Rakennus- ja ympäristölautakunta, kokous 11.5.2022

Perustelut

ASIA

Biokaasulaitoksen ympäristölupa, Laitila

LUVANHAKIJA

Suomen Kiertoaines Oy
Tuunantie 15
23800 Laitila

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Biokaasulaitos kokonaisuus on suunniteltu rakennettavaksi Laitilan teollisuusalueelle Nikkarintien varteen Nikkarintie 9 kiinteistölle Koveronummi 400-419-11-106.

LUPAVELVOLLISUUS

Biokaasulaitoksen toiminta on ympäristönsuojelulain 27 §:n ja lain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f perusteella (ammattimainen tai laitosmainen jätteen käsittely) ympäristölupavelvollinen.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 12 f perusteella. Laitilan kaupungin hallintosäännön mukaan rakennus- ja ympäristölautakunta on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Laitoksella käsitellään enintään 19 999 tn kiinteitä ja nestemäisiä syötteitä vuodessa.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille Laitilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisessa 15.11.2021. Hakemusta on täydennetty 28.11.2021.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Toiminta sijoittuu Koveronummen asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T). Voimassa olevassa yleiskaavassa teollisuusalueelle (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kiinteistön omistaa Laitilan kaupunki. Luvanhakija vuokraa kiinteistön. Laitoskokonaisuuden rakentamiseen haetaan rakennuslupa.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ JA POHJAVESIOLOSUHTEET

Biokaasulaitoskokonaisuudelle suunniteltu sijoituspaikka on noin kolme kilometriä Laitilan keskustasta kaakkoon. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä laitoksesta ja lähin loma-asuinkiinteistö 700 metrin etäisyydellä. Karttatarkastelun perusteella alle 400 metrin etäisyydellä sijaitsee kaksi asuinkiinteistöä, alle 500 metrin etäisyydellä yhteensä viisi asuinkiinteistöä ja 700 metrin etäisyydellä 13 (suurin osa näistä Garpintien ja Vidiläntien läheisyydessä) ja kilometrin etäisyydellä on 42 asuinkiinteistöä.

Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita. Lähin koulu sijaitsee noin 2,5 km etäisyydellä (Kodjalankoulu), päiväkoti 2,2 km (Tuuna) ja terveyskeskus noin 3 kilometrin päässä.

Biokaasulaitos sijoittuu Nikkarintien eteläpuolelle korttelin 855 tonteille 2 ja 3. Tontit ovat Laitilan kaupungin omistuksessa olevia rakentamattomia teollisuustontteja. Alue sijoittuu teollisuusalueen reunaan Ruskon Betoni Etelä Oy:n ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) olevan kiinteistön väliin. Laitosalueen läheisyydessä kaupungin vuokratonteilla toimii valmisbetonitehtaan lisäksi vihannesvarasto sekä laitosalueen koillispuolella on mm. kuljetus- ja rakennusliikkeitä ja autokorjaamo/-huoltamo.

Lähin muinaisjäännös alue Vuola sijaitsee yli 200 metrin etäisyydellä kiinteistöstä, alue Kinnala 2 yli 300 metrin etäisyydellä. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin veden hankinnan kannalta tärkeä Koveron (I luokan) pohjavesialue sijaitsee suunnitellun biokaasulaitoksen kiinteistönrajasta koilliseen yli 350 metrin etäisyydellä. Etäisyys valtatielle kahdeksan on noin 500 metriä.  

TOIMINNAN KUVAUS

Reaktorissa käsitellään peltobiomassoja, tuotantoeläinten lantaa ja paikallisen elintarviketeollisuuden sivuvirtoja enintään 19 999 tn vuodessa. Syötteet ovat sekä kiinteitä että nestemäisiä. Biokaasulaitoksessa ei käsitellä yhdyskuntajätteitä.

*) Lietelannan käyttö vaihtelee, sillä voidaan säätää mm. laimennosta. Kokonaissyötemäärä on kuitenkin aina alle 19 999 tn/v. Minimisyötemäärällä (muut kuin liete) lietelannan syöttö on suurempi ja maksimisyötemäärällä (muut kuin liete) lietelannan syöttö on pienempää.

Laitos koostuu vastaanottohallista, reaktorista ja liete-, separointi- sekä hulevesialtaista ja katetuista rejektialtaista. Syötteet otetaan vastaan vastaanottohallissa, jonne sijoitetaan syötteiden käsittelyssä tarvittavat prosessilaitteet. Vastaanottohallin sisällä kiinteät syötteet varastoidaan neljässä siilossa, joiden koko on noin 300 m³/siilo. Kiinteiden syötteiden siirto tapahtuu vastaanottohallissa pyörökuormaajalla. Nestemäiset syötteet varastoidaan katetuissa lietealtaissa. Paalattua nurmea tai olkea voidaan varastoida satunnaisesti lyhytaikaisesti ulkona.

Biokaasu tuotetaan laitoksessa märkämädätykseen perustuvalla tekniikalla ympärivuorokauden. Massa käsitellään hapettomassa lämmitetyssä säiliössä (reaktorissa), jossa muodostuva biokaasu otetaan talteen. Syötemassat esikäsitellään murskauslaitteiston tai esimerkiksi repijälaitteiston avulla vastaanottohallin sisällä, jonka jälkeen se syötetään reaktoriin. Syötteiden viipymäaika reaktorissa on noin 30-60 vuorokautta. Reaktori on teräsbetonista valettu, eristetty, tiivis sylinterimäinen säiliö maan alle sijoitettu. Reaktorin nestetilavuus on noin 3800 m³. Prosessilämpötilana käytetään termofiilistä lämpötilaa (52-55 °C).

Mädätysjäännöksen ja rejektiveden hygienisoituminen tapahtuu reaktorissa prosessin aikana, kun viipymäaika on 50-60 vrk thermofiilisessä prosessissa.

Riittävän nestepitoinen ja homogeeninen syöte valmistetaan biokaasureaktorin tuottaman mädätysjäännöksen tai rejektiveden kierrätyksellä sekä neste-/lietemäisiä syötteitä kuivaan jakeeseen sekoittamalla. Lietemäisten syötteiden puskurisäiliö on rakenteeltaan tiivis ja se sijoitetaan ulos osin upottaen maahan. Sen tilavuus on noin 150-200 m3. Poikkeustilanteissa voidaan käyttää raakavettä laimentamaan syöteseosta.

Laitokselta mekaanisesti kuivattu mädätysjäännös ja rejektivesi kuljetetaan maatiloille ja teollisuuteen varastoitavaksi ja hyödynnettäväksi peltojen luomulannoitteena viimeistään 150 vuorokauden laitoksella tapahtuvan varastoinnin jälkeen. Rejektivedelle rakennetaan riittävän suuret katetut lietealtaat laitokselle, mistä sitä kuljetetaan lähialueen maatilojen pelloille levitettäväksi levityskaudella (1.4. - 31.10) nitraattiasetuksen mukaisesti. Mädätysjäännöstä varastoidaan myös vastaanottavilla maatiloilla, joiden kanssa tehdään sopimukset ja täten varmistetaan riittävä varastointitilavuus.

