Sivistysvaliokunta, kokous 1.10.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 4 Vuoden 2021 talousarvioehdotus ja vuosien 2022-2023 taloussuunnitelmaehdotus

LAIDno-2020-119

Valmistelija

  • Heli Kiertokari-Laitinen, sivistystoimenjohtaja, heli.kiertokari@laitila.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on hyväksynyt tehtäväkohtaisesti kehykset vuoden 2021 talousarviolle ja vuosien 2022–2023 taloussuunnitelmalle. Kehyksen lähtökohtana ovat kaupungin strategia ja valtuuston asettamat strategiset päämäärät, talousarviovuoden 2020 ja tilinpäätöksen 2019 luvut. Kaupungissa on valmisteltu vuosien 2019-2020 aikana taloudentasapainottamisohjelmaa. Ohjelman jo päätetyt toimenpiteet sisältyvät sivistysvaliokunnan talousarvioehdotukseen.

Kaupunginhallitus on antanut talousarviolle kehykset kokouksessaan 8.6.2020 § 195. Sivistysvaliokunnan tuloarviomääräraha on 1 651 985 (kehys 1 739 000) euroa ja menomääräraha 20 109 728 (kehys 20 276 600) euroa. Tuloarviot ja menomäärärahat on jaettu edelleen tehtäväalueille.

Sivistysvaliokunnan talousarvioehdotus alittaa talousarviokehyksen tulojen osalta  87 615  eurolla ja menojen osalta  166 872 eurolla. Perusopetuksen menomäärärahaylitys verrattuna annettuun kehykseen on 0,4 % ja kulttuuritoimen  6,3 %.

Talousarvioehdotukseen sisältyvät keskeiset tavoitteet ja määrärahamuutokset tehtävittäin:

Varhaiskasvatus

Hoidossa olevien lasten määrä on kasvanut vuodesta 2019 vuoden 2020 vastaavaan aikaan 9 lapsella. Palvelusetelin käyttö vastaavana aikana on laskenut 7 asiakkaaseen. Tähän vaikuttaa Verkanappulat Oy:n varhaiskasvatusyksikön  toiminnan lopettaminen Laitilassa 30.6.2020.  Apilaniityn päiväkodissa ryhmäkoot on pienennetty vastaamaan nykyistä lakia, jolloin sinne pystytään sijoittamaan n. 15 lasta vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Apilaniityn päiväkotiin on keskitetty vuorohoidon tarjoaminen. Vuorohoidon lisääntynyt käyttö lisää mm. palkkojen erilliskustannusten menomäärärahoja.

Pähkinäpensaan päiväkodissa on otettu käyttöön seitsemäs osasto, jonne on sijoitettu Verkanappuloista siirtyneitä lapsia. Ryhmään on rekrytoitu kaksi uutta varhaiskasvatuksen opettajaa ja yksi varhaiskasvatuksen hoitaja. Näiden lisäksi päiväkoteihin on palkattu kaksi määräaikaista hoitajaa 31.7.2021 asti liittyen lapsimäärän kasvuun kaupungin omassa toiminnassa. 

Avoimen varhaiskasvatuksen toteuttamisvaihtoehtoja selvitetään ottaen huomioon kolmannen sektorin tarjoamat palvelut sekä tila- ja henkilöstöresurssit. Avoimen päiväkotitoiminnan aloittaminen edellyttää henkilöstöresurssia ja tiloja, koska suunnitellut tilat otettiin päiväkotiryhmän käyttöön yksityisen toimijan lopettaessa. Näitä menoeriä talousarvioehdotukseen ei ole sisällytetty. Perhepäivähoitoon pyritään palkkaamaan kaksi uutta perhepäivähoitoa eläköitymisen ja varahoidon järjestämiseen. Perhepäivähoidon varahoidon tarvetta lisää uusi työaikalaki. Varhaiskasvatuksen kuluja vähentää palvelusetelin käytön huomattava väheneminen. Säästöä vuositasolla on noin 200 000 €.

Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä varhaiskasvatuksessa on edelleen merkittävä. Sivistystoimessa aloitti syksyllä yksi suomi toisena kielenä opettaja yhteisenä koko varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle. Tarve omalle opettajalle sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen on suuri. Varhaiskasvatukseen satsattu resurssi suomen kielen ja kulttuurin opettamiseen nopeuttaisi kotoutumista. Vuoden 2021 alkuun on ennakkotietojen mukaan tulossa tarve uuden ryhmäperhepäivähoitoyksikön perustaminen varhaiskasvatusta tarvitsevien lasten määrän kasvaessa. Tämä tarkoittaisi yhden hoitajan ja yhden perhepäivähoitajan rekrytoimisen tarvetta. Ko. määrärahoja ei ole varattu talousarvioehdotukseen tässä vaiheessa, mutta yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelimäärärahan säästöistä olisi mahdollista palkata sekä ryhmäperhepäivähoitoyksikön työntekijät (noin 60 000 €) että s2-opettaja (n. 45 000 €). 

