulevina vuosina.
Talouden sopeutus edellyttää kaupungin organisaation ja toimintojen rakenteellista tarkastelua. Vain rakenteellisten muutosten kautta voidaan saavuttaa konkreettisia ja pysyviä kustannussäästöjä sekä tehokkuuden ja tuottavuuden nousua. Huomiota tulee kiinnittää tilankäytön tehostamiseen ja tarpeettomista tiloista luopumiseen, mahdollisten päällekkäisten prosessien tai toimintojen poistamiseen sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen varmistamiseen. Pysyvien ja rakenteellisten kustannussäästöjen rinnalla tarkastellaan myös tulojen kasvattamisen mahdollisuutta esimerkiksi asiakasmaksuja, vuokria sekä veroja korottamalla. Tulojen tarkastelu ei kuitenkaan yksin ratkaise talouden tasapainottamista, sillä tulo-odotuksiin sisältyy merkittäviä, muun muassa yleisestä taloudellisesta tilanteesta aiheutuvia, epävarmuuksia.
Talouden tasapainottamistyö on aluillaan ja edelleen kartoitetaan, arvioidaan ja harkitaan mahdollisia toimenpiteitä. Valmistelua tehtäessä esille on noussut harkittavaksi ja voi edelleen nousta uusia mahdollisia talouden tasapainottamisen toimenpiteitä, joilla olisi toteutuessaan esimerkiksi henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, organisaation palvelurakenteessa tai eri toimijoiden välisessä yhteistyössä, tai toimenpiteitä, joissa olisi kyse henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteista. Työnantaja on tilanteessa, jossa se joutuu myös harkitsemaan taloudellisista ja/tai tuotannollisista syistä osa-aikaistamisia, irtisanomisia tai muita oleellisia muutoksia palvelussuhteiden ehdoissa. Kaupunginhallitus päätti 6.5.2024 käynnistää koko henkilöstöä koskevan yhteistoimintamenettelyn.
Talouden tasapainottaminen edellyttää kaupungin talouden kokonaiskuvan, liikkumavaran ja rahoituskyvyn ymmärtämistä muuttuneessa kontekstissa. Palvelurakenteet on sopeutettava palvelutarpeeseen pitkällä aikavälillä kestävästi. Tasapainoisen talouden saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttää myös huolellista ennakointia ja seurantaa. Esimerkiksi syntyvyydellä on suora yhteys ryhmäkokoihin ja tilatarpeisiin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Painopisteen tulee olla hyvälaatuisissa, oikein mitoitetuissa lakisääteisissä palveluissa. Vapaaehtoisten palveluiden tuottamisessa kriteerinä on palvelun vaikuttavuus.
Kaupungin kehyksen perustelut
Kehyksen lähtökohtana on käytetty vuoden 2024 talousarviota.
Tulot
Toimialojen tulee tehdä kartoitus kaikista perittävistä taksoista ja maksuista. Kartoituksessa selvitetään, mihin maksu perustuu ja paljonko menoista maksu kattaa. Taksoja ja maksuja korotetaan lainsäädännössä päätetyn tai sopimuksen mukaisesti. Sopimuksiin perustuvat indeksikorotukset tulee tehdä ajallaan. Vanhoja sopimuksia saattaa olla tarpeen päivittää.
Menot
Kaupungin toimintakuluihin on kehyksessä tehty 1,5 % indeksikorotus ja henkilöstökuluihin on tehty 4,05 prosentin korotus huhtikuun 2024 henkilöstökulujen päälle. Toiminnalliset muutokset talousarvioon 2025 lisäävät toimintakuluja noin 2,3 milj. euroa. Toimialojen tulee huomioida talouden tasapainottamistoimenpiteet talousarviossaan. Henkilöstön lisäykset ovat mahdollisia vain painavista syistä, kuten kunnille tulevien lisävelvoitteiden täyttämisestä. Merkittävin toiminnallinen muutos vuodelle 2025 on TE-uudistus, jonka seurauksena henkilökuntaa siirtyy valtiolta kunnille. Lisäksi vuoden 2025 kustannuksiin on arvioitu väistötilat Varppeen koulun remontin ajaksi.
