Kaupunginhallitus, kokous 22.6.2026

Perustelut

Kaupungin vuoden 2027 talousarvion ja vuosien 2028–2029 taloussuunnitelman laadinta käynnistetään kaupunginhallituksen hyväksymien talousarvion laadintaohjeiden mukaisesti. Talousarvion lähtökohtana on kaupungin strategia.

Talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan siten, että palvelut voidaan järjestää taloudellisesti kestävällä tavalla. Kuntalain (110 §) mukaisesti kunnan talouden tulee olla pitkällä aikavälillä tasapainossa ja taseeseen kertynyt alijäämä katettava määräajassa.

Kuntatalouden kehitysnäkymät

Kuntatalouden toimintaympäristö säilyy suunnitelmakaudella haasteellisena. Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen (kevät 2026) mukaan Suomen talouskasvu on lyhyellä aikavälillä hidasta, vaikka kasvun ennakoidaan vahvistuvan vuosina 2027–2028. Samalla julkisen talouden alijäämä pysyy merkittävänä ja velkasuhde kasvussa, mikä lisää paineita julkisen talouden sopeuttamiseen.

Kuntaliiton tuoreessa blogissa “Kuntien talous tiukkenee vielä vuonna 2027” todetaan, että kuntien talouden tila pysyy tiukkana myös tulevina vuosina ja erityisesti vuodet 2026–2027 muodostuvat haastaviksi, kun kuntien tilikauden tuloksen ennakoidaan painuvan lähelle nollaa.

Investoinnit huomioon ottaen kuntatalous on jäämässä selvästi alijäämäiseksi ja rahoituksellisen tasapainon arvioidaan heikkenevän merkittävästi. Taustalla vaikuttavat hidas talouskasvu, kuntien tehtävien laajentuminen sekä valtionosuuksiin kohdistuvat muutokset, kuten sote-uudistukseen liittyvät takaisinperinnät.

Kuntien tulopohjan kehitys on kokonaisuutena maltillista. Tulojen kasvun arvioidaan olevan keskimäärin noin 2,5 % vuodessa, mikä ei ilman sopeutustoimia riitä kattamaan samaan aikaan kasvavia kustannuksia. Erityisesti toimintatuottojen kehitys on hidasta ja tulopohjan vahvuus perustuu pitkälti verotuloihin, joilla on keskeinen rooli kuntien rahoituksessa.

Valtionosuuksien kehitystä heikentävät sekä valtion toimenpiteet että väestörakenteen muutokset. Erityisesti syntyvyyden lasku ja kouluikäisten lasten määrän väheneminen pienentävät kuntien rahoituspohjaa. Laskeva palvelutarve ei kuitenkaan realisoidu menojen alenemisena samassa suhteessa, sillä menot eivät välttämättä jousta mm. palveluverkkoon, henkilöstörakenteeseen ja lainsäädännöllisiin velvoitteisiin liittyvien jäykkyyksien takia. Lisäksi varhaiskasvatuksen osallistumisaste ja erityisen tuen tarve ovat lisääntyneet. Tämä lisää kuntien sopeutustarvetta suunnitelmakaudella. Kuntatalouden keskeinen haaste onkin tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino sekä toimintojen ja investointien rahoituksen riittämättömyys.

Kaupungin talouskehys ja sen keskeiset oletukset

Vuoden 2027 talousarviokehys sekä taloussuunnitelma vuosille 2028–2029 on laadittu huomioiden valtakunnalliset talousnäkymät sekä kaupungin omat talouden tasapainottamistavoitteet.

Kehyksen keskeiset oletukset ovat:

·       henkilöstökulujen kasvu muodostuu TES-korotuksista (2,8 %) ja vuosinousuista (3,9 %)

·       palkankorotukset toteutuvat 1.4.2027 (2,0 % + 0,8 %), ja henkilöstökulut kasvavat noin 5 % vuoden 2026 toukokuun tasoon verrattuna

·       toimintatuottoihin ja -kuluihin on tehty 1,5 %:n indeksikorotus

·       verotulot perustuvat Kuntaliiton kuntakohtaiseen veroennusteeseen (18.6.2026)

·       VM:n valtionosuudet perustuvat Kuntaliiton 12.5.2026 ennakkolaskelmaan sekä 16.6.2026 julkaistuun ennakolliseen tasauslaskelmaan.

