Tarkastuslautakunta, kokous 5.4.2022

Perustelut

Kuntalain 113 §:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi tilinpäätökseen tulee sisällyttää konsernituloslaskelma, konsernitase, konsernirahoituslaskelma ja niiden liitetiedot.

Tilinpäätöksen käsittelyjärjestys on Kuntaliiton suosituksen mukaan seuraava:

1. Kaupunginhallitus valmistelee tilinpäätöksen siihen liittyvine asiakirjoineen, allekirjoittaa tilinpäätöksen sekä saattaa sen tilintarkastajalle tarkastettavaksi ja aikanaan kunnanvaltuuston käsiteltäväksi.

2. Tilintarkastaja luovuttaa tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoittamansa tarkastuskertomuksen. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus.

3. Jos tilintarkastuskertomus sisältää tilimuistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon.

4. Tarkastuslautakunta jättää tilinpäätöksen tilintarkastuskertomuksineen valtuuston käsiteltäväksi ja antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, niihin annetuista selityksistä ja kaupunginhallituksen lausunnosta sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Edellä todettu käsittelyjärjestys perustuu siihen, että tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus käsitellään omana pykälänään.

Yhteenveto vuoden 2021 tilinpäätöksestä

Kaupungin tilikauden ylijäämä on 1 534 898 euroa ja tilikauden tulos 1 402 268 euroa ylijäämäinen. Vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa tilikauden tuloksen arvioitiin jäävän -387 088 euroa alijäämäiseksi. Valtuusto myönsi vuoden aikana lisämäärärahoja yhteensä 65 000 euroa, joten tilikauden tulos muodostui 1 854 356 euroa lopullista talousarviota paremmaksi.

Ulkoiset toimintatuotot vuonna 2021 olivat 11,1 milj. euroa, joka on 2,4 milj. euroa arvioitua enemmän. Kasvu johtui pääasiassa korona-avustuksista (1,9 milj. euroa), jotka näkyivät vuonna 2021 toimintatuotoissa, kun vuonna 2020 korona-avustukset olivat mukana valtionosuuksissa. Valtionosuuksia saatiin 0,35 miljoonaa arvioitua enemmän ja verotuloja 0,7 miljoonaa arvioitua enemmän. Ulkoiset toimintakustannukset olivat noin miljoonaa euroa arvioitua korkeammat. Tämä johtuu pääasiassa henkilöstökulujen sekä palvelujen ostojen kasvusta. Poistot toteutuivat reilut 0,3 miljoonaa euroa edellisvuotta suurempina.

Laitilan kaupungin toimintakate heikkeni edellisvuodesta 2,7 prosenttia (1,3 milj. €). Koko kuntasektorilla toimintakatteen arvioitiin heikentyvän 4,2 prosenttia alkuvuonna 2022 julkaistun kuntien tilinpäätösarvion mukaan.

Vuosikate vuonna 2021 oli 4,9 milj. euroa, kun se edellisvuonna oli 5,8 milj. euroa. Vuonna 2020 vuosikate oli poikkeuksellisen vahva kuntasektorille kohdennetusta koronatukipaketista johtuen. Vuosikate riitti vuonna 2021 kattamaan poistot ja investoinnit.

Laitilan kaupungin ulkoiset toimintatuotot vuonna 2021 ovat 11,1 milj. euroa, joka on 2,4 milj. euroa arvioitua enemmän. Kasvu johtuu pääasiassa korona-avustuksista (1,9 milj. euroa), jotka näkyivät vuonna 2021 toimintatuotoissa. Toimintatuotot kasvoivat 22,3 prosenttia edellisvuodesta, kun koko kuntasektorilla tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan toimintatuotot kasvoivat 23,1 prosenttia.

Laitilan kaupungin ulkoiset toimintakulut vuonna 2021 ovat yhteensä 61,7 milj. euroa. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat vuodesta 2020 yhteensä 5,8 prosenttia, kun koko kuntasektorilla ne kasvoivat ennakkotietojen mukaan 6,1 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat 7,8 prosenttia. Palkat kasvoivat 7,16 prosenttia (1,6 milj. euroa) ja sivukulut 10,3 prosenttia (0,6 milj. euroa). Sivukulut nousivat suhteessa palkkoja enemmän, koska kokonaisuudessaan sivukulut ovat hieman nousseet vuodesta 2020 (osuus palkoista 25,91 prosenttia vuonna 2020 ja 26,66 prosenttia vuonna 2021). Suurin yksittäinen selittävä tekijä sivukulujen kasvuun on kuitenkin vuonna 2018 päättyneen tapaturmavakuutuksen jälkiseurantamaksut, joita on vuonna 2021 tullut maksettavaksi vuosilta 2019 ja 2020 yhteensä 114 037,84 euroa. Ilman jälkiseurantamaksuja sivukulujen nousu vuodesta 2020 on noin 8 prosenttia. Palkkakulujen kasvu edellisvuodesta johtuu pääasiassa vuodelle 2021 kohdistuneista palkkojen yleiskorotuksista: 1.4.2021 tuli yleiskorotus 1 % ja paikallinen järjestelyerä 0,8 % sekä koronasta aiheutuneesta kuormituksesta ja sijaismenojen kasvusta.

