Perustelut
Viranhaltijoiden on kuukausittain seurattava määrärahojensa toteutumista ja raportoitava siitä valiokuntaan tai lautakuntaan vähintään neljännesvuosittain. Raportointiaikataulun mukaiset raportit toimitetaan tiedoksi valiokunnille, lautakunnille ja kaupunginhallitukselle. Valtuustolle toimitetaan osavuosikatsaus neljännesvuosittain.
Kuntatalouden kehitys
Kuntien toimintaympäristö on alkuvuonna 2026 pysynyt poikkeuksellisen haastavana. Heikko talouskasvu, julkisen talouden sopeutustoimet sekä kansainvälisistä kriiseistä johtuva epävarmuus heijastuvat kuntien rahoituspohjaan, kustannuskehitykseen ja palvelujen järjestämisedellytyksiin. Samaan aikaan väestönkehitys ja ikärakenteen muutos lisäävät paineita kuntien palveluverkon sopeuttamiselle.
Kuntaliiton arvion mukaan kuntatalouden näkymät ovat kokonaisuutena heikot ja kuntien väliset erot kasvavat. Kuntien verotulojen kehitys on ollut vaimeaa, samalla kun toimintamenot kasvavat palkkaratkaisujen, palvelutarpeiden ja kustannustason nousun seurauksena. Kehysriihessä päätetyt uudet valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien taloudellista liikkumavaraa tilanteessa, jossa kuntien mahdollisuudet sopeuttaa menojaan nopeasti ovat rajalliset.
Huhtikuussa 2026 pidetyn kehysriihen päätöksillä on kunnille myös merkittäviä välillisiä vaikutuksia, jotka eivät näy suoraan valtionosuuksien euromäärissä, mutta kohdistuvat kuntien vastuisiin ja menoihin. Kuntaliiton Kehysriihinostot 2026 aineistossa korostetaan, että valtion sopeutustoimet kohdistuvat kuntiin useita eri reittejä pitkin.
Sosiaaliset vaikutukset ja toimeentulotuki
Kehysriihessä päätetyt asiakasmaksujen korotukset sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä muut etuusleikkaukset voivat heikentää pienituloisten kotitalouksien taloudellista asemaa, jolloin perustoimeentulotuen kustannukset todennäköisesti kasvavat. Perustoimeentulotuki on Kelan etuus, mutta kunnat rahoittavat siitä puolet. Näin ollen valtion päätökset etuuksiin ja maksuihin voivat siirtää kustannuksia välillisesti kuntien vastuulle ilman erillistä kompensaatiota.
Järjestöavustusten leikkaukset ja ennaltaehkäisevä työ
Kehysriihessä päätetyt leikkaukset kansalaisjärjestöjen ja kolmannen sektorin rahoitukseen voivat lisätä painetta kuntien hyvinvointi- ja ehkäiseviin palveluihin. Järjestöjen toiminnan supistuessa kuntiin kohdistuu aiempaa enemmän avustushakemuksia sekä odotuksia paikallisten tukimuotojen lisäämisestä. Samalla heikkenee matalan kynnyksen tuki, mikä voi pitkällä aikavälillä lisätä raskaampien ja kalliimpien julkisten palvelujen tarvetta.
Veroratkaisut ja kuntien tulopohja
Kehysriihessä linjatut veroratkaisut vaikuttavat kuntatalouteen usean mekanismin kautta. Yhteisöverokannan lasku heikentää kuntien yhteisöverotuottoa erityisesti niissä kunnissa, joissa yritystoiminnan merkitys veropohjassa on suuri. Vaikutukset vaihtelevat kunnittain, mutta kokonaisuutena muutos lisää epävarmuutta kuntien verotulojen kehitykseen. Osa verotulomenetyksistä kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta, mutta kompensaatio ei kaikilta osin huomioi kuntakohtaisia eroja elinkeinorakenteessa.
