Perustelut
Lausuntopyyntö - YVA-menettelyn soveltamistarve, Suomen Kiertoaines Oy, Laitila
Asian vireille tulo
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on vireillä yksittäistapausharkinta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta Suomen Kiertoaines Oy:n biokaasulaitoskokonaisuuden rakentamishankkeeseen. Harkinnassa tulee ottaa huomioon laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVAL 252/2017) ja lain 3 §:n 2 momentissa ja lain liitteessä 2 luetellut seikat. ELY-keskus antaa asiaan aikanaan päätöksen.
Asiassa sovelletaan lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (126/2019) liitteen 1 muuttamisesta, joka on tullut voimaan 1.2.2019. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan laitoksiin, joissa käsitellään jätteitä biologisesti ja jotka ovat mitoitettu vähintään 35 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. ELY-keskus voi edellyttää arviointimenettelyä sovellettavaksi yksittäistapauksessa myös pienempään hankkeeseen, jos hanke todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Laitilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta on pyydetty YVA-menettelyn soveltamistarpeesta lausuntoa (VARELY/572/2022) 11.3.2022 mennessä. Laitilan kaupunki on saanut lisäaikaa lausunnon antamiseen 15.3.2022 asti.
Lausuntopyynnön liitteenä on toimitettu ELY-keskukselle toimitettu harkintapyyntö ja hankkeesta vastaavan aineisto YVA tarveharkintaa varten.
Hanketta koskeva ympäristölupamenettely on vireillä Laitilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella. Hakemuksen johdosta on kuulemisvaiheessa saapunut kahdeksan muistutusta ja mielipidettä. Useimmissa näissä suurin huolenaihe on toiminnasta mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta, sen määrä, laajuus sekä vaikutus viihtyvyyteen alueella. Myös muita vaikutuksia on tuotu esiin, kuten yleiskaavan vastaisuus, mahdolliset häiriötilanteet (vuoto) ja liikenteen kasvu ja sen seurannaisvaikutukset.
Hankkeen kuvaus
Suomen Kiertoaines Oy on hakenut ympäristölupaa biokaasulaitoksen toiminnalle tilalla 400-419-11-106, osoitteessa Nikkarintie 9, Koveronummi. Laitoksessa käsiteltäviä syötteitä ovat peltobiomassat, tuotantoeläinten lanta ja paikallisen elintarviketeollisuuden sivuvirrat, enintään 19 999 tn vuodessa. Biokaasulaitoksessa ei käsitellä yhdyskuntajätteitä.
Hakijan mukaan biokaasulaitoksen tavoitteena on tuottaa alueelle biomassojen käsittelypalvelua sekä polttoainetta lämmityksen ja liikenteen tarpeisiin ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Samalla kun alueelle luodaan uutta liiketoimintaa hanke vastaa kansallisiin ilmastotavoitteisiin. Teollisuusalueella on kysyntää uusiutuvalle biometaanille fossiilisen polttoöljyn korvaajana. Biokaasuprosessilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, edistetään tuotannon hiilineutraalisuutta kierrättämällä ravinteita.
Laitos koostuu vastaanottohallista, reaktorista ja liete-, separointi- sekä hulevesialtaista ja katetuista rejektialtaista. Syötteet otetaan vastaan vastaanottohallissa, jonne sijoitetaan syötteiden käsittelyssä tarvittavat prosessilaitteet. Vastaanottohallin sisällä kiinteät syötteet varastoidaan neljässä siilossa, joiden koko on noin 300 m3/siilo. Kiinteiden syötteiden siirto tapahtuu vastaanottohallissa pyörökuormaajalla. Nestemäiset syötteet varastoidaan katetuissa lietealtaissa. Paalattua nurmea tai olkea voidaan varastoida satunnaisesti lyhytaikaisesti ulkona.
Biokaasu tuotetaan laitoksessa märkämädätykseen perustuvalla tekniikalla. Massa käsitellään hapettomassa lämmitetyssä säiliössä (reaktorissa), jossa muodostuva biokaasu otetaan talteen. Syötemassat esikäsitellään murskauslaitteiston tai esimerkiksi repijälaitteiston avulla vastaanottohallin sisällä, jonka jälkeen se syötetään reaktoriin. Syötteiden viipymäaika reaktorissa on noin 30-60 vuorokautta. Reaktori on teräsbetonista valettu, eristetty, tiivis sylinterimäinen säiliö maan alle sijoitettuna tai teräksinen säiliö maan päällä. Reaktorin massa sekoitetaan joko lapa- tai upposekoituksella tai niiden yhdistelmällä jaksoittain tai jatkuvatoimisesti. Reaktorin nestetilavuus on noin 1500- 2500 m3. Prosessilämpötilana käytetään termofiilistä lämpötilaa (52-55 °C).