Palvelujen ostot kasvoivat 3,3 prosenttia (0,8 milj. euroa). Merkittävimmät syyt palveluiden ostojen kasvuun olivat lastensuojelun laitossijoitusten sekä päihdehoidon lisääntynyt tarve perhepalveluissa sekä erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu 0,4 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kulut jäivät kuitenkin 0,6 milj. euroa arvioitua pienemmiksi. Yläkoulun palveluiden ostot ovat ylittyneet vaativan erityisen tuen opetuksen järjestelyistä muun muassa sairaalakoulussa ja lastenhuollon yksiköissä. Kaupungin työmarkkinatukimenot sekä toimeentulotuen kustannukset kasvoivat merkittävästi. Lisäksi aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnat ylittyivät sekä viime vuoteen (5,6 prosenttia) että talousarvioon (3 prosenttia) nähden. Tähän on vaikuttanut mm. loppuvuodesta kohonneet energiakustannukset sekä komponenttipula, jotka nostivat erityisesti rakennustarvikkeiden hintoja.

Valtionosuuksien toteutuma oli 23,6 milj. euroa. Summa sisältää verotulomenetysten kompensaatiota 4,7 milj. euroa. Valtionosuuksia saatiin noin 0,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020.

Vuonna 2021 verotuloja kertyi yhteensä 31,9 milj. euroa eli noin 0,9 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2020. Kunnallisveroa tilitettiin kaupungille noin 26,7 milj. euroa, joka on noin 0,3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2020. Yhteisöveroja kertyi reilut 3,1 milj. euroa eli reilu miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. Kiinteistöverojen tuotto oli 2,1 milj. euroa eli noin 0,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020.

Valtuusto myönsi vuoden aikana käyttötalouteen lisämäärärahoja yhteensä 65 000 euroa.

Investointiosan menot olivat yhteensä 4,4 milj. euroa, joka on 2,3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2020. Valtuusto hyväksyi investointiosaan lisämäärärahoja ja siirtoja yhteensä -157 000 euroa, jolloin investointien muutetut talousarviomenot olivat 5,4 milj. euroa.

Suurimmat yksittäiset toteutuneet investointikohteet vuonna 2021 olivat: Varppeen koulun ja lukion kellarien peruskorjaukset 1 351 651 euroa sekä kaupungintalon ilmanvaihdon ja valaistuksen uusiminen 747 585 euroa.

Laitilan kaupungin korollinen vieras pääoma oli vuoden 2021 lopussa 27,5 milj. euroa. Asukaskohtaisesti lainaa oli 3 250 euroa (vuonna 2020 asukaskohtainen laina oli 3 234 euroa). Lainamäärä nousi 0,1 milj. euroa edellisvuodesta. Suomen kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainamäärä oli 3 448 euroa vuonna 2020.

Keskeisiä tunnuslukuja tarkasteltaessa voidaan todeta seuraavaa:

- Vuosikate asukasta kohti laski 686 eurosta 578 euroon. 

- Investointien tulorahoitus kasvoi 86 prosentista 105 prosenttiin.

- Omavaraisuusaste nousi 48,9 prosentista 49,3 prosenttiin. Laitilan omavaraisuusaste on alle tavoitetason.

- Suhteellinen velkaantuneisuus on 57,8 prosenttia ja parani edellisvuodesta (58,6 % vuonna 2020).

- Lainamäärä asukasta kohden oli 3 250 euroa ja on lisääntynyt edellisvuoden lainamäärästä (3 234 euroa/asukas). Vuonna 2020 koko maassa lainoja per asukas oli 3 448 euroa.

- Taseen kertynyt ylijäämä asukasta kohti kasvoi 625 eurosta 831 euroon.

- Konsernin lainakanta oli 45,9 milj. euroa vuonna 2021. Lainakanta laski edellisvuodesta miljoonalla eurolla. Vuonna 2020 Laitilassa lainakanta oli 47 milj. euroa. Konsernin lainakannasta laskettu vuoden 2021 asukaskohtainen lainamäärä oli 5 425 eli 117 euroa edellisvuotta pienempi. Suomen kuntakonsernien vuoden 2020 asukaskohtainen lainakanta oli keskimäärin 7 481 euroa.

- Konsernituloslaskelman tilikauden tulos oli 1 759 536 euroa ylijäämäinen ja tilikauden ylijäämä oli 1 783 631 euroa.

- Konsernin kertynyt ylijäämä vuonna 2021 oli 10 519 794. euroa. Asukasta kohden kertynyttä ylijäämää oli 1 243 euroa. Vuonna 2020 Suomen kunnissa konsernin asukaskohtainen kertynyt ylijäämä oli keskimäärin 2 669 euroa, kun Laitilan konsernissa se oli 1 021 euroa asukasta kohden.

Tietosuojatilinpäätös on aiemmin sisältynyt tilinpäätöskirjaan, mutta vuoden 2021 osalta se esitetään erillisenä liitteenä.