Tekninen valiokunta, kokous 19.10.2021

Perustelut

Kaukolankodin tilatarkastelu / Raula

Kaukolankodin tilajärjestelyistä on tehty vaihtoehtoisia selvityksiä sen jälkeen, kun kaupunki luopui toiminnan yksityistämisselvityksestä. Tarkastelut on tehty seuraavien mallien pohjalta:

• Nykyisen Kaukolankodin saneeraus ja laajennus
• (Uudisrakennuksen rakentaminen omaan taseeseen)
• Tilojen vuokraaminen ulkopuoliselta toimijalta

Mikäli Kaukolankodin toiminnot sijoitetaan nykyiseen rakennukseen, edellyttää se merkittäviä rakenteellisia muutoksia sekä laajennusosan rakentamista.

Avin mukaan lupa- ja valvontakäytännössä (koskee siis yksityisiä palvelujentuottajia) vakiintuneesti on katsottu, että yhden hengen huoneen pinta-alan tulisi olla n. 15 m2 ja kahden hengen huoneen pinta-alan n. 20 m2. Näiden lisäksi jokaisen huoneen yhteydessä tulisi lähtökohtaisesti olla oma n. 5 m² saniteettitila. Em. pinta-alat ovat vain suuntaa antavia ja toimitiloja arvioidaan aina kokonaisuutena. Em. mitoitusta on käytetty lähtökohtana tässä suunnittelutyössä.

Rakennuskustannukset ovat nousseet viime kuukausina merkittävästi, joten laskennallisiin hintoihin sisältyy epävarmuutta poikkeuksellisen paljon. Tämä koskee kaikkia eri vaihtoehtoja.

Kaukolankodin saneeraus ja laajennus:

Lähtökohtana on ollut vanhan osan osalta se, että asuntojen tulisi olla väh. 15 m² sekä varustettuina omalla 5 m² saniteettitilalla. Tavoitetta ei ole mahdollista toteuttaa aivan joka paikassa. Käytännössä tämä vähentää nykyistä asuntomäärää merkittävästi. Työn pohjaksi on laadittu arkkitehtisuunnitelmat luonnostasolla. Korjausasteeksi on määritelty 66,0 %. Korjausaste on kohtuullisen iso ja kattaa rakennuksen sisäpuoliset työt. Ulkopuolisia kunnostuksia ei tässä ole huomioitu. Kustannuksiksi saneerauksen osalta on laskettu 3 370 000 € (alv 0 %). Arvio vastaa hyvin lähellä vuonna 2017 toteutettua vastaavaa laskelmaa.

Laajennusosa on suunniteltu siten, että tulevat asunnot ja oheistilat sijoittuvat 1. kerrokseen. Asuntoja tilaan sijoittuisi 27 kappaletta. Laajennusosan hinnaksi on arvioitu 2 860 000 € (alv 0 %). (liitteet 1,2,3,4)

Yhteenlasketuksi hinnaksi muodostuu saneerauksen ja laajennuksen osalta 6 230 000 € (alv 0 %). Kokonaiskustannuksiin tulee huomioida lisäksi ulkopuoliset työt sekä väistötilakustannukset. Väistötilojen saatavuus tämän kokoluokan hankkeeseen on haasteellista. Kahden vuoden vuokra-ajalla voidaan arvioida vuokraksi noin 88 000 € (alv 0 %) / kk ja ulkopuolisten töiden osuudeksi 100 000 €.

Uusien korvaavien tilojen rakentaminen omaan taseeseen:

Uusien tilojen rakentamista on selvitetty lähtökohdista, että tilatarve on n. 60 asukkaalle. Vertailutietoina on käytetty vastaavia suuruusluokaltaan samanlaisia jo toteutuneita kohteita. Kohteiden hinnat ovat vaihdelleet noin 8,2 M€: n ja 10,0 M€:n välillä.

Mahdolliseksi rakennuspaikaksi on esitetty Valkojärven asemakaava-aluetta. Tällöin etäisyys keskustaajamaan pienenisi merkittävästi Kaukolankotiin verrattuna.