Laitoksen biokaasuprosessi ei lähtökohtaisesti vaadi kemikaalien käyttöä eikä suoranaisesti vettä.

Biokaasulaitos käyttää sähköenergiaa eri sähkölaitteissa, kuten reaktorin syöttölaitteissa, sekoittimissa ja biokaasunpuhdistukseen liittyvissä laitteissa.  Sähköenergian kulutus on noin 100 000 kWh/vuodessa. Lämpöä käytetään syötteen lämmittämiseen, prosessilämpötilan ylläpitoon reaktorissa sekä mädätysjäännöksen hygienisointiin. Lämmön kulutus on enintään 300 000 kWh/vuodessa.

Yhden reaktorin kokonaisvuosisyötemäärä on noin 17 000 tn. Toisen reaktorin avulla syötteiden laatua voidaan muuttaa hitaammin mädäntyväksi ja tehostaa kaasun tuottoa pidentämällä syötteiden viipymäaikaa, vuosisyötemäärä 19 999 tn ei kuitenkaan ylittyisi.

Anaerobisen prosessin seurauksena reaktorissa muodostunut biokaasu kerätään talteen ja jalostetaan biometaaniksi ja hyödynnetään sähkön ja lämmöntuotannossa sekä liikenteessä. Reaktorin yläosassa on noin 1500 m3 kaasukupu, jossa biokaasua varastoidaan. Biokaasu, joka on jalostettu biometaaniksi ja varastoidaan kiinteisiin sekä liikuteltaviin korkeapainevarastoihin tai pullopattereihin. Varastoitu kaasu voidaan siirtää hyödynnettäväksi muissa käyttökohteissa sekä liikennebiokaasuna.

Osasta kaasua tehdään sähköä ja lämpöä laitoksen oman prosessin tarpeisiin CHP-yksikössä (Combined heat and power). Laitoksen teknisessä tilassa on lämpökattila- ja poltin, jolla tuotetaan lämpöä laitoksen omaan lämmitykseen. Kattila varustetaan lauhduttimella. Kattilan teho on noin 350 kW.

Hakijan mukaan biokaasulaitoksen tavoitteena on tuottaa alueelle biomassojen käsittelypalvelua sekä polttoainetta lämmityksen ja liikenteen tarpeisiin ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Samalla kun alueelle luodaan uutta liiketoimintaa hanke vastaa kansallisiin ilmastotavoitteisiin. Teollisuusalueella on kysyntää uusiutuvalle biometaanille fossiilisen polttoöljyn korvaajana. Biokaasuprosessilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, edistetään tuotannon hiilineutraalisuutta kierrättämällä ravinteita.

VEDEN KÄYTTÖ

Prosessin laimennoksessa käytetään raakavettä ainoastaan poikkeustilanteissa.

LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT

Laitoksen käyttöön liittyvä liikennöinti lisää alueen liikennettä, kun laitokselle kuljetaan syötteitä ja mädätysjäännöstä kuljetetaan pois. Pääasiallisia kuljetusreittejä ovat Valtatie 8 (E8), Garpintie ja Koveronummentie. Kuljetukset tapahtuvat arkisin klo 8-18 välillä. Toiminnanharjoittaja on arvioinut ajosuoritteiden määrän lisääntyvän noin 1,57-4,77 ajosuoritetta/vrk. Liikennöintiä ei suoriteta pyhäpäivinä.

Biokaasulaitoksella käsiteltävien syötteiden kuljetuksista vastaa laitos itse tai urakoitsijat. Kaikki vastaanotettavat jakeet pyritään toimittamaan suoraan vastaanottohalliin sisälle. Toimitussopimukset -ja aikataulut sovitetaan siten, että laitokselle toimitettavat syötteet sopivat varastosiiloihin ja -säiliöihin ja niiden viipymäaika varastossa on enimmillään 7 vuorokautta.

Laitoksen käyttäjä vastaa, että syötteen kuljetuksista vastaavilla on asianmukaiset luvat.

Liikennettä aiheutuu myös siirtokonttien kuljetuksista, kun biometaaniksi jalostettua biokaasua kuljetetaan pullopattereissa siirtokonteissa kuorma-autokuljetuksina.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU SEKÄ YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ

Laitos toimii ympärivuotisesti 24 tuntia vuorokaudessa. Henkilöstö on paikalla arkipäivisin kello 8–18. Muina aikoina laitoksen prosesseja seurataan ja valvotaan etävalvonnalla ja valvontakäynnein. Biokaasulaitoksen toimintaa ohjaa automaatiojärjestelmä, jonne tallentuvat myös keskeiset laitoksen toimintaa kuvaavat mittaustiedot. Seurattavista parametreista koostetaan vuosittain raportit, josta käy ilmi biokaasun tuotantomäärä, lämpötila (°C), biokaasun koostumus metaanipitoisuus (%), hiilidioksidipitoisuus (%) ja rikkivetypitoisuus (ppm) sekä käsiteltävät massamäärät (tn/vuodessa), tuotettu biometaani (Nm³) ja neste- ja kuivajakeen määrä (tn tai m³).
Järjestelmä tekee vikailmoitukset mahdollisista toimintahäiriöistä. Teknologiatoimittaja vastaa laitoksen rakentamisesta ja asentamisesta kokonaisuudessaan. Toimittajalla on pätevyydet kaasuasennuksiin sekä paineastiarakentamiseen. Kaasun käsittelyyn liittyvät vaatimukset huomioidaan suunnittelussa ja rakentamisessa (EX-laite ja tilaluokitukset).

Laitoksen käytöstä, tilojen siisteydestä ja turvallisuudesta vastaavat laitospäällikkö ja huoltomies. Lisäksi laitoksella on hallinnollinen työntekijä.

Laitokselle laaditaan pelastussuunnitelma ja räjähdyssuoja-asiakirja, jossa määritetään laitoksen käyttö- ja paloturvallisuustoimenpiteet (mm. tulipalo- ja toimintahäiriötilanteisiin).

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN

Biokaasulaitoksen tuotantoprosessi on täysin suljettu eikä siitä aiheudu päästöjä maaperään, ilmaan tai vesistöihin. Biokaasulaitoksen toiminnasta arvioidaan aiheutuvan lähialueelle ympäristöhaittaa lähinnä liikenteestä ja mahdollista hajuhaittaa syötteiden kuljetuksista, varastoinnista ja syötteiden purku- sekä mädätysjäännöksen kuormaustilanteessa.

Haju ja päästöt ilmaan

Hajuhaittaa muodostuu mahdollisesti syötteiden kuljetuksista ja purku- sekä lastaustilanteessa. Syötteiden hajupäästöt ehkäistään toteuttamalla kuljetukset tiiviinä säiliökuljetuksina (nestemäiset) tai kevyt peitteellä peitettyinä vaihtolavakuljetuksina (kuivat jakeet). Käsittelyt biomassat (mädätysjäännös) hyödynnetään paikallisten viljelijöiden pelloilla kierrätyslannoitteina ja maanparannusaineina. Mädätysjäännös on biokaasuprosessin jälkeen lähes hajutonta.