Lisäksi ansiotuloverotuksen kevennykset sekä vähennysten kasvattaminen vaikuttavat kuntien rahoitukseen. Kuntaliiton arvion mukaan veronalennuksilla voi olla positiivisia kannustinvaikutuksia työllisyyteen pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä ne heikentävät kunnallisveropohjaa ja lisäävät rahoituksen riippuvuutta valtionosuuksista. Esimerkiksi matkakuluvähennysten kasvattaminen kohdistuu erityisesti autoriippuvaisiin, harvaan asuttuihin ja pendelöiviin kuntiin, joissa työmatkat ovat pitkiä ja joukkoliikenne rajallista. Valtion kompensaatio perustuu keskimääräisiin laskelmiin, jolloin pitkien työmatkojen kunnissa todellinen verotulomenetys voi olla suurempi kuin kompensaatio.
Väestönmuutos ja palveluverkon sopeuttamispaineet
Kehysriihipäätösten vaikutukset kohdistuvat kuntiin tilanteessa, jossa väestönkehitys jo itsessään heikentää talouden tasapainoa. Väestön väheneminen ja ikääntyminen pienentävät veropohjaa ja samalla kasvattavat palvelutarvetta. Tämä lisää tarvetta sopeuttaa koulu-, päiväkoti- ja kiinteistöverkkoa. Sopeutustoimia vaikeuttaa se, että kiinteisiin rakenteisiin ja henkilöstöön liittyvät kustannukset joustavat hitaasti, joka ylläpitää taloudellista painetta usean vuoden ajan.
Kansainväliset tekijät
Kansainväliset kriisit vaikuttavat myös kuntatalouteen monella tapaa. Lähi-idän tilanteen kärjistyminen lisää energian ja raaka-aineiden hintavaihteluita, joka näkyy kuntien rakentamis- ja käyttötalouden kustannuksissa. Ukrainan sodan jatkuminen ja EU:n alijäämämenettely rajoittavat valtiontalouden liikkumavaraa lisäten riskiä uusille sopeutustoimille myös tulevina vuosina. Lisäksi Yhdysvaltojen kauppapolitiikka Donald Trumpin kaudella lisää epävarmuutta ja välittyy kuntiin verotulojen ja työllisyyden kautta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kehysriihessä tehdyt päätökset vaikuttavat kuntiin monikanavaisesti. Suorien valtionosuusleikkausten ohella merkittäviä ovat välilliset vaikutukset, jotka näkyvät lisääntyvinä sosiaalisina menoina, heikentyvänä veropohjana, kasvavina paineina kuntien avustus ja palvelurakenteisiin sekä kiihtyvänä tarpeena sopeuttaa palveluverkkoa väestönmuutoksen seurauksena. Kuntatalouden hallinta edellyttää jatkossakin tarkkaa seurantaa, pitkän aikavälin rakenteellisia ratkaisuja ja investointien tiukkaa priorisointia.
(Lähteet: Kuntaliitto pääekonomistin palsta, VM tiedote kehysriihestä 22.4.2026 ” Orpon hallitus: Epävarmuuden ajassa tarvitaan luottamusta ja kasvua vahvistavia toimia”)
Kaupungin talouskehitys
Laitilan kaupungin talouden toteuma on alkuvuonna 2026 ollut kokonaisuutena talousarvion mukainen. Tammi–maaliskuun tulos on noin 0,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Koko vuoden talousarviossa on varauduttu noin 200 000 euron alijäämään.
Alkuvuoden ylijäämäinen tulos selittyy pääosin tulojen ja menojen ajoittumisella sekä toiminnan normaalilla kausivaihtelulla. Verotulojen kertyminen on epätasaista pitkin vuotta ja verotuloja saadaan tyypillisesti tammi-helmikuussa enemmän kuin vuoden alkupuoliskon seuraavina kuukausina. Osa toimintamenoista, kuten ostopalvelut, investointeihin liittyvät kulut sekä eräät henkilöstömenot painottuvat myöhempiin kuukausiin. Tämän vuoksi alkuvuoden tulos ei sellaisenaan ennakoi koko tilikauden lopullista tulosta.