Tilojen hankinta vuokraamalla:

Tilojen hankinta vuokraamalla on mahdollista. Mahdollisia tilojen toimittajia löytyy.

Laskennallisesti 8,2 M€:n hanke 20 vuoden maksuajalla ja 1,5 % korolla antaisi pääomavuokran osuudeksi ensimmäisenä vuonna 533 000 €, josta se lähtisi laskemaan vuosittain. Ylläpitovuokraksi on laskettu vuodessa 115 200 €. Yhteenvetona ensimmäisen vuoden kokonaisvuokra olisi 648 200 €. 

Korkotason ennakointi tulevaisuudessa on vaikeaa, mutta odotettavissa on korkotason nousu. Tämä tulee heijastumaan vuokratasoon. Myöskin halutulla mitoitus-/ laatutasolla on merkitystä hintaan ja vuokratasoon. Liitteinä olevilla taulukoilla osoitetaan muuttujien vaikutus kokonaishintaan ja sitä kautta vuokriin.(liitteet 5,6)

Toimintojen tarkastelu / Ahokas, Koski, Silvast

Laitilan kaupungin ikääntyneen väestön palveluiden järjestämissuunnitelmassa vuosille 2021-2024 yhdeksi tärkeimmäksi painopisteeksi on määritelty laitoshoidon paikkojen muuttaminen tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Kaukolankodin laitoshoidon muuttamisesta tehostetuksi palveluasumisyksiköksi on olemassa Laitilan kaupunginvaltuuston päätös 3.2.2020, § 9.

Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki, 980/2012) mukaan ikääntyneille tulee tarjota kunnissa laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Vanhuspalvelulain 14a §:n (1351/2014) mukaan pitkäaikaista laitoshoitoa tarjotaan vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet.

Tehostettu palveluasuminen tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa niille, jotka tarvitsevat paljon apua, hoivaa ja valvontaa. Asukkaat maksavat asunnostaan tai omasta huoneestaan vuokraa vuokrasopimuksen mukaan. Palvelujen maksut määräytyvät asumispalvelujen järjestäjän hinnaston mukaan. Palvelumaksuista säädetään asiakasmaksulaissa. 1.7.2021 uudistetun asiakasmaksulain 7 c §:n mukaan kunnan tai kuntayhtymän pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asukkailta perittävä kuukausimaksu saa olla enintään 85 prosenttia asukkaan nettokuukausituloista. Ennen kuukausimaksun laskemista nettokuukausituloista tehdään asiakasmaksulain 10 c ja 10 d §:ssä säädetyt vähennykset. Näitä vähennyksiä ovat esimerkiksi kohtuulliset asumiskulut, joista on vähennetty asumistuki ja tietyt lääkekustannukset kuitenkin enintään sairausvakuutuslain vuosiomavastuun suuruisena. Tehostetun palveluasumisyksikön asukas on oikeutettu saamaan Kelalta eläkettä saavan hoitotukea ja useimmiten myös eläkkeen saajan asumistukea. Kunnan tai kuntayhtymän tulee varmistaa, että pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asukkaalle jää kuukaudessa vähintään 164 euron käyttövara. Asiakasmaksulakiuudistuksessa on pyritty yhdenmukaistamaan intensiivisen hoidon ja huolenpidon tarpeessa olevien asiakkaiden maksuja.

Nykyisiä Kaukolankodin tiloja ei ole mahdollista muuttaa suoraan tehostetun palveluasumisen asunnoiksi, sillä tilat ovat nykypäivän standardeilla puutteelliset. Jokaisessa asukashuoneessa ei esimerkiksi ole omaa saniteettitilaa. Osa huoneista ja käytävistä on ahtaita. Arviolta noin puolet asukashuoneista soveltuisivat tulevan asumisyksikön huoneiksi. Syksyllä 2018 laaditun kuntoarvion mukaan Kaukolankodin kunto on tyydyttävä. Kiinteistön keittiö ja ruokailutilat soveltuvat tulevaan käyttöön tehostetussa palveluasumisessa.