Syötteiden purku- ja kuormaustilanteessa sekä varastoinnista aiheutuvaa hajuhaittaa ehkäistään käsittelemällä syötteitä ainoastaan vastaanottohallissa ennen mädätykseen ohjaamista. Vastaanottohallissa varastoitavien syötteiden hajuhaitan hallinnassa käytetään teknisenä menetelmänä vastaanottohallin alipaineistamista, mikä estää hajujen pääsyä ulkoilmaan (esimerkiksi kun vastaanottohallin ovet ovat auki) sekä poistoilma johtamista hajunpoiston kautta ulkoilmaan. Hajunpoistossa käytetään biofilttereitä, aktiivihiilisuodattimia tai otsonointia.

Laitoksen vuosihuoltoon kuuluu lietesuuttimen vaihto, joka tehdään kerran vuodessa. Toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuu kestoltaan hetkellinen (noin 30 min) hajuhaitta.

Hakemuksessa on esitetty, että biokaasun puhdistusprosessissa saadaan talteen metaani, joka tutkimusten mukaan 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Metaani käytetään korvaamaan fossiilista polttoainetta. Hiilidioksidi johdetaan puhdistusyksiköstä lämmityskattilaan.

Käytettäessä biokaasua polttoprosessissa, kaasun palaessa täydellisesti syntyy lähinnä hiilidioksidia ja vettä. Lisäksi voi muodostua pieniä määriä typen oksideja, rikkidioksidia, hiilimonoksidia ja hiilivetyjä.

Toiminnasta aiheutuva melu ja tärinä

Biokaasulaitoksen toiminnasta ei aiheudu itsessään lähialueelle melua tai tärinää. Melua aiheutuu lähinnä liikenteestä ja kiinteistöllä käytettävistä työkoneista.

Laitoksen käyttö ei lisää alueelle melua oleellisesti. Meluhaittoja vältetään mm. liikennöintiajoilla. CHP-laitteisto sijoitetaan äänieristettyyn tilaan ja siinä käytetään äänenvaimentimia. Laitoksen käyttö ei aiheuta tärinää.

Liikenne

Laitoksen tuottama liikenteen lisäys teollisuusalueelle on arviolta 7 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennettä ja siitä aiheutuvia pakokaasupäästöjä aiheutuu syötteiden kuljetuksista laitokselle ja mädätysjäännösten kuljetuksista viljelijöille sekä jalostetun biokaasun (biometaanin) kuljetuksista hyödynnettäväksi muissa käyttökohteissa mm. liikennebiokaasuna. Hakijan mukaan toiminta ei lisää merkittävästi liikennettä ja siitä aiheutuvia päästöjä alueella.

Liikenne jakaantuu hakemuksessa esitettyjen tieyhteyksiä valtatie 8, Garpintie, Koveronummentie ja Nikkarintie kesken.

Päästöt maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin sekä niiden suojelu

Tuotantoprosessi on kokonaisuudessaan suljettu eikä siitä normaalitilanteessa muodostu valumia ympäristöön. Syötteet vastaanotetaan ainoastaan vastaanottohallissa, jonka pohjamateriaali on teräsbetoni tai tiivis asfaltti. Syötteitä ei käsitellä ulkotiloissa ennen mädätykseen ohjaamista. Laitosalue asfaltoidaan ja kiinteistön hulevedet ohjataan keräysaltaaseen, mistä ne syötetään saostuksen jälkeen prosessiin. Laitoksen kaikki putkistot ja altaat ovat rakenteiltaan tiiviitä, eikä näistä pääse päästöjä ympäristöön. Mikäli nestemäinen vuototilanne pääsisi syntymään, vuoto imeytetään imeytysaineeseen ja kerätään asianmukaisesti pois.

Biokaasulaitoksen tuottamat maanparannusaineet ja lannoitevalmisteet hyödynnetään maataloudessa, joten siltä osion voidaan vähentää aiemmin käytettyjen teollisten lannoitevalmisteiden (tai vastaavien tuotteiden) valmistuksen ja kuljetusten aiheuttamia päästöjä.

Jätevedet

Laitoksessa prosesseissa käytettävä tai muodostuva vesi ohjataan prosessiin uudelleen ja rejektineste kuljetetaan laitosalueelta lannoite- ja maanparannusaineena alueen maatiloille. Mikäli laitokselle rakennetaan saniteettitilat, johdetaan jätevedet kunnalliseen jätevesiverkostoon.

Jätteet

Toiminnasta ei synny merkittäviä määriä jätteitä. Vähäiset jätejakeet (mm. muovi, metalli, aktiivihiili ja jäteöljy) lajitellaan asianmukaisesti ja toimitetaan jätehuoltoyhtiön toimesta kierrätyspisteisiin. Jyrsijöiden lisääntyessä alueella puututaan tähän torjuntatoimilla.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAT KÄYTÄNNÖT

Biokaasulaitoksella otetaan vastaan vain ennalta määriteltyjä ja prosessiin soveltuvia jakeita. Lähteet tunnetaan ja jakeiden toimituksista tehdään sopimukset toimittajan ja käsittelijän välillä.

Peltojen vaikutuspiirissä oleville keskeisin positiivinen vaikutus on lannan levityksen hajuhaitan poistuminen biokaasukäsittelyn avulla.

Alipaineistetun laitoksen syöterakennuksen poistoilma johdetaan hajunpoiston kautta ulkoilmaan. Hajunpoistomenetelmänä käytetään tarkoituksenmukaista menetelmää, joka voi olla biofiltterit, aktiivihiilisuodattimet ja otsonointi.

Ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseksi automaattinen valvontajärjestelmä tarkkailee ja tallentaa parametreja, joiden avulla prosessia voidaan valvoa ja tarkkailla turvallisuustekijöitä.

Hulevedet ja prosessivedet pidetään erillään. Jätevettä ei muodostu, kun laimennosvetenä käytetään ensisijaisesti kierrätettävää prosessivettä.

POIKKEUKSELLISET JA HÄIRIÖTILANTEET SEKÄ NIIHIN VARAUTUMINEN

Alueella voidaan varastoida ulkona lyhytaikaisesti poikkeustilanteessa paalattua nurmea tai olkea.

Laitokselle laaditaan pelastussuunnitelma ja räjähdyssuoja-asiakirja, jossa määritetään laitoksen käyttö ja paloturvallisuustoimenpiteet mm. tulipalo ja muihin toimintahäiriötilanteisiin ja niihin valmistautuminen ja toiminta. Kaasun puhdistimen huoltotauon tai sen mahdollisessa toimintahäiriötilanteessa kaasu hyödynnetään lämpölaitoksessa eikä kaasua joudu hallitsemattomasti ilmakehään.

