Perustelut
Viranhaltijoiden on kuukausittain seurattava määrärahojensa toteutumista ja raportoitava siitä valiokuntaan tai lautakuntaan vähintään neljännesvuosittain. Raportointiaikataulun mukaiset raportit toimitetaan tiedoksi valiokunnille, lautakunnille, elinvoimajaostolle ja kaupunginhallitukselle. Valtuustolle toimitetaan osavuosikatsaus neljännesvuosittain.
Kuntatalouden kehitys
Kuntien talouden tila oli viime vuonna poikkeuksellisen vahva sote-uudistukseen liittyneiden poikkeuksellisten ja kertaluonteisten tuloerien vuoksi. Soten varjossa kuntien sivistystoimen kustannukset kasvoivat kuitenkin ripeästi, minkä vuoksi kuntien taloudelliset tunnusluvut ovat alkaneet heikentyä nopeasti vuoden 2024 aikana. Tästä syystä kuntien talousjohtajat kertoivat Kuntaliiton syksyn Talousbarometrissä, että kunnan tämänhetkinen talouden tila on tyypillisesti huono tai melko huono. Noin 40 % (80 kuntaa) vastanneista talousjohtajista kokee kuntansa talouden tilan olevan tällä hetkellä huono tai erittäin huono, kun vain noin 10 % vastanneista (22 kuntaa) pitää talouden tilaa tällä hetkellä hyvänä tai erittäin hyvänä.
Kuntakokoryhmittäin tarkastellen tämänhetkinen taloustilanne koetaan heikoimmaksi isoissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Kyseisessä kuntakokoryhmässä vastausten keskiarvo oli vain 2,1 (huono), kun pienimmissä kuntakokoryhmissä vastausten keskiarvo nousi 3,0:een eli melko huonoon. Monet kunnat ovatkin työstäneet viime kuukausina useammalle vuodelle ulottuvia tuntuvia talouden tasapainottamisohjelmia.
Yli puolet kuntien talousjohtajista odottaa, että kunnan talouden tilanne heikkenee edelleen tulevan vuoden aikana. Neljä viidestä vastaajasta uskoo, että kunnan talouden tila on 12 kuukauden kuluttua melko huono, huono tai erittäin huono.
Talousnäkymien heikkous ilmenee Talousbarometrissä ensimmäistä kertaa huomattavina veronkorotus- ja sopeutuspaineina. Noin 90 prosentissa kuntia on tarvetta kohtalaisille tai huomattavilla sopeutustoimille ja joka toisessa kunnassa painetta kohdistuu myös veroprosenttien nostoon. Sopeutuspaineita on kaikenkokoisissa kunnissa ja eripuolilla Suomea.
Tilanteen vakavuutta korostaa se, että veronkorotuspaine realisoituu noin neljäsosalla kuntia yli 0,50 prosenttiyksikön suuruisena. Vuonna 2024 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 7,46, joten korotustarve on suuri. Yksikään kunta ei vastauksissaan kertonut, että veroprosenttia olisi mahdollista laskea.
Veronkorotuspaineita selittää moni tekijä. Talouden suhdanteet vaimentavat verotulojen kehitystä, kuntien tuloihin kohdistuu ensi vuonna useita leikkauksia valtion sopeutustoimina, kuntien tehtävät laajenevat ja kustannusten nousu siirtyy kuntien kustannuspohjaan viiveellä. TE-uudistus puolestaan tulee lisäämään kuntatalouden suhdanneherkkyyttä. Lisäksi investointitarpeet ovat pysyneet kunnissa korkealla. Tulevan vuoden aikana kustannusten kasvu on saatava kuriin, sillä tilanne ei ole pitkällä aikavälillä kestävä.
(Lähteet: Kuntaliitto Minna Punakallion blogi 16.9.2024, Kuntaliiton talousbarometri syksy 2024)
Kaupungin talouskehitys
Laitilan kaupungin tilinpäätökset ovat jo neljänä peräkkäisenä poikkeusvuotena olleet positiivisia. Tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti huonompaan suuntaan. Kaupungin valtuusto hyväksyi 11.12.2023 talousarvion vuodelle 2024. Lisäksi valtuusto päätti, että vuoden 2024 aikana laaditaan talouden tasapainottamisohjelma suunnittelukaudeksi 2025–2027. Kuluvan vuoden talousarvio on noin 1,1 milj. euroa alijäämäinen. Myös suunnitelmavuodet osoittavat alijäämää. Taseen ylijäämä on tällä hetkellä noin 12,3 miljoonaa euroa, mutta se heikkenee nopeasti, mikäli käyttömenoja ei saada hillittyä ja taloutta tasapainotettua.