Toimintatuottojen ennakointi on hankalaa. Tuottojen määrään tulee vaikuttamaan erityisesti hallituksen esitys varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta vuonna 2021. Tuottoja lisää useat kehittämishankkeet, joihin on saatu hankerahaa.  Laitilassa osallistutaan mm. Opetushallituksen 5-vuotiaiden maksuttomaan (20h/vko) varhaiskasvatuskokeiluun (vaikutukset: tulokertymän pieneneminen 20,77% 2015 syntyneiden osalta, lapsimäärän kasvu).

Varhaiskasvatus on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustusta tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen 164 300€, joka kattaa 80% kuluista. Tällä rahalla on palkattu kaksi erityisavustajaa ja kaksi varhaiskasvatuksen hoitajaa  tukemaan ja mahdollistamaan pienryhmien toimintaa. Näiden lisäksi on palkattu varhaiskasvatuksen oma S2 –opettaja (suomi toisena kielenä opettaja).  Lisäksi varhaiskasvatus sai koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseen 20 000€ ja se kattaa 95% kuluista.                    

Laitilassa on kuusi perusopetuksen alakoulua, joiden oppilasmäärät vaihtelevat 19-429.
Kappelimäen koulun kehitysvammayksikköön Toimelaan on palkattu kolmas erityisluokanopettaja kasvaneen oppilasmäärän takia. Kaupnginhallituksen päätöksellä Varppeen koulussa aloitti syksyllä 2020 joustavan perusopetuksen ryhmä (JOPO).  Edelleen Varppeen koulussa aloitti syksyllä 2020 sijaispoolin opettaja. Suomi toisena kielejä -opettaja palkattiin yhteiseksi varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen 1.8.2020 alkaen. Nämä henkilöstömuutokset sisältyvät talousarvioehdotukseen, mutta ne eivät sisällä muutosta syyslukukauden 2020 tilanteeseen verrattuna eli uusi vakansseja eisisälly perusopetuksen talousarvioehdotukseen. Koronaepidemiaan varautuminen näkyy koulujen arjessa monin eri järjestelyin. Koulujen ICT-välineistöön ehdotetaan lisäystä.

Perusopetuksessa kehittämistoimintaa jatketaan mm. valtion tai Aluehallintoviraston myöntämillä erillisrahoituksilla.                

Lukiokoulutuksen määrärahassa on esitetty kolmatta kertaa lukion vetovoimaisuuden lisäämiseksi tukea opiskelijoiden tietotekniikka- ja oppikirjahankintoihin. Lukion uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2021 alkavan opiskelun osalta. Uuden lukiolain mukaisesti opiskelijoiden ohjaukseen sekä oppimisen tukeen (oikeus erityiseen tukeen ja erityisopetuksen lisäämiseen) on varattu määrärahaa talousarviossa. Uusi lukiolaki pyrkii vahvistamaan lukion vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona. Lailla pyritään samoin tukemaan sujuvaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle sekä vahvistamaan koulutuksen laatua ja oppimistuloksia.

Valtioneuvosto valmistelee syksyn 2020 aikana oppivelvollisuuden pidentämistä 18 ikävuoteen siten, että jokainen peruskoulun päättävä nuori suorittaisi toisen asteen tutkinnon. Hallituksen esitykseen sisältyy toisen asteen koulutuksen maksuttomuus, mikä lukion osalta tarkoittaisi myös maksuttomia oppimateriaaleja. Lukion talousarviossa ei ole erikseen varauduttu tästä aiheutuviin kustannuksiin, koska esityksen mukaisesti ne tulisivat valtion maksettaviksi.                                                             

Kirjastotoimessa otetaan käyttöön uusi Koha-kirjastojärjestelmä. Käyttöönotto on toukokuussa 2021. Ennen käyttöönottoa tehdään aineisto- ja asiakastietokantojen konversio, jota varten varataan määräraha. Järjestelmän vaihto aiheuttaa myös katkoksen kirjastopalveluun. Nykyisin käytössä olevan Aurora-järjestelmän kuluihin varataan määräraha kesäkuun loppuun asti. Kirjaston tapahtumien markkinointia tehdään monia eri medioita käyttäen. Yhteistyössä nuorisotoimen ja kolmannen sektorin kanssa toteutetaan tapahtumia nuorille. Yhteistyötä vanhuspalveluiden kanssa jatketaan ja lisätään. Tavoitteena on kehittää kirjastopalvelua ja saada kustannustehokkuutta kutsumalla kuntalaisia osallistumaan asiakasraateihin.