Biokaasulaitoksen häiriötilanteessa, kuten sekoittimen tai prosessin syötön keskeytyessä häiriötilanne ei aiheuta ympäristöön kohdistuvaa riskiä. Sähkökatkoksen aikana biokaasulaitoksen syöttö ja poisto keskeytyvät. Sähkökatko ei aiheuta riskiä- tai vaaratilanteita laitokselle. Sähkökatkon aikana kaasua voidaan varastoida hetkellisesti tai hyödyntää lämpölaitoksessa.

Tuotetun biokaasun sisältämä metaani voi muodostaa ilman kanssa räjähdysvaarallisen ilmaseoksen, metaanipitoisuuden ollessa ilmatilasta 5-15 %. Räjähdysvaara muodostuu tilaan, jonne kaasua purkautuu ja jossa on mahdollinen syttymislähde. Räjähdysvaaran muodostumiseen varaudutaan huolellisella laitos suunnittelulla ja käyttöhenkilökunnan koulutuksella.

Laitokselle nimetään käytön ja ylläpidon vastuuhenkilö, joka seuraa laitoksen toimintaa ja reagoi mahdollisiin häiriötilanteisiin. Laitoksen toiminnan ohjaus toteutetaan täysin automaattisesti ja valvontaan on käytössä etänä käytettävä seurantaohjelma, joka ilmoittaa häiriötilanteista myös puhelimeen.

VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Hakijan arvion mukaan laitoskokonaisuus ei vähennä oleellisesti luonnon kauneutta tai viihtyisyyttä alueella eikä laitoksen toiminnalla ei ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Laitos nivoutuu osaksi läheisen yritys- ja teollisuusalueen rakennuksia. Laitos sijoittuu teollisuus- ja maatalousalueelle.

Laitosalue päällystetään asfaltilla. Kaikki rakenteet, kuten putkistot ja altaat ovat rakenteeltaan tiiviitä, eikä valumia tai muitakaan päästöjä pääse ympäristöön. Laitosaluetta ympäröivät ojat laskevat tontin länsipuolelle ja tontilla muodostuneet hulevedet johdetaan keräysaltaaseen, mistä ne syötetään saostuksen jälkeen prosessiin. Ojitukset reititetään uudestaan tarvittaessa. Laitoskokonaisuus ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella.

YMPÄRISTÖNVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) on 21.1.2022 saapunut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamispyyntö. Hankkeen sijaintipaikan lähialueen asukkaat (133 allekirjoitusta) ovat pyytäneet päätöstä siitä, edellyttääkö Suomen Kiertoaines Oy:n Laitilan kaupunkiin (kiinteistö 400-419-11-106) suunnittelema biokaasulaitoskokonaisuuden perustaminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely). Ympäristölupahakemus biokaasulaitokselle on vireillä Laitilan kaupungissa.

Perusteluiksi YVA-menettelyn soveltamiselle yksittäistapauksessa on esitetty mm. asutuksen sekä teollisuuskiinteistöjen läheisyyttä ja toiminnasta aiheutuvaa hajua, liikenteen kasvua ja haittaa lähistöllä olevaan elintarvikkeita käsittelevään laitokseen.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut asiaan päätöksen 6.4.2022 (Dnro VARELY/572/2022), jonka mukaan Suomen Kiertoaines Oy:n suunnittelemaan biokaasulaitoksen rakentamiseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä.

Perusteluiden yhteenvedossa todettiin mm. seuraavaa: YVA-lain hankeluetteloa on muutettu 1.2.2019 alkaen. Hanke jää kooltaan huomattavasti hankeluettelon mukaisesta kokorajasta. ELY-keskus on arvioinut YVA-lain 3 §:n 2 momentin nojalla lain soveltamista yksittäistapauksessa. Päätöksenteon perustana on käytetty YVA-lain liitteessä 2 esitettyjä tekijöitä. ELY-keskuksen suorittaman tarkastelun perusteella ei ilmennyt erityistä syytä siihen, että hankkeeseen tulisi soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Hanke ei eroa tyypillisistä biokaasulaitoshankkeista. Hankkeen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset ovat samankokoisille biokaasulaitoksille tyypillisiä. Biokaasulaitoksille on ominaista hajuhaittojen esiintyminen. Normaalitilanteessa hajuhaitat jäävät vähäisemmiksi, mutta poikkeustilanteissa hajut voivat olla voimakkaampia. Myös liikennemäärät tulevat lisääntymään, mikäli toiminta aloitetaan.

Kun arvioidaan suunniteltua hanketta kokonaisuutena ja otetaan huomioon sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne sekä eri hankkeiden yhteisvaikutukset, ei hankkeen toteuttaminen todennäköisesti aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-lain hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.

YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamatta jättäminen ei poista velvollisuutta arvioida hankkeen vaikutuksia riittävällä tavalla lupamenettelyissä ja mahdollisesti muissa hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisissa hyväksymismenettelyissä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt 11.2.2022 lausuntoa YVA-menettelyn soveltamisesta hankkeeseen Laitilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Varsinais-Suomen liitolta.

Laitilan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselle lausuntonsa 15.3.2022. Varsinais-Suomen liitto on 23.3.2022 ilmoittanut, ettei anna asiasta lausuntoa.

Hankkeesta vastaava ei jättänyt vastinetta Laitilan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnosta. Hankkeesta vastaava on toimittanut 10.2.2022 Varsinais-Suomen ELY-keskukselle vastineen liittyen alueen asukkaiden YVA tarveharkinnan vireillepanoon.

Asian vireillepanijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine Laitilan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoon. Vastine on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskukselle 31.3.2022. 

LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN

Alueen lähiasukkaille ja naapurikiinteistön omistajille on lähetetty tieto ympäristölupahakemuksen vireillä olosta ja varattu tilaisuus tulla kuulluksi 20.12.2021 lähetetyillä kirjeillä.
Kuulutus sekä hakemukseen liittyvät asiakirjat ovat olleet nähtävillä Laitilan kaupungin verkkosivuilla sekä kaupungin kirjastossa 20.12.2021-27.1.2022 välisenä aikana. Kuulutus hakemuksen vireillä olosta on julkaistu 21.12.2021 paikallislehdessä.
Hakemuksesta on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen Laitilan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle.

LAUSUNNOT

Uudenkaupungin terveydensuojeluviranomainen ei antanut asiaan lausuntoa.

MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET

Hakemuksen johdosta on jätetty yhteensä kahdeksan muistutusta ja/tai mielipidettä. Biokaasulaitoksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta ympärivuoden lähiympäristöön on huolenaiheista suurin. Hajuhaittaa arvioidaan muodostuvan kuljetuksista mm. Garpintiellä, laitosalueella kuorman purun ja/tai lannoitetuotteita lastaustilanteessa sekä varastoinnissa ja prosessin aikana sekä huoltotoimenpiteiden yhteydessä. Lisäksi hajuhaittaa on esitetty aiheutuvan kuljetuksista, mikäli syötteitä (lantaa) tippuu kyydistä tai sitä kulkeutuu kuljetuskaluston renkaissa. Hajuhaitan määrä ja vaikutusalueen laajuus herättävät epätietoisuutta ja pelkoa asuin- ja teollisuuskiinteistöjen tulevaan arvonkehitykseen ja jälleenmyyntihintaan sekä alentavan kaupungin toimesta alueelle suunniteltujen kaavoitettavien tonttien hintaan ja kiinnostuksen vähentymiseen.