Kaupungin talouden tasapainottamistarve tulevalla kehyskaudella on keväällä tehdyn arvion mukaan vuositasolla noin 3,5–4 miljoonaa euroa. Arvio tarkentuu tulevien valtionosuuksien, veroennusteiden ja muiden kaupungin toimintaympäristöön vaikuttavien seikkojen tarkentuessa. Kaupungin taloutta sopeuttavien toimenpiteiden tulee olla konkreettisia ja pysyviä. Hyvinvointialueuudistuksen myötä kaupungin nettokulut vähenivät yli 50 %, mikä osaltaan kaventaa mahdollisuuksia säästöjen ja supistusten tekemiseen tai taksojen ja maksujen korotuksiin. Kuluvan vuoden aikana valmisteltu talouden tasapainottamisohjelma koostuu muutos-, säästö-, tila-, tulo-, henkilöstö- ja investointiohjelmista. Kestävä ja tasapainoinen talous on yksi kaupungin strategian painopiste, mutta myös kaupungin lakisääteinen velvoite.
Työllisyyspalvelu-uudistuksen myötä kaupungille siirtyy 1.1.2025 alkaen uusia tehtäviä, joiden kattamiseksi osoitettava valtionosuus ei tule riittämään samaan aikaan tapahtuvien valtionosuuksien pienenemisen vuoksi. Ikäluokkien pieneneminen aiheuttaa mm. perusopetukseen saatavan rahoituksen pienenenemisen. Lisäksi palkankorotusten sekä yleisen hintatason nousun vuoksi talousarvioiden rakenteellinen alijäämä edelleen kasvaa tulevina vuosina.
Talouden sopeutus edellyttää kaupungin organisaation ja toimintojen rakenteellista tarkastelua. Vain rakenteellisten muutosten kautta voidaan saavuttaa konkreettisia ja pysyviä kustannussäästöjä sekä tehokkuuden ja tuottavuuden nousua. Huomiota tulee kiinnittää tilankäytön tehostamiseen ja tarpeettomista tiloista luopumiseen, mahdollisten päällekkäisten prosessien tai toimintojen poistamiseen sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen varmistamiseen. Pysyvien ja rakenteellisten kustannussäästöjen rinnalla tarkastellaan myös tulojen kasvattamisen mahdollisuutta esimerkiksi asiakasmaksuja, vuokria sekä veroja korottamalla. Tulojen tarkastelu ei kuitenkaan yksin ratkaise talouden tasapainottamista, sillä tulo-odotuksiin sisältyy merkittäviä, muun muassa yleisestä taloudellisesta tilanteesta aiheutuvia epävarmuuksia.
Kuluva vuosi
Kuluneen vuoden perusteella laadittu kaupungin tulosennuste vuodelle 2024 on 0,6 milj. euroa alijäämäinen (talousarviossa alijäämä 1,1 miljoonaa euroa). Ennusteen paranemiseen vaikuttavat pääasiassa vuoteen 2024 kohdistuvat jo toteutuneet tai tiedossa olevat talouden tasapainottamistoimenpiteet. Lisäksi verotulot ja valtionosuudet näyttävät toteutuvan ennakoitua suurempina. Toisaalta omaisuuden myyntitappiot ja kertaluonteiset satunnaiserät heikentävät tulosennustetta.
Kuntaliiton syyskuussa julkaisemassa veroennustekehikossa Laitilan kaupungin verotulot vuodelle 2024 arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 249 t. euroa talousarviossa arvioitua suuremmat. Talousarvioon nähden merkittävin ero selittyy kunnallisverotuloilla, joiden arvioidaan kasvavan 0,4 milj. euroa. Kiinteistöverojen on arvioitu kasvavan noin 65 t. euroa. Yhteisöverojen arvioidaan puolestaan toteutuvan 0,22 milj. euroa pienempinä.
Toimintatuotot ovat kokonaisuutena toteutuneet hieman arvioitua korkeampina johtuen pääasiassa sivistystoimen hankkeiden ennakkomaksuista sekä odotettua paremmin toteutuneista kotoutumiskorvauksista. Ennakkomaksujen vaikutus on noin 370 t. euroa. Tämä tarkoittaa, että ulkopuoliset rahoittajat ovat maksaneet hankeavustuksia ennakkoon, vaikka niitä vastaavia kuluja ei ole vielä syntynyt, jolloin tulos näyttää paremmalta kuin se todellisuudessa on. Tuottojen toteuma syyskuun lopussa oli 76,8 %. Myynti- ja maksutuotot eivät kerry vuoden aikana kaikilta osin tasaisesti, koska osa maksuista peritään vain 1–4 kertaa vuodessa.
Toimintakulut ovat toteutuneet arvioitua matalampina. Toteuma syyskuun lopussa oli 69,5 %. Palkkojen ja palkkioiden toteuma vastaavana aikana oli 73,3 % ja palvelujen ostojen 59,4 %.