Ratkaistavana siis on, peruskorjataanko Kaukolankodin kiinteistö vai rakennetaanko osittain tai kokonaan uudet tilat. Selvityksen alla on, saadaanko Kaukolankotiin peruskorjauksen jälkeen 30-40 tehostetun palveluasumisen paikkaa ja toiset 30 paikkaa uudisrakennukseen.

Kunnallista toimintaa (ja sen muutoksia) ei koske lupamenettely. Toisin sanoen kunnallisen vanhainkodin muuttaminen kunnalliseksi tehostetun palveluasumisen yksiköksi ei edellytä luvan hakemista aluehallintovirastolta. Toki kuitenkin, jos aluehallintovirastoon tulee vireille kunnallisen toimintayksikön toimitiloja koskeva valvonta-asia, arvioidaan tiloja tällöin samoin perustein kuin yksityistenkin palveluntuottajien tiloja. Sosiaalihuoltolain 30 § (1301/2014) ja vanhuspalvelulain 22 § mukaan asiakkaiden käytössä olevien sosiaalipalvelujen toimitilojen on tuettava asiakkaiden sosiaalista vuorovaikutusta ja toimintaan osallistumisen mahdollisuutta. Toimitilojen suunnittelussa ja käytössä on huomioitava asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja edellytykset, esteettömyys ja yksityisyyden suoja. Ympärivuorokautisessa hoivassa on turvattava iäkkäiden hyvän elämän arvojen toteutuminen, avo- ja aviopuolisoiden tulee voida asua yhdessä niin halutessaan.

Yksityisten palveluntuottajien osalta noudatettavassa lupamenettelyssä on vakiintuneesti edellytetty, että vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa jokaisella asukkaalla tulee lähtökohtaisesti olla käytössään riittävän tilava oma huone, jonka yhteydessä on oma saniteettitila (tai vähintään vierekkäisen huoneen kanssa yhteinen saniteettitila). Lisäksi yksiköihin hyväksytään rajattu määrä kahden hengen huoneita pariskunta- tmv. käyttöön. Kahden hengen huoneiden tulee luonnollisesti olla tilavampia kuin yhden hengen huoneiden ja myös niiden yhteydessä tulee lähtökohtaisesti olla oma saniteettitila.  Ilman omaa (tai viereisen huoneen kanssa jaettua saniteettitilaa) olevia huoneita ei lupakäytännössä lähtökohtaisesti hyväksytä pitkäaikaiseen asumiseen, vaan tällaisia huoneita on mahdollista käyttää vain lyhytaikaishoidon paikkoina. Myös lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettujen huoneiden osalta on tietysti kuitenkin suotavaa, että niissäkin olisi oma saniteettitila. Asukashuoneiden lisäksi yksikössä tulee olla riittävästi myös yhteistä ruokailu- ja oleskelutilaa, joka mahdollistaa asukkaiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja erilaisten yhteisten tilaisuuksien ja viriketuokioiden järjestämisen. Lääkkeiden jakoa ja säilytystä varten tulee olla omat, lukitut tilansa. Mitä tulee asukashuoneiden kokoon, on lupa-ja valvontakäytännössä vakiintuneesti katsottu, että yhden hengen huoneen pinta-alan tulisi olla n. 15 m2 ja kahden hengen huoneen pinta-alan n. 20 m2. Näiden lisäksi jokaisen huoneen yhteydessä tulisi lähtökohtaisesti olla oma saniteettitila, joka ei sisälly em. neliömääriin. Em. pinta-alat ovat vain suuntaa antavia ja toimitiloja arvioidaan aina kokonaisuutena.