Alueen vahinkoeläinten kuten jyrsijöiden pelätään lisääntyvän alueella. Lähialueen liikennöinnin arvioidaan kasvavan merkittävästi toiminnan seurauksena ja muistutuksessa epäillään sitä, että onko hakija huomioinut hakemuksessa pellolle levitettävien mädätysaineen kuljetukset.

Muistutuksessa tuodaan esiin teollisuusalueella sijaitsevan elintarviketuotteita käsittelevän laitoksen toiminnalle mahdollisesti aiheutuvahaitta.

Muistutuksissa kehotetaan pohtimaan biokaasulaitoksen sijoittamista uudelleen ja siihen on annettu ehdotuksia.

HAKIJAN VASTINE

Suomen Kiertoaines Oy on antanut vastineensa 10.2.2022, jossa todetaan seuraavaa:

Biokaasulaitoksen sijaintia on pohdittu Kaupungin edustajien kanssa ennen hankkeen aloittamista ja kyseinen teollisuusalue soveltuu rakentamiseen. Alue on asemakaavassa T eli teollisuusaluetta, eikä se sijaitse pohjavesialueella.

Asuminen

Teollisuusalueella teollisuuskiinteistöt sijaitsevat kaavoitetuilla virallisilla rakennuspaikoilla, ei liian lähellä toisiaan. Laitos ei tule tuottamaan hajuhaittoja ympäristöön. Ympäristölupahakemuksessa on mainittu, miten tullaan toimimaan mahdollisten hajujen minimoimiseksi. Laitoksen vuosihuoltoon (1 kerta vuodessa) kuuluu lietesuuttimien vaihto reaktorin ulkopuolelta huoltoluukuista käsin. Tällöin hajua voi päästä hetkellisesti vapautumaan noin 30 minuutin ajan. Syötteet puretaan vastaanottohallissa sisällä, jolloin mahdolliset hajut eivät pääse ulkoilmaan. Teollisuusalueen lähellä ei sijaitse Laitilan Kaupungin kaavoittamia asuintonttimaita.

Biokaasulaitoksen ansiosta pelloille levitettävän lietteen hajuhaitat vähenevät merkittävästi keväisin ja syksyisin. Vahinkoeläimiä kuten jyrsijöitä on lähes kaikkialla. Laitosalueella ei säilytetä mitään tuotteita ulkona, joten riski eläinten esiintymiselle on huomattavan pieni. Laitokselle tullaan silti sijoittamaan torjunta-aineita mahdollisten vahinkoeläinten varalle.

Liikenne

Liikenteen lisääntyminen teollisuusalueella on normaalia, kun teollisuus kasvaa. Laitoksen tuottama liikennöinnin lisäys alueelle on erittäin maltillinen (noin 7 ajoneuvoa/vrk) verrattuna esimerkiksi naapuritontilla sijaitsevaan valmisbetonitehtaaseen (noin 40 ajoneuvoa/vrk).

Tievalaistus ja kevyen liikenteet väylät eivät kuulu meidän ympäristölupahakemukseemme.

Kuten ympäristölupahakemuksessamme mainitsemme, kaikki kuljetukset suoritetaan joko tiiviinä säiliökuljetuksina (nestejakeet) tai vaihtolavakuljetuksina vähintään kevytpeitteellä peitettynä (kuivat jakeet). Mädätysjäännös on biokaasuprosessin jälkeen lähes täysin hajutonta materiaalia.

Teollisuusalue

Saamiemme julkisten tietojen mukaan noin 300 metrin päässä ei sijaitse elintarvikkeita käsittelevää laitosta, vaan tontilla on rakennusluvan mukaisesti kylmävarasto.

Pelko teollisuusalueen houkuttelevuuden laskusta on turha. Alueella on jo kysyntää uusiutuvalle biometaanille fossiilisen polttoöljyn korvaajana.

Teollisuusalue on asemakaavassa merkinnällä T. Hanke on asemakaavan mukainen ja asemakaava on vahvempi kuin osayleiskaava.

Maanviljelys

Kuten ympäristölupahakemuksessa mainitsemme, koko laitosalue tullaan asfaltoimaan ja kaikki hulevedet laitosalueelta kerätään altaaseen, josta se syötetään prosessiin. Kaikki putkistot ja altaat ovat rakenteeltaan tiiviitä, eikä päästöjä ympäristöön pääse syntymään.

Ympäristöolosuhteet ja virkistys

Laitos ei tule kuormittamaan Vidilän yksityistietä, eikä lähimetsiä.

YVA-tarveharkintapyyntö

Laitilan Kaupungin taholta on kysytty ennen ympäristölupahakemuksen kuuluttamista ELY-keskukselta tarvetta YVA-menettelyyn. YVA-menettelyä ei ole vaadittu.

Haemme ympäristölupaa 19 999 tn vuosisyötemäärälle. Yhdellä reaktorilla kokonaisvuosisyötemäärä tulisi olemaan noin 17 000 tn. Hakemuksessa mainitsemme, että alueella olisi varaus myös toiselle reaktorille. Vuosisyötemäärä ei toisen reaktorin rakentamisesta huolimatta tulisi nousemaan 19 999 tn yläpuolelle. Muistuttajat eivät tiedä biokaasun tuotannosta juuri mitään, kun tekevät päätelmiä asioista, mitkä eivät pidä paikkaansa.

Syötteiden laatua voidaan muuttaa hitaammin mädäntyviksi ja kaasun tuotto saadaan tehokkaammaksi pidemmällä viipymäajalla, mikäli toinen reaktori rakennetaan tulevaisuudessa. Se ei tarkoita vuosisyötemäärien kasvua.

Hankkeen vertaaminen muihin hankkeisiin ei ole validia, koska etäisyydet kiinteistöihin ja syötepohja ovat esimerkiksi täysin erilaiset.

Tulevaisuudessa rakennettavan kaasutankkausaseman on erittäin tärkeää sijaita teollisuusalueella.

Vuodesta 2020 alkaen YVA- menettelyä tarvitaan vain, mikäli biokaasulaitoksen vuosikapasiteetti on yli 35 000 tn. Suomen Kiertoaines Oy:n tapauksessa olemme huomattavasti tämän määrän alapuolella.

TARKASTUKSET

Alueelle on suoritettu lupa-asian käsittelyyn ja valmisteluun liittyvät maastokäynnit 8.11.2021 sekä 16.2.2022. Maastokäynneistä ei ole laadittu muistiota.

Ehdotus

Esittelijä

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Suomen Kiertoaines Oy:lle ympäristönsuojelulain tarkoittaman luvan biokaasulaitoksen toimintaan jätteen ammattimaiseen tai laitosmaiseen käsittelyyn kiinteistölle Koveronummi 400-419-11-106, Laitila. Käsiteltävän jätteen tuotantomäärä saa olla hakemuksen mukaisesti enintään 19 999 tonnia vuodessa. Lupa myönnetään toistaiseksi voimassaolevaksi.

Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että toimintaa harjoitetaan lupahakemuksen mukaisesti ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

LUPAMÄÄRÄYKSET

Yleiset toimintaa koskevat määräykset

Toiminta

1. Biokaasulaitoksen sekä sen toimintaan liittyvien toimintojen rakentamisessa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin, melu tai muu syy ei saa aiheuttaa vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
    
2. Laitokselle tulee nimetä vastuuhenkilö, joka vastaa laitoksen asianmukaisesta hoidosta ja käytöstä sekä toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja pitää tarvittaessa yhteyttä lupaviranomaiseen. Vastuuhenkilö vastaa siitä, että laitoksen toiminta on lupamääräysten mukaista. Laitoksen henkilökunnalla tulee olla riittävä pätevyys biokaasulaitoksen hoitoon. Laitoksesta vastaavan henkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle ja yhteystiedot tulee pitää ajantasaisena.
    
3. Luvan saajan on oltava selvillä vastaanotetun syötteiden (lannan, peltobiomassan, elintarvikkeiden sivujakeiden) laadusta ja soveltuvuudesta laitoksen prosessiin. Laitokselle ei saa ottaa vastaan sellaisia syötteitä, jossa on mukana laitoksen toiminnalle haitallisia aineita tai jätteitä, mitkä voivat vaikeuttaa mädätysprosessin toimintaa, laitoksen ympäristövaikutukset lisääntyvät tai lopputuotteen hyötykäyttö estyy.

Varastointi ja hyödyntäminen

4. Syötteiden varastointi, käsittely sekä hyödyntäminen tulee toteuttaa siten, että niitä ei joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta haju-, pöly-, tai meluhaittojen muodossa.
   
   Syötteet tulee vastaanottaa ja käsitellä ainoastaan vastaanottohallissa. Kullekin jätejakeelle (syöte) on oltava riittävästi varastointitilaa. Eri jakeiden varastoinnit tulee pitää erillään ennen prosessiin johtamista. Jätteiden varastointiajat tulee pitää lyhyinä. Lietealtaiden täyttö on toteutettava (esim. altapäin) siten, että hajuhaittaa ympäristöön aiheutuu mahdollisimman vähän. Lietealtaat tulee olla katetut. Lietealtaat tulee tyhjentää vuosittain ja tyhjennyksen yhteydessä tarkastettava niiden kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi.

Varastoinnista aiheutuvaa hajuhaittaa tulee vastaanottohallissa ehkäistä koneellisella ilmanpoistolla sekä tarvittaessa poistoilman käsittelyllä, mitkä estävät hajujen pääsyä ulkoilmaan. Paalatun nurmen ja oljen lyhyt aikainen varastoiminen ulkona on sallittua.

Toiminnanharjoittajalla tulee olla kirjalliset sopimukset mädätysjäännöksen (nestemäisen ja kiinteän jakeen) toimituspaikoista, -ajankohdista sekä -määristä maatiloille. Sopimukset tulee esittää lupaviranomaiselle pyydettäessä. Luvan haltijan on esitettävä vuosiraportoinnin yhteydessä lupaviranomaiselle kirjallinen selvitys (yhteenveto) mädätysjäännökseen liittyvistä sopimuksista ja toimituksista.  

Laitoksella tulee olla sopimusviljelijöiden kanssa käytettävissään yhteensä 12 kuukauden tuotantomäärälle mitoitetut säiliöt ja varastointitilat mädätysjäännökselle. Sade- ja sulamisvesien valuminen säilytystiloihin on estettävä.

5. Syötteiden ja mädätysjäännöksien kuljetuksissa tulee käyttää tiiviitä säiliöitä. Kuljetukset on järjestettävä siten, että ympäristöön kohdistuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni.

Päästöt ilmaan

6. Laitosta on käytettävä siten, että siitä aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman pieniä. Laitos ei saa aiheuttaa ympäristölle toistuvia hajuhaittoja. Hajua on seurattava vähintään aistinvaraisesti päivittäin. Mikäli ennakoimatonta hajuhaittaa ilmenee, hajuhaittaa on arvioitava yhdessä lupaviranomaisen kanssa. Lupaviranomainen voi antaa lisämääräyksiä hajuista aiheutuvien haittojen poistamiseksi.
    
7. Laitoksen mädätysprosessia tulee ohjata siten, että syötetyistä jätejakeista muodostuu mahdollisimman paljon biokaasua. Mädätettävien syötteiden tasalaatuisuudesta ja tasaisesta prosessilämpötilasta tulee huolehtia. Jätteiden viipymäaika reaktorissa tulee olla riittävän pitkä, jotta mädätysjäännöksen varastosäiliössä ei tapahdu merkittävää jälkikaasuuntumista. Jälkikaasuuntumisessa syntynyt biokaasu tulee kerätä talteen.
    
8. Muodostunut biokaasu on ensisijaisesti hyödynnettävä lämmön tai sähkön tuotannossa tai liikennekaasuna. Poikkeus- ja häiriötilanteissa, jolloin kaasua ei voi hyödyntää, biokaasua ei saa sellaisenaan päästää ilmaan vaan sen käsittelyyn tulee olla muu vaihtoehto.

Päästöt vesiin ja maaperään

9. Laitos alue on pidettävä siistinä ja puhtaana. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, että syötteiden tai mädätysjäännöksen varastoinnin, kuljetusten, siirtojen tai tyhjennysten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Syötteiden ja mädätysjäännöksen kuormaus- ja purkualueiden tulee olla tiiviitä. Laitoksen ulkoalue on pinnoitettava ja sadevesien keräys järjestettävä siten, että mahdolliset valumat saadaan kerättyä talteen. Laitoksella tulee olla asianmukaiset välineet ajoneuvojen ja säiliöiden puhdistamiseen.
    
10. Laitosalueen hulevedet on kerättävä hallitusti ja johdettava siten, että niistä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Mikäli laitosalueelta johdetaan valumavesiä ojaan tulee niiden laatua voida tarkkailla.

Jätteet ja jätehuolto

11. Toimintaa tulee harjoittaa siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnasta syntyvät jätteet on varastoitava siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.

Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi-, ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet on varastoitava ennen poiskuljetusta lukitussa tilassa ja toimitettava asianmukaisesti niitä vastaanottavaan pisteeseen. Jätteiden käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Laitilan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Laitosalueella tulee ehkäistä haittaeläinten pääsy rakennuksiin ja tehdä tarvittaessa riittävät torjuntatoimet.

Jätevedet

12. Laitoksen sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa kaupungin viemäriin.

Toiminnan tarkkailu

13. Biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen neste- ja kuivajakeesta on vähintään kerran vuodessa tehtävä analyysit ravinnesisällön selvittämiseksi. Ennen analyysien teettämistä tulee olla yhteydessä lupaviranomaiseen ja hyväksyttää analyysisuunnitelma lupaviranomaisella ennen sen toteutusta.
    