Käyttötalouden menokehitys on alkuvuonna edennyt pääosin talousarvion mukaisesti. Yleinen kustannustason kasvu kuitenkin lisää painetta menokehityksen hallintaan loppuvuoden aikana. Henkilöstökulujen ja ostopalvelujen kehitystä seurataan tarkasti, jotta mahdollisiin talousarvion ylityspaineisiin voidaan tarvittaessa reagoida hyvissä ajoin.
Kaupungin tulorahoituksen osalta verotulojen ja valtionosuuksien kertymä kokonaisuutena on alkuvuonna ollut ennakoidulla tasolla. Verotulojen kehitykseen liittyy kuitenkin epävarmuutta loppuvuoden osalta, koska talouskasvu on valtakunnallisesti hidasta ja verotukseen tehdyt muutokset voivat vaikuttaa veropohjaan epäsuorasti. Valtio on sitoutunut kompensoimaan kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvat menetykset valtionosuusjärjestelmän kautta, mutta kompensaatiot perustuvat laskennallisiin arvioihin, eikä niitä voida pitää yksittäisen kunnan näkökulmasta täysin kustannusneutraaleina. OKM valtionosuutta puolestaan on tulossa vuodelle 2026 lähes miljoona euroa vähemmän kuin talousarviossa on arvioitu.
Väestökehitys ja ikärakenteen muutos heijastuvat Laitilan talouteen pitkän aikavälin rakenteellisina haasteina. Väestön väheneminen ja ikääntyminen heikentävät veropohjan kasvumahdollisuuksia samalla, kun palvelutarve säilyy korkeana. Tämä lisää tarvetta tarkastella palveluverkkoa, tilojen käyttöä ja toimintatapojen tehokkuutta osana talouden tasapainottamista.
Alkuvuoden ylijäämäisestä tuloksesta huolimatta koko vuoden tulosennusteeseen liittyy edelleen riskejä. Talousarvion mukainen alijäämä edellyttää, että toimintamenojen kasvu pysyy hallinnassa ja tulokehitys vastaa ennakoitua. Kansantalouden epävarma kehitys, kustannustason nousu sekä mahdolliset ennakoimattomat menolisäykset korostavat talouden seurannan merkitystä loppuvuonna.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Laitilan kaupungin talouskehitys alkuvuonna 2026 on ollut hallinnassa ja talousarvion mukainen. Positiivinen alkuvuoden tulos luo kohtuullisen lähtökohdan tilikaudelle, mutta koko vuoden alijäämätavoite ja toimintaympäristön epävarmuus edellyttävät edelleen tarkkaa talousseurantaa, menokuria ja ajoissa tehtäviä sopeuttavia toimenpiteitä.
Kuluva vuosi
Kuntaliiton toukokuussa julkaisemassa veroennustekehikossa Laitilan kaupungin verotulot vuodelle 2026 arvioidaan olevan kokonaisuudessaan noin 0,4 milj. euroa talousarviossa arvioitua suuremmat. Talousarvioon nähden merkittävin ero selittyy yhteisöverotuloilla, joiden arvioidaan kasvavan 295 t. euroa. Kunnallisverojen on arvioitu kasvavan noin 180 t. euroa ja kiinteistöverojen laskevan 80 t. euroa. Veroennustekehikon mukaan tilitettävät kokonaisverotulot vuodelle 2026 olisivat 19 711 000 euroa.