Kaukolankodin remontointi

• Kaukolankodin nykyisiin tiloihin ei saa remontoitua samaa määrää asukaspaikkoja, kuin mitä nyt on käytettävissä, joten lisätilaa tulee rakentaa, mikäli tavoiteltu 60 asukaspaikkaa saataisiin käyttöön.
• Kaukolankodin ns. vanhan puolen osastot jäävät pieniksi ja niiden yhdistäminen uuteen siipeen tms. ei ole toiminnallisesti yksinkertaista. Toinen osasto sijaitsee 3. kerroksessa ja toinen 2. kerroksessa. Asukkailla ei ole esim. suoraa pääsyä ulkoilemaan.  Hissin käyttö on aina pakollista.
• Henkilöstöresurssin optimaalinen käyttö heikkenee aina, kun joka osastolla tarvitaan oma yöhoitaja. Esim. tällä hetkellä Kaukolankodissa on kaksi 11 asukkaan osastoa (yhteensä 22 asukasta) ja rakenteellisista syistä tarvitaan kaksi yöhoitajaa. Saman määrän asukkaita voi hoitaa yhdellä yöhoitajalla (yksi hoitaja maksaa kaikkine henkilöstökuluineen n. 39 000 euroa/vuosi).
• 20 asukkaan osasto on melko kustannustehokas henkilöstöresurssin kannalta. Mikäli osaston kokoa suurennetaan, tarvitaan toinen yöhoitaja. Lisäksi esim. 30 asukkaan osasto alkaa olla jo melko levoton ympäristö ja jo pelkästään ihmisten tuoma melun määrä lisääntyy. Tämä on haitallista etenkin muistisairaille henkilöille.
• Remontointia varten tarvitaan väistötilat.

• Väistötiloina voisi toimia Kaukolankodin yhteyteen ensin rakennettava lisäsiipi, jolloin sinne mahtuvat asukkaat muuttaisivat lisäsiipeen ja tämän jälkeen remontoitaisiin vanhaa puolta.
• Väistötilat voi ostaa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Tällöin osa asukkaista jouduttaisiin todennäköisesti sijoittamaan Laitilan ulkopuolelle, ehkä jopa naapurikuntia kauemmaksikin. Väistötilaratkaisussa asukkaille tulee useampi muutto. Ikäihmisten (muistisairaiden) siirtäminen hoitopaikasta toiseen on aina huono vaihtoehto, koska se lisää sekavuutta yms. Tiedossa on, että laitilalaiset haluavat heitä hoidettavan Laitilassa.

Mikäli päädytään siihen, että asukkaat sijoitetaan remontin ajaksi yksityisiin palveluasumisyksiköihin, jää suuri osa Kaukolankodin henkilöstöstä ilman töitä. Osalle henkilöstöstä löytyy mahdollisesti tilapäisesti töitä esimerkiksi kotihoidon, Koivukodon, terveyskeskusosaston ja lääkärien vastaanoton vuosiloma- ja sairauslomasijaisuuksista. Tosiasia on, että kaikille ei kuitenkaan ole osoittaa korvaavaa työtä. Arvioitavaksi tulee henkilöstön mahdollinen lomauttaminen. 

• Kolmas vaihtoehto voisi olla parakkiratkaisu. Kaukolankodin läheisyyteen pystytettäisiin parakeista koostuva kokonaisuus, jossa asukkaat asuisivat remontin ajan.

Uudisrakennus

• Ei tarvitse miettiä väistötiloja. Kaukolankodissa asutaan, kunnes uudisrakennus on toimintakunnossa.
• Tilojen toimivuuteen ja kustannustehokkuuteen voidaan kiinnittää huomiota jo suunniteltaessa. 3 x 20 asukaspaikkainen yksikkö toimii kolmella yöhoitajalla (tällä hetkellä Kaukolankodissa on 52 asukasta ja 4 yöhoitajaa).
• Kustannustehokkuutta on mahdollista saada nykyistä erilaisemman ruuanjakelusysteemillä eli ei nykyisellä keskitetyllä annosjakelulla. Uudisrakennuksessa ravitsemuspalveluiden työntekijä voisi osallistua ruuanjakoon ja ruoka jaettaisiin kuljetusastioista suoraan lautaselle.
• Uusia tiloja suunniteltaessa voidaan kiinnittää huomiota ja mahdollistaa paremmin asukkaiden omatoiminen ulkoilu (aidatut piha-alueet jne.)