    Laitoksen tuotantoprosessissa on mitattavia ja seurattavia parametrejä, joista tulee kuukausittain ottaa koontiraportit. Raportista tulee käydä ilmi biokaasun tuotantomäärä, lämpötila (°C), biokaasun koostumus metaanipitoisuus (%), hiilidioksidipitoisuus (%) ja rikkivetypitoisuus (ppm).
     
14. Laitoksen prosessilaitteet ja toiminnan tarkkailuun liittyvät valvonta- ja hälytyslaitteet on pidettävä toimintakuntoisina. Laitteet on huollettava säännöllisesti ja mahdolliset laiterikot korjattava viipymättä. Suoritetuista kunnossapitotoimenpiteistä tulee ja mahdollisista häiriötilanteista tulee pitää kirjaa. Kirjanpito on tarvittaessa oltava lupaviranomaisen saatavilla.

Meluntorjunta

15. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ulkona lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB.

Kirjanpito ja raportointi

16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa biokaasulaitoksen toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjapidosta tulee toimittaa lupaviranomaiselle (Laitilan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta) vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:
    - tiedot biokaasulaitoksella vastaanotetun syötteiden eli lannan, peltobiomassan ja elintarviketeollisuuden sivujakeiden laadusta ja määrästä (m³/vuosi tai tn/vuosi)
    - tiedot biokaasulaitoksessa syntyneen mädätysjäännöksen neste- ja kuivajakeen määrästä ja käytöstä (m³/vuosi tai tn/vuosi)
    - tiedot neste- ja kuivajakeiden toimituspaikoista  ja määristä (m³/vuosi tai tn/vuosi)
    - tuotetun biokaasun määrä sekä kaasun käyttö ja tuotetun energian määrä
    - ajoneuvokaasun, biometaanin tuotantomäärä Nm³ vuodessa
    - yhteenveto biokaasun koostumuksesta metaanipitoisuus (%), hiilidioksidipitoisuus (%) ja rikkivetypitoisuus (ppm) kuukausittain
    - toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu, määrä sekä tiedot jätteiden käsittelystä ja toimituspaikoita
    - tiedot laadituista sopimuksista maatilojen ja niiden viljelijöiden kanssa, joista käy ilmi lannan levitykseen soveltuva peltopinta-ala (ha)
    - jäljennökset uusista ja/tai muutetuista lannan vastaanotto- ja/tai luovutussopimuksista
    - tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa
    - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä

Kirjanpitotietojen tulee sisältää lisäksi tiedot puhtaan veden ja jäteveden kulutuksesta vuodessa sekä sähkö- ja lämpöenergian kulutus. Kirjanpidon tulee olla lupaviranomaisen tarkastettavissa laitoksella. Kirjanpito on säilytettävä laitoksella vähintään kuusi vuotta. Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelulain tietojärjestelmään Lupaviranomaisen tarkemmin ohjeistamalla tavalla.

Poikkeukselliset tilanteet

17. Mahdollisista häiriö ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on ilmoitettava välittömästi lupaviranomaiselle.
    Toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajalla on aina oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntaan laitteita ja tarvikkeita saatavilla. Käyttöturvallisuusohjeet ja pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla.
18. Luvanhaltijan on asetettava jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa varten ympäristönsuojelulain 59 §:n tarkoittama vakuus. Vakuuden suuruus on 10 000 euroa. Vakuus tulee asettaa Laitilan kaupungin eduksi pantattuna talletuksena tai muuna vastaavana Laitilan kaupungin hyväksymänä vakuutena. Vakuuden tulee olla voimassa viimeistään silloin kun toiminta aloitetaan. Vakuuden on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vakuuden kattamien toimenpiteiden suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta lupaviranomaiselle.
    
    Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen
19. Toiminnan olennaisesta lisäämisestä tai muuttamisesta, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle.
    Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoidut syötteet ja mädätysjäännös toimitettava hyötykäyttöön ja muut jätteet ja jätevedet asianmukaiseen keräykseen.
    Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Tämän päätöksen ja hakemuksen mukaisesti harjoitettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 11 ja 12 §:n edellytykset sijoituspaikan valinnalle.

Lupaharkinnassa on otettu huomioon toiminnan luonne, toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lisäksi lupaharkinnassa on otettu huomioon alueen ominaisuudet.

Alue sijoittuu Koveronummen asemakaavassa (2004) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T). Voimassa olevassa yleiskaavassa alue sijoittuu teollisuusalueelle (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Asemakaava on yleiskaavaa yksityiskohtaisempi ja vahvempi. Asemakaavassa merkintä ja määräys teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) ei rajoita tai estä biokaasulaitoksen sijoittumista alueelle eikä hanketta voida pitää asemakaavan vastaisena.

Teollisuusalueen itäpuolisella (Vidiläntielle asti) alueella on yleiskaavassa merkinnät työpaikka-alue (TP) sekä maa- ja metsätalousvaltaista alue (M). Laitilan kaupunki ei ole kaavoittamassa annetuissa muistutuksissa tai mielipiteissä esitettyjä asuintontteja Koveronummen teollisuusalueen lähialueelle. Kaupungin kaavoittamat vielä rakentamattomat asuintontit sijoittuvat Garpintien läheisyyteen keskustan suuntaan yli 500 metrin etäisyydelle suunnitellusta biokaasulaitoksen sijainnista.

Laitilan kaupunki on kartoittanut toimintaan sopivat kaupungin omistamat kiinteistöt ja esitellyt vaihtoehdot hankkeesta vastaavalle. Lautakunta on tiedostanut hankkeen mahdolliset vaikutukset ympäristöön, kuten mahdollisen hajuhaitan vaikutukset alueen viihtyvyyteen ja tutustunut lupakäsittelyn näkökulmasta laitoskäynnein kahteen eri biokaasulaitokseen, joissa toiminta vastaa kokonaisuutena Suomen Kiertoaines Oy:n hakemuksessa esitettyä.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on käsitellyt lähialueen asukkaiden pyynnöstä edellyttääkö ko. biokaasulaitoskokonaisuuden perustaminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely). Perusteluina YVA-menettelyn soveltamiselle yksittäistapauksessa on esitetty mm. asutuksen sekä teollisuuskiinteistöjen läheisyyttä ja toiminnasta aiheutuvaa hajua, liikenteen kasvua ja haittaa lähistöllä olevaan elintarvikkeita käsittelevään laitokseen. V-S ELY-keskus on antanut asiaan päätöksen, jonka mukaan Suomen Kiertoaines Oy:n suunnittelemaan biokaasulaitoksen rakentamiseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä.

LUPAMÄÄRÄYKSIEN YLEISET PERUSTELUT

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Jätteen käsittelyä ja raportointia koskevat määräykset ovat jätelain ja valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen mukaisia.

LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

Lupamääräykset 1-3, ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisessa toiminnassa on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Lisäksi päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan, että ympäristöluvan lupamääräykset huomioidaan laitoksen toiminnassa, mutta on myös tarpeen lupaviranomaisen kanssa käytävän yhteydenpidon kannalta.