Mädätysjäännöksen ja rejektiveden hygienisoituminen tapahtuu reaktorissa prosessin aikana, kun viipymäaika on 50-60 vrk thermofiilisessä prosessissa.
Riittävän nestepitoinen ja homogeeninen syöte valmistetaan biokaasureaktorin tuottaman mädätysjäännöksen tai rejektiveden kierrätyksellä sekä neste-/lietemäisiä syötteitä kuivaan jakeeseen sekoittamalla. Sijoitettaessa lietemäisten syötteiden puskurisäiliö ulos, rakenteeltaan tiivis säiliö upotetaan osittain maahan. Sen tilavuus on noin 150-200 m3. Poikkeustilanteissa voidaan käyttää raakavettä laimentamaan seosta. Mekaanisesti separointiyksikössä kuivemmaksi jakeistettu mädätysjäännös ja rejektivesi kuljetetaan maatiloille ja teollisuuteen varastoitavaksi ja hyödynnettäväksi. Laitoksen biokaasuprosessi ei lähtökohtaisesti vaadi kemikaalien käyttöä eikä suoranaisesti vettä.
Biokaasulaitos käyttää sähköenergiaa eri sähkölaitteissa, kuten reaktorin syöttölaitteissa, sekoittimissa ja biokaasunpuhdistukseen liittyvissä laitteissa. Sähköenergian kulutus on noin 100 000 kWh/vuodessa. Lämpöä käytetään syötteen lämmittämiseen, prosessilämpötilan ylläpitoon reaktorissa sekä mädätysjäännöksen hygienisointiin. Lämmön kulutus on enintään 300 000 kWh/vuodessa.
Yhden reaktorin kokonaisvuosisyötemäärä on noin 17 000 tn. Toisen reaktorin avulla syötteiden laatua voidaan muuttaa hitaammin mädäntyväksi ja tehostaa kaasun tuottoa pidentämällä syötteiden viipymäaikaa, vuosisyötemäärä 19 999 tn ei kuitenkaan ylittyisi.
Anaerobisen prosessin seurauksena reaktorissa muodostunut biokaasu kerätään talteen ja jalostetaan biometaaniksi ja hyödynnetään sähkön ja lämmöntuotannossa sekä liikenteessä. Biokaasu, joka jalostetaan biometaaniksi varastoidaan kiinteisiin sekä liikuteltaviin korkeapainevarastoihin tai pullopattereihin. Varastoitu kaasu voidaan siirtää hyödynnettäväksi muissa käyttökohteissa sekä liikennebiokaasuna.
Osasta kaasua tehdään sähköä ja lämpöä laitoksen oman prosessin tarpeisiin (oma CHP-yksikkö). Laitoksen teknisessä tilassa on lämpökattila- ja poltin, jolla tuotetaan lämpöä laitoksen omaan lämmitykseen. Kattila varustetaan lauhduttimella. Kattilan teho on noin 350 kW.
Laitos toimii ympärivuotisesti 24 tuntia vuorokaudessa. Henkilöstö on paikalla arkipäivisin kello 8–18. Muina aikoina laitoksen prosesseja seurataan ja valvotaan etävalvonnalla ja valvontakäynnein. Biokaasulaitoksen toimintaa ohjaa automaatiojärjestelmä, jonne tallentuvat myös keskeiset laitoksen toimintaa kuvaavat mittaustiedot. Järjestelmä tekee vikailmoitukset mahdollisista toimintahäiriöistä. Teknologiatoimittaja vastaa laitoksen rakentamisesta ja asentamisesta kokonaisuudessaan. Toimittajalla on pätevyydet kaasuasennuksiin sekä paineastiarakentamiseen. Kaasun käsittelyyn liittyvät vaatimukset huomioidaan suunnittelussa ja rakentamisessa (EX-laite ja tilaluokitukset).
Toiminnasta aiheutuva ympäristökuormitus ja niiden hallinta
Biokaasulaitoksen tuotantoprosessi on täysin suljettu eikä siitä aiheudu päästöjä maaperään, ilmaan tai vesistöihin. Biokaasulaitoksen toiminnasta arvioidaan aiheutuvan lähialueelle ympäristöhaittaa lähinnä liikenteestä ja mahdollista hajuhaittaa syötteiden kuljetuksista, varastoinnista ja syötteiden purku- sekä mädätysjäännöksen kuormaustilanteessa.