Henkilöstömitoituksesta

Vanhuspalvelulain (980/2012) 20 §:n mukaan laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi hoitohenkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen tulee vastata iäkkäiden henkilöiden määrää ja palvelujen tarvetta. Henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetusta palveluasumisesta ja pitkäaikaisesta laitoshoidosta on säädetty vanhuspalvelulaissa 1.10.2020 alkaen. Henkilöstömitoitus nousee asteittain. Lain tullessa voimaan 1.10.2020, henkilöstömitoituksen oli oltava vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoituksen oli oltava vähintään 0,55 ja vuoden 2022 alusta vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Siirtymäaika päättyy 1.4.2023, jolloin henkilöstömitoitus vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti tulee täysimääräisesti voimaan.

Lakimuutos ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista määrittää minimihenkilöstön määrän suhteessa asukkaiden lukumäärään ja se erottelee työnteossa välillisen ja välittömän työn. Vanhuspalvelulain mukaan 1.10.2020 lähtien ainoastaan välittömässä asiakastyössä tehdyt työtunnit lasketaan henkilöstömitoitukseen laskettaviin tunteihin.

Välittömällä asiakastyöllä tarkoitetaan hoitoa ja huolenpitoa sekä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä ja ylläpitäviä tehtäviä, asiakasta koskevien tietojen kirjaamista, palvelutarpeen arviointia sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimista ja päivittämistä. Välillisessä asiakastyössä (=tukipalvelutehtävät) tehtyjä työtunteja ei lasketa henkilöstömitoitukseen laskettaviin tunteihin. Tukipalvelutehtäviin on pääsääntöisesti varattava erillinen resurssi. Jos välillistä työtä sisällytetään säännönmukaisesti asiakastyötä tekevien työntekijöiden työhön, sen osuus on määriteltävä tehtävänkuvassa. Välillisellä asiakastyöllä tarkoitetaan huoneiden ja yhteisten tilojen siivousta, pyykki- ja kiinteistöhuoltoa, ruoan valmistusta ja lämmitystä, yksikön johtajan ja vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollista työtä sekä muita vastaavia hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavia tehtäviä.

Kaukolankodissa välillisen työn määrä on määritelty olevan 3 tuntia / vuorokausi / osasto, joka siis vähennetään työntekijöiden kokonaistyöajasta. Tuo määrä välillistä työtä on riittävä ja siinä ajassa välillisen työn ehtii suorittamaan. Lisäksi kokonaistuntimäärästä vähennetään yötöistä kertyvä aikahyvitys, joka on 75:36 h / osasto / 3 viikon tarkasteluväli.

Todellisen, toteutuneen henkilöstömitoituksen laskentakaava:

1. lasketaan yhteen välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden välittömässä asiakastyössä tehdyt työtunnit kolmen viikon seurantajakson ajalta.
2. jaetaan saatu työtuntimäärä luvulla 114,75 (3 viikon kokonaistyöaika). Näin saadaan tietoon kolmen viikon aikana käytössä olleiden vakanssien/työsuhteiden laskennallinen määrä.
3. saatu vakanssien/työsuhteiden määrä jaetaan asiakkaiden lukumäärällä.

Alla suunnitelmia henkilöstömitoituksesta erilaisen tilaratkaisujen ja tulevaisuuden suhteen ja kuinka montaa hoitajaa tuo mitoitus kussakin tilanteessa käytännössä tarkoittaa.

1. Kaukolankoti nykyisessä muodossaan (laitoshoito) (liite 7)

2021 (hoitajamitoitusvaatimus 0,55)

52 paikkaa + 1 lyhytaikaisen hoidon paikkaa (yht. 53): 36,5 työntekijää (4 x sh, 29 hoitajaa ja 3,5 hoitoapulaista). Tämä riittää juuri ja juuri. Jokaiseen poissaoloon tulee löytää sijainen. Välittömän työn määrää vähentää se, että yöhoitajia Kaukolankodissa on 4. Rakenteellisista syistä (4 pientä erillistä osastoa) yöhoitajien määrän vähentäminen ei onnistu.

Sairaanhoitajien välittömän työn osuus on 70% kaikissa kohdissa.