·       OKM:n valtionosuusarvio on laskettu manuaalisesti

Talouden kokonaiskuva

Kokonaisuutena vuoden 2027 talousarviokehys osoittaa kaupungin taloudessa selkeän epätasapainon riskin.

·       Toimintatuotot kasvavat yhteensä noin 1,1 milj. euroa (6,1 %) verrattuna talousarvioon 2026. Mikäli toimintatuottojen lisäksi huomioidaan myös verotulot ja valtionosuudet, tulorahoituksen kasvu yhteensä on vain 0,8 % (n. 410 t. euroa)  

·       toimintakulut kasvavat yhteensä noin 1,0 milj. euroa (2,3 %) verrattuna talousarvioon 2026.

Verotulot ja valtionosuudet muodostavat keskeisen rahoituspohjan, mutta niiden kasvunäkymä on rajallinen. Erityisesti valtionosuuksien kehitystä heikentää kouluikäisten lasten määrän väheneminen, mikä pienentää kaupungin tulopohjaa suunnitelmakaudella. 

Kokonaisuutena menojen kasvu ylittää selvästi tulojen kasvun, mikä merkitsee rakenteellista tasapainohaastetta. Tämä edellyttää talouden sopeuttamistoimenpiteiden jatkamista sekä palveluverkon, investointien ja kustannusrakenteen tarkastelua.

Keskeiset talouteen vaikuttavat erät

Talousarviokehykseen sisältyy yksittäisiä merkittäviä tekijöitä:

·       vuodelle 2027 on huomioitu Kaukolankodin alaskirjaus

·       vuodelle 2028 on huomiotu Winnovan hallintorakennuksen alaskirjaus

Korkokuluja lisäävät investoinnit:

·       Soukaisten koulun investointi (vuodesta 2027)

·       Untamalan koulun investointi (vuodesta 2029)

Muilta osin korkotason on arvioitu pysyvän vuoden 2026 tasolla.

Vesihuoltolaitos

Vesihuoltolaitos toimii kaupungin erillisenä taseyksikkönä, jonka kehyksessä huomioidaan kaikki kustannukset, mukaan lukien välilliset kustannukset, poistot ja rahoituskulut. Vesihuoltolain mukaisesti toiminnan tulee olla pitkällä aikavälillä tasapainossa siten, että tulot kattavat kokonaiskustannukset.

Talouden tasapainottaminen ja ohjaus

Kaupunginvaltuusto on 11.12.2023 päättänyt talouden tasapainottamisohjelman laatimisesta vuosille 2024–2027. Toimenpiteitä on toteutettu, mutta talouden rakenteellinen epätasapaino edellyttää edelleen jatkotoimia.

Toimialojen tulee talousarviovalmistelussa:

·       huomioida tasapainottamistoimenpiteet

·       arvioida toiminnan kustannustehokkuutta

·       tarkastella henkilöstörakennetta

Väestörakenteen muutos ja palvelutarpeen kehitys edellyttävät erityisesti palveluverkon ja tilaratkaisujen tarkastelua.

Investoinnit

Investoinnit on priorisoitava siten, että ne eivät aiheuta hallitsematonta käyttötalouden kasvua. Kaikista investoinneista laaditaan hankekohtaiset suunnitelmat, joissa esitetään kokonaiskustannukset sekä vaikutukset käyttötalouteen.

Talousarvion valmisteluprosessi

Talousarvio laaditaan kaupunginhallituksen hyväksymän kehyksen mukaisesti. Toimialat valmistelevat omat talousarvioesityksensä annettujen ohjeiden ja aikataulun mukaisesti.

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesityksen marraskuussa ja tekee esityksen kaupunginvaltuustolle, joka päättää talousarviosta joulukuussa 2026.

Ehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus päättää

·       käynnistää vuoden 2027 talousarvion ja vuosien 2028–2029 taloussuunnitelman valmistelun,

·       hyväksyä vuoden 2027 talousarvion ja taloussuunnitelman 2028–2029 kokonaiskehykset ja hallintokuntien vuoden 2027 tehtäväkohtaiset kehykset liitteiden mukaisina varaten mahdollisuuden muuttaa kehystä, mikäli toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia. Verotulo- ja valtionosuusarviot tulevat tarkentumaan syksyn aikana.

·       hyväksyä liitteenä olevat talousarvion laadintaohjeet ja aikataulun.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Merkittiin pöytäkirjaan, että asiantuntijana läsnä asian käsittelyn ajan oli talousjohtaja Marika Silvennoinen.