Haju ja päästöt ilmaan
Hajuhaittaa muodostuu mahdollisesti syötteiden kuljetuksista ja purku- sekä lastaustilanteessa. Syötteiden hajupäästöt ehkäistään toteuttamalla kuljetukset tiiviinä säiliökuljetuksina (nestemäiset) tai kevyt peitteellä peitettyinä vaihtolavakuljetuksina (kuivat jakeet). Käsittelyt biomassat (mädätysjäännös) hyödynnetään paikallisten viljelijöiden pelloilla kierrätyslannoitteina ja maanparannusaineina. Mädätysjäännös on biokaasuprosessin jälkeen lähes hajutonta.
Syötteiden purku- ja kuormaustilanteessa sekä varastoinnista aiheutuvaa hajuhaittaa ehkäistään käsittelemällä syötteitä ainoastaan vastaanottohallissa ennen mädätykseen ohjaamista. Vastaanottohallissa varastoitavien syötteiden hajuhaitan hallinnassa käytetään teknisenä menetelmänä vastaanottohallin alipaineistamista, mikä estää hajujen pääsyä ulkoilmaan (esimerkiksi kun vastaanottohallin ovet ovat auki) sekä poistoilma johtamista hajunpoiston kautta ulkoilmaan. Hajunpoistossa käytetään biofilttereitä, aktiivihiilisuodattimia tai otsonointia.
Laitoksen vuosihuoltoon kuuluu lietesuuttimen vaihto, joka tehdään kerran vuodessa. Toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuu kestoltaan hetkellinen (noin 30 min) hajuhaitta.
Hakemuksessa on esitetty, että biokaasun puhdistusprosessissa saadaan talteen metaani, joka tutkimusten mukaan 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Metaani käytetään korvaamaan fossiilista polttoainetta. Hiilidioksidi johdetaan puhdistusyksiköstä lämmityskattilaan.
Käytettäessä biokaasua polttoprosessissa, kaasun palaessa täydellisesti syntyy lähinnä hiilidioksidia ja vettä. Lisäksi voi muodostua pieniä määriä typen oksideja, rikkidioksidia, hiilimonoksidia ja hiilivetyjä.
Päästöt maahan ja pinta- sekä pohjavesiin
Tuotantoprosessi on kokonaisuudessaan suljettu eikä siitä normaalitilanteessa muodostu valumia ympäristöön. Syötteet vastaanotetaan ainoastaan vastaanottohallissa, jonka pohjamateriaali on teräsbetoni tai tiivis asfaltti. Syötteitä ei käsitellä ulkotiloissa ennen mädätykseen ohjaamista. Laitosalue asfaltoidaan ja kiinteistön hulevedet ohjataan keräysaltaaseen, mistä ne syötetään saostuksen jälkeen prosessiin. Laitoksen kaikki putkistot ja altaat ovat rakenteiltaan tiiviitä, eikä näistä pääse päästöjä ympäristöön. Mikäli nestemäinen vuototilanne pääsisi syntymään, vuoto imeytetään imeytysaineeseen ja kerätään asianmukaisesti pois.
Jätevedet
Laitoksessa prosesseissa käytettävä tai muodostuva vesi ohjataan prosessiin uudelleen ja rejektineste kuljetetaan laitosalueelta lannoite- ja maanparannusaineena alueen maatiloille. Mikäli laitokselle rakennetaan saniteettitilat, johdetaan jätevedet kunnalliseen jätevesiverkostoon.
Jätteet
Toiminnasta ei synny merkittäviä määriä jätteitä. Vähäiset jätejakeet (mm. muovi, metalli, aktiivihiili ja jäteöljy) lajitellaan asianmukaisesti ja toimitetaan jätehuoltoyhtiön toimesta kierrätyspisteisiin. Jyrsijöiden lisääntyessä alueella puututaan tähän torjuntatoimilla.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Biokaasulaitoksella otetaan vastaan vain ennalta määriteltyjä ja prosessiin soveltuvia jakeita. Lähteet tunnetaan ja jakeiden toimituksista tehdään sopimukset toimittajan ja käsittelijän välillä.
Peltojen vaikutuspiirissä oleville keskeisin positiivinen vaikutus on lannan levityksen hajuhaitan poistuminen biokaasukäsittelyn avulla.
Alipaineistetun laitoksen syöterakennuksen poistoilma johdetaan hajunpoiston kautta ulkoilmaan. Hajunpoistomenetelmänä käytetään tarkoituksenmukaista menetelmää, joka voi olla biofiltterit, aktiivihiilisuodattimet ja otsonointi.
Ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseksi automaattinen valvontajärjestelmä tarkkailee ja tallentaa parametreja, joiden avulla prosessia voidaan valvoa ja tarkkailla turvallisuustekijöitä.
Hulevedet ja prosessivedet pidetään erillään. Jätevettä ei muodostu, kun laimennosvetenä käytetään ensisijaisesti kierrätettävää prosessi vettä.
Liikenne
Laitoksen tuottama liikenteen lisäys teollisuusalueelle on arviolta 7 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennettä ja siitä aiheutuvia pakokaasupäästöjä aiheutuu syötteiden kuljetuksista laitokselle ja mädätysjäännösten kuljetuksista viljelijöille sekä jalostetun biokaasun (biometaanin) kuljetuksista hyödynnettäväksi muissa käyttökohteissa mm. liikennebiokaasuna.
Tieyhteyksinä on esitetty käytettävän olemassa olevia tieyhteyksiä valtatie 8, Garpintie, Koveronummentie ja Nikkarintie.
Melu ja tärinä
Biokaasulaitoksen toiminnasta ei aiheudu itsessään lähialueelle melua tai tärinää. Melua aiheutuu lähinnä liikenteestä ja kiinteistöllä käytettävistä työkoneista. Toiminnasta aiheutuvan melun ei katsota lisääntyvän alueen nykyisestä melutasosta merkittävästi. Meluhaittaa voidaan välttää mm. liikennöintiajoilla.
Laitoksen CHP-laitteisto sijoitetaan äänieristettyyn tilaan ja siinä käytetään äänenvaimentimia. Laitoksen käyttö ei aiheuta tärinää.
Poikkeukselliset ja häiriötilanteet sekä niihin varautuminen
Alueella voidaan varastoida ulkona lyhytaikaisesti poikkeustilanteessa paalattua nurmea tai olkea.
Laitokselle laaditaan pelastussuunnitelma ja räjähdyssuoja-asiakirja, jossa määritetään laitoksen käyttö ja paloturvallisuustoimenpiteet mm. tulipalo ja muihin toimintahäiriötilanteisiin ja niihin valmistautuminen ja toiminta. Kaasun puhdistimen huoltotauon tai sen mahdollisessa toimintahäiriötilanteessa kaasu hyödynnetään lämpölaitoksessa eikä kaasua joudu hallitsemattomasti ilmakehään.
Biokaasulaitoksen häiriötilanteessa, kuten sekoittimen tai prosessin syötön keskeytyessä häiriötilanne ei aiheuta ympäristöön kohdistuvaa riskiä. Sähkökatkoksen aikana biokaasulaitoksen syöttö ja poisto keskeytyvät. Sähkökatko ei aiheuta riskiä- tai vaaratilanteita laitokselle. Sähkökatkon aikana kaasua voidaan varastoida hetkellisesti tai hyödyntää lämpölaitoksessa.
Tuotetun biokaasun sisältämä metaani voi muodostaa ilman kanssa räjähdysvaarallisen ilmaseoksen, metaanipitoisuuden ollessa ilmatilasta 5-15 %. Räjähdysvaara muodostuu tilaan, jonne kaasua purkautuu ja jossa on mahdollinen syttymislähde. Räjähdysvaaran muodostumiseen varaudutaan huolellisella laitos suunnittelulla ja käyttöhenkilökunnan koulutuksella.
Laitokselle nimetään käytön ja ylläpidon vastuuhenkilö, joka seuraa laitoksen toimintaa ja reagoi mahdollisiin häiriötilanteisiin. Laitoksen toiminnan ohjaus toteutetaan täysin automaattisesti ja valvontaan on käytössä etänä käytettävä seurantaohjelma, joka ilmoittaa häiriötilanteista myös puhelimeen.
Ehdotus
Esittelijä
-
Tuija Kailaste, Ympäristöpäällikkö, tuija.kailaste@laitila.fi
Biokaasulaitoskokonaisuudelle suunniteltu sijoituspaikka on noin kolme kilometriä Laitilan keskustasta kaakkoon. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä laitoksesta ja lähin loma-asuinkiinteistö 700 metrin etäisyydellä. Karttatarkastelun perusteella alle 400 metrin etäisyydellä sijaitsee kaksi asuinkiinteistöä, alle 500 metrin etäisyydellä yhteensä viisi asuinkiinteistöä, 700 metrin etäisyydellä 13 (suurin osa näistä Garpintien ja Vidiläntien läheisyydessä) ja kilometrin etäisyydellä 42 asuinkiinteistöä.