2022 (hoitajamitoitusvaatimus 0,6)

52 paikkaa + 3 lyhytaikaisen hoidon paikkaa (yht. 55): 39,5 työntekijää (4 x sh, 32 hoitajaa ja 3,5 hoitoapulaista). Mitoituksessa on hieman pelivaraa, joka käytetään poissaolojen paikkaamiseen. Lisäksi tarpeellisia ja/tai lakisääteisiä lyhytaikaisen hoidon paikkoja pystytään käyttämään täyspainoisesti.

2023 (hoitajamitoitusvaatimus 0,7)

52 paikkaa + 3 lyhytaikaisen hoidon paikkaa: 45,5 työntekijää (4 x sh, 32 hoitajaa ja 3,5 hoitoapulaista). Mitoituksessa on kohtalaisesti pelivaraa, joka käytetään poissaolojen paikkaamiseen. Lyhytaikaisen hoidon paikat voivat pyöriä täydellä teholla.

2. Remontointi, huonepaikkojen väheneminen 34 (maksimi, ei yhtään lyhytaikaisen hoidon paikkaa)

2022 (hoitajamitoitusvaatimus 0,6)

34 paikkaa + 0 lyhytaikaisen hoidon paikkaa: 27 työntekijää (4 x sh, 23 hoitajaa). Tämä riittää juuri ja juuri. Lähes jokaiseen poissaoloon tulee löytää sijainen. Välittömän työn määrää vähentää se, että yöhoitajia Kaukolankodissa on 4. Rakenteellisista syistä (4 pientä erillistä osastoa) yöhoitajien määrän vähentäminen ei onnistu.

2023 (hoitajamitoitusvaatimus 0,7)

34 paikkaa + 0 lyhytaikaisen hoidon paikkaa: 30 työntekijää (4 x sh, 26 hoitajaa). Mitoituksessa on hieman pelivaraa, joka käytetään poissaolojen paikkaamiseen (1-2 työpäivää / yksikkö / 3 vkoa).

3. Uudisrakennus 3 x 20 paikkaa

2022 (hoitajamitoitusvaatimus 0,6)

60 paikkaa + 0 lyhytaikaisen hoidon paikkaa: 42 työntekijää (3 x sh, 29 hoitajaa). Tämä riittää kohtuullisesti. Mitoitus kestää 4 työntekijäpoissaolopäivää / yksikkö / 3 vkoa. Yöhoitajia on kolme neljän sijasta. Osastot ovat kokonsa puolesta melko hyvin hallittavissa ja ne ovat melko kustannustehokkaita inhimillisyyttä unohtamatta.

Sairaanhoitajien välittömän työn osuus on 50% kaikissa kohdissa, jolloin kehitystyö yms. mahdollistuu. Tämä varmistaa myös hoitotyön laadun.

2023 (hoitajamitoitusvaatimus 0,7)

60 paikkaa + 0 lyhytaikaisen hoidon paikkaa: 48 työntekijää (3 x sh, 45 hoitajaa). Tämä riittää kohtuullisesti. Mitoitus kestää 4-5 poissaolopäivää / yksikkö / 3 vkoa. Yöhoitajia on kolme neljän sijasta. Osastot ovat kokonsa puolesta melko hyvin hallittavissa ja ne ovat melko kustannustehokkaita inhimillisyyttä unohtamatta.

Sairaanhoitajien välittömän työn osuus on 50% kaikissa kohdissa, jolloin kehitystyö yms. mahdollistuu. Tämä varmistaa myös hoitotyön laadun.

4. Kaukolankoti + lisäsiipi (8+17+35) 60 paikkaa + 3 lyhytaikaisen hoidon paikkaa

 2022 (hoitajamitoitusvaatimus 0,6)

60 paikkaa + 3 lyhytaikaisen hoidon paikkaa: 44 työntekijää (3 x sh, 41 hoitajaa). Tämä riittää kohtuullisesti. Lyhytaikaisten hoidon paikkojen ollessa käytössä poissaoloihin tarvitaan aina sijainen. Mitoitus ei juurikaan kestä poissaoloja. Yöhoitajia on kolme. Suunnitelmassa Louhelan ja Wäinölän osastot on yhdistetty ja niissä on neljän yöhoitajan sijasta kolme (yhdistetty osasto 17 asukasta + 2 lyhytaikaisen hoidon asiakasta). Osasto on kokonsa puolesta hallittavissa, mutta ne ovat edelleen kahdessa eri osastossa ja niiden valvonta yhden henkilön toimesta tulee harkita huolellisesti.