Kulttuuritoimesta jaetaan vuosittain tukea kulttuuritoimintaan hakemusten perusteella. Kauppilan umpipiha -museota kehitetään eko-museoajatuksen pohjalta osallistumalla Echoes eko-museohankkeen toimintaa. Tarkoituksena on mahdollistaa ja vahvistaa paikallisten osallistumista toimintaan. Kauppilan maksukäytännöt ajanmukaistetaan ja opasteita lisätään. Yhteistyötä jatketaan monialaisesti ja selvitetään uusien yhteistyöverkostojen mahdollisuuksia. Erityisesti nuorempien ikäluokkien saavuttamiseen panostetaan. Tavoitteena on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Kustaa Hiekka -kulttuuriviikon tavoitteiden selkeyttäminen ja tapahtuman kehittäminen. Kehyksen ylittämisen perusteena sis. vuokrien roima kasvu.                                          

Nuorisotoimen määrärahassa on huomioitu leasing-laitemaksujen kasvu, koska nuorisovaltuuston jäsenille hankitaan ipadit kokousmateriaalien käsittelyä varten. Nuorisotoimen toiminnan olennaisin muutos on etsivän nuorisotyön siirtyminen 1.5.2020 alkaen. Sekä etsivän nuorisotyön että nuorisotoimen muun toiminnan menot on järjestetty nuorisotoimen budjetin sisältä.

Nuorisojärjestöjen toiminnan tukemiseen on varattu määrahaa. Lisäksi Laitilan Nuorisoverstas ry:n nuorten työpajatoimintaa tuetaan 50 000 € sitovin perustein. Nuorten kuulemispäivä järjestetään keväällä 2021.

Liikuntatoimen talousarviossa on huomioitu liikuntapaikkojen ylläpito. Lisäksi liikuntatoimi  varaa talousarvioon mahdollisuuden järjestää kaupunkilaisille avoimia liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä tapahtumia. Liikuntapaikkojen käyttöastetta pyritään tehostamaan siirtämällä avainten säilytys ja luovutus liikuntatoimelle, jolloin käyttäjillä on mahdollisuus saada avain myös arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Uutena toimintana liikuntatoimi tarjoaa ilmanpaineilla toimivia kuntosalilaitteita kaupungin yksiköihin asiakkaiden ja asukkaiden käytöön. Liikuntatoimi jatkaa yhteistyötä poikkihallinnollisesti ja kolmannen sektorin kanssa.

                                     

Talousarvioehdotus lukuineen, mittareineen ja tavoitteineen sekä investointiosa hankesuunnitelmineen sekä henkilöstösuunnitelmat ovat esityslistan liitteenä. Sivistystoimen ehdotuksen talousarvion investointiosaan liittyvät pääasiassa liikuntatoimeen, peruskoulutukseen sekä musiikkiopistoon.        

Ehdotus

Esittelijä

  • Heli Kiertokari-Laitinen, sivistystoimenjohtaja, heli.kiertokari@laitila.fi

Sivistysvaliokunta hyväksyy osaltaan vuoden 2021 talousarvioehdotuksen, vuosien 2022–2023 taloussuunnitelman sekä investointiehdotukset lähetettäväksi edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle päätöksentekoa varten.

Päätös

Keskustelun kuluessa sivistysvaliokunnan jäsen Kuusisto ehdotti, että investointiohjelmaan sisältyvien pihasoitinten hankintaa siirretään vuodelle 2022. Jäsenet Vainiotalo ja Kylä-Heiko kannattivat ehdotusta.  Sivistysvaliokunta päätti yksimielisesti siirtää pihasoitinten hankinnan vuodelle 2022.

Edelleen keskustelun aikana sivistysvaliokunnan jäsen Kuusisto ehdotti, että investointiohjelmaan sisältyvän pesäpallokentän siirto siirretään vuodella eteenpäin. Jäsen Kylä-Heiko kannatti ehdotusta. Koska keskustelun kuluessa esitettiin esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, siitä oli suoritettava äänestys. Puheenjohtaja ehdotti että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat Kuusiston ehdottamaa ja Kylä-Heikon kannattamaa muutosehdotusta, äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 EI-ääntä ja 3 JAA-ääntä. Äänestystuloksen mukaisesti pesäpallokentän siirto päätettiin siirtää vuodelle 2022.

Lukuun ottamatta em. kahta muutosta ehdotus hyväksyttiin.

Tämän asian käsittelyyn osallistuivat asiantuntijoina tehtäväaluevastaavat Taija Jalonen, Noora Mantere, Marja-Liisa Mutka, Tomi Kangas, Jussi Kauranen, Piia Allén ja Emilia Andersson.

Äänestystulokset

  • Jaa 3 kpl 43%

    Ulla-Maija Koivusalo, Eero Kuisma, Jukka Veranen

  • Ei 4 kpl 57%

    Janne Kuusisto, Lea Vainiotalo, Tapio Kylä-Heiko, Karoliina Ruusuranta

Tiedoksi

KH, KV

Liitteet


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa kuntalain 136 §:n mukaan tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.