Palkat ja palkkiot
Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut käytiin haastavissa olosuhteissa, juuri kun inflaatio oli korkeimmillaan. Nykyinen sopimuskausi päättyy 30.4.2025, joten vuodelle 2025 voi tulla jo tiedossa olevien sopimuskorotusten lisäksi muita sopimuskorotuksia. Tiedossa olevia korotuksia ovat 1.2.2025 maksettavat kehittämisohjelmaerät (keskitetty erä) 0,3–0,4 % sekä 1.6.2025 maksettava paikallinen kehittämisohjelmaerä 0,4–0,5 %. Kehyksessä on arvioitu, että jo tiedossa olevien korotusten lisäksi tulisi uusien neuvottelujen tuloksena 1,5 % korotus kesäkuusta 2025 lähtien, jolloin vuosinousu on yhteensä 3,2 %. Todellisuudessa korotusten suuruus ja ajankohta selviävät vasta keväällä 2025 käytävissä neuvotteluissa.
Verot ja valtionosuudet
Vuoden 2024 veroprosentti on 8,1. Kehyksessä verotulot on arvioitu Kuntaliiton toukokuussa 2024 laatiman verotuloennusteen pohjalta, siten että kunnallisveroihin on laskettu 0,5 % korotus. Kiinteistöverotuottoihin on laskettu seuraavat korotukset: Rakennukset 0,93 % → 1,03 %, Vak. asuinrakennukset 0,41 % → 0,45 % ja Muut asuinrakennukset 1,00 % → 1,12 %.
Kunnallisveroprosentin korotus 8,6 prosenttiin toisi verotuloja lisää n. 0,9 milj euroa ja kiinteistöveron korotukset puolestaan 0,2 milj. euroa.
Ilman veronkorotuksia verotulot tulisivat nousemaan Kuntaliiton 2.5.2024 julkaiseman ennusteen mukaan noin 0,4 milj. euroa verrattuna vuoden 2024 alkuperäiseen talousarvioon. Tuoreimmassa kuntaliiton arviossa on huomioitu kehysriihen veropäätökset. Suurin muutos koskee ansiotulovähennyksen poistamista kunnallisverotuksesta ensi vuodesta alkaen. Hallitus päätti kevään 2024 kehysriihessä kasvattaa kunnallisverotuksen efektiivisyyttä poistamalla tulosta tehtävän ansiotulovähennyksen ja kasvattamalla vastaavasti ensisijaisesti valtion verosta tehtävää työtulovähennystä. Yhteisöveroennuste perustuu pääosin kevään kuntatalousohjelman arvioon sekä alkuvuoden tilitystietoihin. Yhteisöveroennuste pienenee huomattavasti Kuntaliiton aiemmista arvioista. Vuonna 2023 yhteisöverotilitykset olivat 2,4 milj. euroa. Vuoden 2025 arvioon sisältyy yhteisöverotuloja vain 1,8 milj. euroa. Verotuloennusteet tarkentuvat vuoden mittaan ja niihin sisältyy vielä paljon epävarmuutta.
Valtionosuudet on laskettu kehykseen VM:n 29.4.2024 julkaiseman arvion perusteella. OKM:n valtionosuudet on laskettu manuaalisesti, sillä valmistavan opetuksen läsnäolokuukaudet ovat olennaisesti vähentyneet vuodesta 2022, johon OKM:n vuoden 2024 valtionosuuspäätös perustuu. OKM ei päivitä valtionosuusarvioitaan pitkin vuotta. Laitilan kaupungin valtionosuudet tulevat olemaan ennakkotietojen mukaan noin 12,2 miljoonaa euroa sekä vuonna 2024 että vuonna 2025, vaikka TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuonna 2025. Valtionosuuden lopullinen määrä vahvistuu joulukuussa 2024.