Sairaanhoitajien välittömän työn osuus on 50% kaikissa paitsi isoimmassa yksikössä vain 25%, koska ko. yksikön henkilöstömäärä on jo melko suuri.

2023 (hoitajamitoitusvaatimus 0,7)

60 paikkaa + 3 lyhytaikaisen hoidon paikkaa: 51 työntekijää (3 x sh, 48 hoitajaa). Tämä riittää juuri ja juuri. Etenkin silloin, kun lyhytaikaisen hoidon paikat ovat käytössä, poissaoloihin tarvitaan aina sijainen. Mitoitus ei juurikaan kestä poissaoloja. Yöhoitajia on kolme. Suunnitelmassa Louhelan ja Wäinölän osastot on yhdistetty ja niissä on neljän yöhoitajan sijasta kolme (yhdistetty osasto 17 asukasta +2 lyhytaikaisen hoidon asiakasta). Osasto on kokonsa puolesta hallittavissa, mutta ne ovat edelleen kahdessa eri osastossa ja niiden valvonta yhden henkilön toimesta tulee harkita huolellisesti.

Sairaanhoitajien välittömän työn osuus on 50% kaikissa paitsi isoimmassa yksikössä vain 25%, koska ko. yksikön henkilöstömäärä on suuri.

Liitteenä yllä mainitut henkilöstömitoitukset taulukkomuodossa. Yhden hoitajan palkan henkilöstösivukuluineen on arvioitu olevan 39 000 euroa/vuosi.

Kaukolankodin keittiön toimintavaihtoehtoja

Nykyiset Kaukolankodin keittiön tilat ovat toimivat ja uudistetut. Ruoanvalmistuskapasiteettia olisi enemmänkin kuin, mitä tällä hetkellä on käytössä.

Ruuankuljetuksesta

Taloustietoa nykyhetkestä:

Terveyskeskus-ajot arkisin (3 x päivässä) 150 euroa/pvä

Terveyskeskus-ajot viikonloppuisin (3 x päivässä) 210 euroa/pvä

Eli kustannukset vuodessa yhteensä n. 61 000 euroa

Jos kaikki asumispalvelut järjestettäisiin jatkossa Kaukolankodin yhteyteen, voidaan asumispalveluiden osalta ruuan kuljetuspalveluista luopua. Ruoka voidaan kuljettaa ruoankuljetusvaunuilla tai tasovaunuilla yksiköihin. Tästä syntyisi säästöä. Edelleen jää kuitenkin järjestettäväksi kotiin kuljetettavien ruoka-annoksien ja terveyskeskusosaston (10-20 annosta/ruokailu) ruokakuljetus.

Mikäli uudisrakennus tehdään Kaukolankodista erilleen, niin ruoka pitää kuljettaa sinne, kuten nyt kuljetetaan Koivukotoon ja terveyskeskusosastolle. Tässä tilanteessa uudisrakennukseen tulisi jakelukeittiö. Tällöin ruuanjakelussa pystytään siirtymään keskitetystä jakelusta hajautettuun jakeluun (ruoka kuljetetaan astioissa yksiköihin, joissa se jaetaan lautasille). Hajautettu ruuanjakelu vähentää ruokapalveluhenkilöstön työmäärää oleellisesti ja on näin myös mahdollistamassa kustannusten pienentämistä.

Kaukolankodin uudisrakennus sekä nykyisen Kaukolakodin remontti ja uuden lisäsiiven rakennus tarkoittavat toiminnan kannalta sitä, että nykyinen Koivukodon tehostettu palveluasumisen yksikkö (19 paikkaa) lakkautetaan ja asukkaat sekä henkilökunta siirtyvät samoihin tiloihin Kaukolankodin asukkaiden ja henkilökunnan kanssa. Muissa tilavaihtoehdoissa Koivukodon toiminta jatkuu ennallaan nykyisissä tiloissa terveyskeskuksen yhteydessä