ELY-keskukselle toimitetun harkintapyynnön allekirjoittaneista 14 omistuksessa on asuinkiinteistö, joka sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä laitoksesta.
Laitosalue rajoittuu teollisuusalueeseen ja metsätalousalueeseen. Teollisuusalueen kiinteistöillä toimii vuokrasopimuksella suunnitellun biokaasulaitoksen läheisyydessä (vieressä) Ruskon Betoni Etelä Oy:n betonituotetehdas ja JJ Vihannes Oy. Muita alueella toimivia yrityksiä ovat mm. kuljetus- ja rakennusliikkeet ja autokorjaamo/-huoltamo.
Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita. Lähin koulu sijaitsee noin 2,5 km etäisyydellä (Kodjalankoulu), päiväkoti 2,2 km (Tuuna) ja terveyskeskus noin 3 kilometrin päässä.
Lähin muinaisjäännös alue Vuola sijaitsee yli 200 metrin etäisyydellä kiinteistöstä, alue Kinnala 2 yli 300 metrin etäisyydellä. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin veden hankinnan kannalta tärkeä Koveron (I luokan) pohjavesialue sijaitsee suunnitellun biokaasulaitoksen kiinteistönrajasta koilliseen yli 350 metrin etäisyydellä. Etäisyys valtatielle kahdeksan on noin 500 metriä.
Alue sijoittuu Koveronummen asemakaavassa (2004) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T). Voimassa olevassa yleiskaavassa alue sijoittuu teollisuusalueelle (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Asemakaava on yleiskaavaa yksityiskohtaisempi ja vahvempi. Asemakaavassa merkintä ja määräys teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) ei rajoita tai estä biokaasulaitoksen sijoittumista alueelle eikä hanketta voida pitää asemakaavan vastaisena.
Teollisuusalueen itäpuolisella (Vidiläntielle asti) alueella on yleiskaavassa merkinnät työpaikka-alue (TP) sekä maa- ja metsätalousvaltaista alue (M). Laitilan kaupunki ei ole kaavoittamassa asuintontteja Koveronummen teollisuusalueen lähialueelle. Kaupungin kaavoittamat vielä rakentamattomat asuintontit sijoittuvat Garpintien läheisyyteen keskustan suuntaan yli 500 metrin etäisyydelle suunnitellusta biokaasulaitoksen sijainnista.
Laitilan kaupunki on kartoittanut toimintaan sopivat kaupungin omistamat kiinteistöt ja esitellyt vaihtoehdot hankkeesta vastaavalle. Lautakunta on tiedostanut hankkeen mahdolliset vaikutukset ympäristöön, kuten mahdollisen hajuhaitan vaikutukset alueen viihtyvyyteen ja tutustunut laitoskäynnein kahteen eri biokaasulaitokseen. Näissä laitoksissa biokaasulaitoskokonaisuus ja syötteet ovat vastaavat kuin Suomen Kiertoaines Oy:n hakemuksessa on esitetty.
Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että suurimmat biokaasulaitoksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat haitat voidaan arvioida liittyvän hajupäästöihin. Hajuhaittaa voi aiheutua jätesyötteiden kuljetuksista, syötteen siirrosta vastaanottohalliin ja katettuun lietealtaaseen sekä mädätysjäännöksen kuormaustilanteesta. Kaasutusprosessi on itsessään täysin suljettu prosessi eikä aiheuta hajuhaittoja ympäristöön. Hajuhaittaa on mahdollista ehkäistä ja hallita ympäristölupamääräyksin sekä viranomaisvalvonnalla.
Biokaasulaitoskokonaisuuden vuotuinen jätemäärä 19 999 tonnia jää alle YVA-lain hankeluettelossa biologisille käsittelylaitoksille määritellyn vähintään 35 000 tonnille mitoitetun määrän, joka edellyttäisi YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin. YVA-lain arviointimenettelyä voidaan edellyttää yksittäistapauksissa, mikäli hanke todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että hanketta ei voida rinnastaa YVA-hankeluettelon merkittäviä haittoja aiheuttaviin hankkeisiin. Hanke ei todennäköisesti aiheuta laadultaan ja laajuudeltaan sellaisia merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVAL 3§ 2 momentti), mitä laissa tarkoitetaan. Lautakunta katsoo, että kyseessä oleva biokaasulaitoskokonaisuus ei kuulu hankkeisiin, joihin tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. YVA-menettely ei toisi merkittävää lisätietoa ympäristölupahakemuksessa selvitettyyn ja arvioituun verrattuna.