Biokaasulaitoksen hoito ja prosessin hallinta edellyttävät riittävää asiantuntemusta. Biokaasuprosessin häiriötön toiminta on olennaista päästöjen ennalta ehkäisyn kannalta. Laitoksen toimintahäiriöt voivat johtaa haju- ja muihin ympäristöhaittoihin. Tarkkailemalla laitokseen vastaanotettavien syötteiden laatua ja sisältöä varmistetaan, että ne soveltuvat prosessiin eikä estä mädätysjäännöksen jatkokäyttöä.

Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.

Lupamääräykset 4-5 koskevat jätejakeiden syötteiden ja mädätysjäännöksen varastointia ja hyödyntämistä. Varastointitilojen tulee olla tilavuudeltaan riittävät sekä vesitiiviitä maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Lietealtaat on vaadittu katettavaksi. Toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa vastaanottohallista ilmaan tulee ehkäistä. Varastoinnista ja käsittelystä tilalla ei saa aiheutua haittaa ympäristölle ja lannan käsittelyn tulee tapahtua valtioneuvoston asetuksen eräiden maa-  ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mukaisesti.

Sopimuksilla varmistetaan, että mädätysjäännökselle on riittävästi varastointitilaa (12 kuukauden varastointivaatimus) ja että lannoitus voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen käyttötilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

Mädätysjäännöksen ja rejektiveden peltolevityksessä tulee noudattaa samoja valtioneuvoston asetuksessa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annettuja määräyksiä kuin lannan levityksessä. Lannoite on levitettävä sellaisena ajankohtana, ettei suoritetusta levityksestä aiheudu ravinteiden huuhtoutumisriskiä.  Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa.

Peltojen ylilannoituksen välttämiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso.

Laitoksessa syntynyt mädätysjäännös tulee ensisijaisesti hyödyntää peltolannoitteena. Sopimusviljelijöillä tulee olla peltolevitykseen käytettävissä niiden ravinnemäärää vastaava peltoala.

Lupamääräykset 6-8 on annettu kohtuuttomien hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Laitosta on hoidettava siten, että siitä aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Käsiteltävien jätteiden laadun tarkkailulla varmistetaan niiden soveltuvuus prosessiin ja riittävä viipymä reaktorissa vähentää jälkikaasuuntumista ja mädätysjäännöksestä aiheutuvia hajuhaittoja. Haittojen ilmetessä toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin hajuhaittojen poistamiseksi.
Metaani on voimakas kasvihuonekaasu ja biokaasussa on lisäksi hajuaineita, ylijäämä kaasun päästäminen ilmaan on tästä syystä kiellettyä. Mikäli haittoja ilmenee voi lupaviranomainen antaa tarvittavia lisämääräyksiä haitan poistamiseksi.

Lupamääräykset 9 ja 10 biokaasulaitoskokonaisuuteen kuuluvien rakenteiden ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä jätejakeiden (syötteiden ja mädätysjäännöksen) käsittelyyn liittyvien riskien takia. Kuormaus- ja purkualueiden päällystäminen ja sadevesien johtaminen ovat tarpeen maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisriskin sekä ympäristön yleisen viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiselle.

Lupamääräys 11 on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Lupamääräyksellä 12 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Sosiaalitilan WC:n jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi.

Lupamääräykset 13-14 Toiminnanharjoittajan on tunnettava mädätysjäännöksen ravinnepitoisuudet, jotta niiden sisältämät ravinnepitoisuudet voidaan ottaa huomioon lannoitussuunnitelmissa ja siten ehkäistä vesistöjen pilaantumista. Laitoksen toiminnan ja prosessien tarkkailulla ennalta ehkäistään mahdollisesti ympäristöön aiheutuvia haittoja ja varmistetaan prosessien luotettava toiminta.

Lupamääräys 15 on annettu alueen viihtyisyys- ja terveyshaittojen rajoittamiseksi. Meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja.

Lupamääräys 16 koskee kirjanpitoa ja raportointi. Määräys on tarpeen toiminnan valvonnan järjestämiseksi ja mahdollisten ympäristövaikutusten toteamiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella lupaviranomainen voi seurata luvassa annettujen määräysten noudattamista.

Lupamääräys 17 on annettu tiedonkulun varmistamiseksi lupaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Hätäkeskukseen tehtävän ilmoituksen lisäksi tapahtuneesta tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle. Vahinkotilanteisiin tulee olla varautunut ja vahingon sattuessa vähentää haittoja asianmukaisella torjuntakalustolla.

Lupamääräys 18 Jätteen käsittely toimintaa harjoittavan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden on oltava riittävä edellä mainittujen toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annetut määräykset.

Lupamääräys 19 koskee toiminnan muuttamista tai lopettamista. Toiminnassa tapahtuvista muutoksesta on ilmoitettava ja suunnitelma on esitettävä lupaviranomaiselle hyvissä ajoin, jotta lupaviranomainen voi arvioida mahdollisen uuden lupakäsittelyn tarpeen. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidun jätteet poistetaan, kun ilmoitus toiminnan lopettamisesta tehdään riittävän ajoissa, voi lupaviranomainen antaa tarvittaessa ympäristönsuojelulain 94 §:n mukaisia määräyksiä.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5-8, 11-12, 14-17, 20, 22-23, 27, 34-35, 39, 40, 42-44, 48-49, 52-53, 58-59, 62, 83, 85, 87, 89, 94,123, 134-136, 170, 172, 190-191, 198 ja 205 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11-15 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920 ja muutos 90/2000) 17 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Jätelaki (646/2011) 2, 5, 8, 12-17, 28-29, 72-73, 91, 118-120, 122-123 ja 141 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014)
Laitilan kaupungin jätehuoltomääräykset

LAUSUNTOJEN HUOMIOON OTTAMINEN

Annetut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä sekä ratkaisun ja lupamääräysten perusteluista ilmenevällä tavalla.
Hakemuksen johdosta jätettiin yhteensä kahdeksan muistutusta tai mielipidettä.

LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

LUVAN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN VOIMASSAOLO

Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävän tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemus lupamääräysten muuttamiseksi on tehtävä, mikäli toiminta muuttuu olennaisesti. Lupa raukeaa, jos toiminta on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti yhteensä viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, että toiminta on lopetettu.

KÄSITTELYMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN

Ympäristöluvan käsittelystä peritään Laitilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa olevan (1.1.2021) taksan mukainen maksu 2156 euroa.

PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätös on voimassa sen tultua lainvoimaiseksi.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Uudenkaupungin terveydensuojeluviranomaiselle.
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai ilmaisseet mielipiteen tai ovat erikseen ilmoitusta pyytäneet sekä niille joille on annettu lupahakemuksesta erikseen tieto.

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Laitilan kaupungin internet-sivuilla.

MUUTOKSENHAKU

Päätöksen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Varajäsen Riikka Huunonen ja kaupunginhallituksen edustaja Tuomas Vuorio eivät osallistuneet asian käsittelyyn eikä päätöksen tekoon.