Kaupunki on saamassa valtionosuutta vuodelle 2026 joulukuun valtionosuuspäätösten mukaan lähes miljoona euroa arvioitua vähemmän eli yhteensä noin 12,34 milj. euroa. Ero johtuu pääasiassa valmistavan opetuksen läsnäolokuukausien arviokorjauksesta. Valmis-tavan opetuksen läsnäolokuukaudet ovat huomattavasti laskeneet, kun suurin osa vuosina 2022–2023 Laitilaan saapuneista ukrainalaisista lapsista on siirtynyt pois valmistavasta opetuksesta.
Toimintatuotot ovat kokonaisuutena toteutuneet arvioitua matalampia johtuen pääasiassa vesilaitoksen laskutussyklistä. Lisäksi osa laskutuksista viivästyi järjestelmäuudistusten takia. Näin kävi erityisesti Vakka-Suomen kansalaisopiston kohdalla. Tuottojen toteuma maaliskuun lopussa oli 21 %. Toimintatuotot eivät kerry vuoden aikana normaalistikaan kaikilta osin tasaisesti, koska osa maksuista peritään vain 1–4 kertaa vuodessa ja toisaalta hankeavustuksia saadaan ennakkomaksuina.
Toimintakulut ovat toteutuneet hieman arvioitua matalampina. Toteuma maaliskuun lopussa oli 23 %. Henkilöstökulujen toteuma vastaavana aikana oli 24 % ja palvelujen ostojen 19 %.
Alkuvuoden tuloksessa ei vielä näy palkkojen sopimuskorotuksia, joiden maksatus on elokuussa ja lokakuussa. Toisaalta kaikkia tehtäviä ei ole saatu täytettyä sitä mukaa, kun henkilöstöä on vaihtunut. Isäntäkunta Turku laskuttaa kaupunkia tuottamistaan yhteisistä TE-palveluista talousarvion perusteella. Tällä kertaa Turun lasku ensimmäisen neljänneksen osalta saapui niin myöhään, etteivät kulut näy vielä maaliskuun tuloksessa.
Loppuvuodesta tulee tyypillisesti suuria kertaluonteisia laskuja, jotka laskutetaan pidemmältä ajalta toteutuneiden kulujen mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi kotikuntakorvaukset. Käyttökulut, kuten lämmitys ja sähkö sekä kunnossapitokulut, kuten auraus- ja hiekoitus puolestaan muodostuvat suurimmaksi osaksi talvikautena, jolloin kulut eivät jakaudu tasaisesti eri kuukausille. Alkuvuoden leuto sää ja vähäluminen talvi ovat vähentäneet energia- sekä kunnossapitokustannuksia.
Keskikorko oli maaliskuun tilanteessa korkosuojaukset huomioiden 1,48 prosenttia. Ilman koronvaihtosopimusta se olisi ollut 1,63 prosenttia. Maaliskuun lopun tilanteessa lainakanta oli yhteensä 18,55 milj. euroa ja suojausaste 76,8 %. Lyhytaikaisia kuntatodistuksia oli 4,3 milj. euroa ja pitkäaikaisia lainoja oli 14,25 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat loppuvuodelle 3 milj. euroa. Investointien toteuma-aste oli maaliskuussa vain 16 %, joka vaikuttaa myös lainan tarpeeseen. Uutta pitkäaikaista lainaa ei ole tässä vaiheessa ollut tarpeen nostaa vuodelle 2026, sillä investointitaso on ollut matala ja toisaalta korkojen suojausaste korkea.
Sairauspoissaolot (+43 %) ja työtapaturmat (+39 %) ovat kasvaneet huomattavasti edelliseen vuoteen nähden.
Tehtäväkohtaisesti maaliskuun tilanteessa merkittävimmät ylitykset olivat kiinteistöissä, mutta tilanne selittyy pääasiassa kausivaihtelulla. Lisäksi Terveyskeskus -rakennuksen myynti yhtiölle viivästyi toteutuen vasta 30.4.2026. Suurella osalla tehtäväalueista toimintakulut olivat alittuneet.
Laitilan kaupungin osavuosikatsaus 1-3/2026 on liitteenä.