Alkuvuoden kuluissa ei vielä näy pääsääntöisesti 1.6.2024 lähtien maksettavat sopimuskorotukset palkkoihin. Sopimuskorotukset ovat noin 4 %. Toisaalta kaikkia tehtäviä ei ole saatu täytettyä sitä mukaa, kun henkilöstöä on irtisanoutunut. Lisäksi vuodelle 2024 kohdistuvat talouden tasapainotustoimenpiteet vähentävät kustannuksia ja näkyvät osittain jo syyskuun tuloksessa.
Muiden kulujen osalta on huomioitava, että osa hankintasopimuksista päättyy kesken vuotta ja uudet sopimushinnat saattavat olla merkittävästi vanhoja kalliimpia. Inflaatio ja korkotaso välittyvät näin ollen kustannuksiin vähitellen. Loppuvuodesta tulee tyypillisesti myös suuria kertaluonteisia laskuja, jotka laskutetaan pidemmältä ajalta toteutuneiden kulujen mukaisesti. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kotikuntakorvaukset. Käyttökulut, kuten lämmitys ja sähkö sekä kunnossapitokulut, kuten auraus- ja hiekoitus puolestaan muodostuvat suurimmaksi osaksi talvikautena, jolloin kulut eivät jakaudu tasaisesti eri kuukausille.
Lainojen korkokustannukset ovat hiukan laskeneet. Keskikorko oli syyskuun tilanteessa korkosuojaukset huomioiden 1,86 prosenttia. Ilman koronvaihtosopimusta se olisi ollut 2,36 prosenttia. Syyskuun lopun tilanteessa lainakanta oli yhteensä 22 milj. euroa ja suojausaste 63,6 %. Lyhytaikaisia kuntatodistuksia oli 8,0 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 2,5 milj. euroa vuodessa ja loput 11,5 milj. euroa lainoista olivat pitkäaikaisia. Investointien toteuma-aste oli kesäkuussa 47 %. Korkojen jatkaessa laskuaan kaupunki nosti 21.10.2024 uuden pitkäaikaisen 5 miljoonan euron talousarviolainan, joka parantaa suojausastetta huomattavasti.
VM päivitti valtionosuuslaskelmiaan vuoden 2025 osalta viimeksi 23.9.2024. Vuoden 2024 osalta VM:n valtionosuuksiin tuli pieni muutos, jossa on otettu huomioon korjaukset. Laitilan osalta tilanne ei olennaisesti muuttunut. VM:n 26.6.2024 päätöksessä valtionosuus kasvoi 29 804 euroa alkuperäiseen valtionosuuspäätökseen nähden. OKM puolestaan ei päivitä valtionosuuslaskelmiaan pitkin vuotta. Vuoden 2024 OKM päätöksessä valmistavan opetuksen läsnäolokuukaudet on arvioitu huomattavasti korkeammiksi, kuin ne todellisuudessa ovat. OKM:n arvio perustuu vuoden 2022 toteumaan, jolloin Laitilaan tuli runsaasti ukrainalaisia kouluikäisiä lapsia ja valmistavan opetuksen läsnäolokuukausiin tuli tilapäisesti merkittävää nousua. Kaupunki teki oikaisuvaatimuksen päätöksestä, joten OKM valtionosuudet tulevat pienenemään sekä kuluvalta vuodelta että tulevilta vuosilta. Ensimmäiseen oikaisuvaatimukseen tulleen päätöksen myötä OKM valtionosuus tulee laskemaan 180 574 euroa. Laskua kuitenkin pehmentää OKM:n 27.8.2024 tekemä muutospäätös, jossa on tarkistettu kotikuntakorvausten perushintaa. Tarkistus lisää OKM:n valtionosuutta Laitilan osalta 106 896 euroa. Toinen oikaisuvaatimus OKM:n valtionosuuksista tehtiin lokakuussa, mutta siitä ei ole tullut vielä päätöstä. Viimeisimpien valtionosuuspäätösten mukaan kaupunki on kuitenkin saamassa valtionosuutta vuodelle 2024 noin 0,4 milj. euroa arvioitua enemmän eli yhteensä noin 12,4 milj. euroa.
Sairauspoissaolot ovat hiukan nousseet edelliseen vuoteen nähden, mutta sen sijaan työtapaturmat ovat oleellisesti vähentyneet.
Tehtäväkohtaisesti kesäkuun tilanteessa merkittävimmät ylitykset olivat nuorisotoimessa. Nuorisotoimen ylitykset johtuvat nuorisoverstaan toiminnan tuen maksatuksesta sekä hankkeista, joita ei ole huomioitu talousarviossa.
Laitilan kaupungin osavuosikatsaus 1-9/2024 on liitteenä.