Valmistelija
Marika Silvennoinen, Talousjohtaja, marika.silvennoinen@laitila.fi
Perustelut
Kuntalain 113 §:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi tilinpäätökseen tulee sisällyttää konsernituloslaskelma, konsernitase, konsernirahoituslaskelma ja niiden liitetiedot.
Tilinpäätöksen käsittelyjärjestys on Kuntaliiton suosituksen mukaan seuraava:
1. Kaupunginhallitus valmistelee tilinpäätöksen siihen liittyvine asiakirjoineen, allekirjoittaa tilinpäätöksen sekä saattaa sen tilintarkastajalle tarkastettavaksi ja aikanaan kunnanvaltuuston käsiteltäväksi.
2. Tilintarkastaja luovuttaa tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoittamansa tarkastuskertomuksen. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus.
3. Jos tilintarkastuskertomus sisältää tilimuistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon.
4. Tarkastuslautakunta jättää tilinpäätöksen tilintarkastuskertomuksineen valtuuston käsiteltäväksi ja antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, niihin annetuista selityksistä ja kaupunginhallituksen lausunnosta sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Edellä todettu käsittelyjärjestys perustuu siihen, että tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus käsitellään omana pykälänään.
Yhteenveto vuoden 2020 tilinpäätöksestä
Kaupungin tilikauden ylijäämä on 2 926 927,22 euroa ja tilikauden tulos 2 805 865,27 euroa ylijäämäinen. Vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa tilikauden tuloksen arvioitiin jäävän -336 132 euroa alijäämäiseksi. Valtuusto myönsi vuoden aikana lisämäärärahoja yhteensä 20 000 euroa, joten tilikauden tulos muodostui 3 161 997,21 euroa lopullista talousarviota paremmaksi.
Tämä johtuu 3,8 miljoonaa euroa ennakoitua suuremmista valtionosuuksista ja 1,2 miljoonaa euroa ennakoitua pienemmistä käyttötalousmenoista. Poistot toteutuivat sen sijaan lähes 0,3 miljoonaa euroa arvioitua suurempina. Verotulotilityksiä saatiin noin 548 000 euroa arvioitua vähemmän.
Laitilan kaupungin toimintakate parani edellisvuodesta 2,3 prosenttia (1,2 milj. €), vaikka koko kuntasektorilla toimintakatteen arvioitiin heikentyvän 3,1 prosenttia alkuvuonna 2021 julkaistun kuntien tilinpäätösarvion mukaan.
Vuosikate vuonna 2020 on 5,8 milj. euroa, kun se edellisvuonna oli vain 0,12 milj. euroa. Vuosikatteen parantuminen johtuu pääosin valtionosuuksien 3,8 milj. euron kasvusta sekä toimintakulujen vähentymisestä 1,2 milj. eurolla.
Laitilan kaupungin ulkoiset toimintatuotot vuonna 2020 ovat 9,1 milj. euroa, joka on 0,2 milj. euroa arvioitua enemmän. Kasvua tapahtui lähinnä iäkkäiden palveluissa sekä nuorisotoimessa, joka sai avustuksia hankkeiden järjestämiseen. Toimintatuotot laskivat edellisvuodesta vain 61 000 euroa, kun koko kuntasektorilla tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan toimintatuotot pienenivät 3,8 prosenttia.
Laitilan kaupungin ulkoiset toimintakulut vuonna 2020 ovat yhteensä 58,3 milj. euroa. Toimintakulut laskivat vuodesta 2019 yhteensä 2,1 prosenttia, kun koko kuntasektorilla toimintakulut kasvoivat ennakkotietojen mukaan 1,7 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat 1,4 prosenttia. Palkat kasvoivat 0,82 prosenttia, 0,2 miljoonaa euroa ja sivukulut 3,51 prosenttia 0,2 miljoonaa euroa. Palkkoja suurempi prosentuaalinen nousu sivukuluissa johtuu kilpailukykysopimukseen sisältyneen lomarahaleikkauksen päättymisestä vuoteen 2019. Palkkakulujen kasvu edellisvuodesta johtuu vuodelle 2020 kohdistuneista palkkojen yleiskorotuksista.
Palvelujen ostot vähentyivät 6,1 prosenttia. Suurin syy palveluiden ostojen vähentymiseen oli terveyspalveluiden, kuten erikoissairaanhoidon vähentyminen. Etenkin keväällä sovittuja erikoissairaanhoidon käyntejä ja toimenpiteitä jäi tekemättä koronarajoitusten vuoksi. Näin ollen terveyteen liittyvien palveluiden ostot jäivät 1,3 milj. euroa arvioitua ja 0,43 miljoonaa euroa edellisvuottapienemmiksi. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnat alittuivat 7,86 prosenttia.
Valtionosuuksien toteutuma oli 24 milj. euroa. Summa sisältää verotulomenetysten kompensaatiota 4,2 milj. euroa. Valtionosuuksia saatiin noin 3,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019.
Verotuloja kertyi yhteensä 31 milj. euroa eli noin 0,6 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Kunnallisveroa tilitettiin kaupungille noin 27 milj. euroa, joka on noin 0,7 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Yhteisöveroja kertyi yhteensä vajaat 2,1 milj. euroa vuonna 2020 eli noin 0,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Kiinteistöverojen tuotto oli 1,9 milj. euroa vuonna 2020 eli noin 0,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2019.
Valtuusto myönsi vuoden aikana käyttötalouteen lisämäärärahoja yhteensä 20 000 euroa.
Investointiosan menot olivat yhteensä 6,7 milj. euroa ja varsinaista talousarviota 991 365 euroa pienemmät. Valtuusto hyväksyi investointiosaan lisämäärärahoja ja siirtoja yhteensä 380 000 €, jolloin investointien muutetut talousarviomenot olivat 8 063 000 €.
Suurimmat yksittäiset toteutuneet investointikohteet vuonna 2020 olivat: Pähkinäpensaan päiväkodin rakentaminen 1 351 651 €, Lukion tiilisivujen uusiminen 880 803 €, Varppeen koulun ja lukion kellarien peruskorjaukset 335 979 €, Kappelimäen koulun vesi- ja viemärisaneeraus 240 124 €, Pähkinäpensaan päiväkodin kalustaminen ja varustaminen 243 291 €, Kaupungintalon ilmanvaihdon ja valaistuksen uusiminen 702 371 €, Päällystysohjelman mukaiset kohteet 234 377 €, Katuvalojen saneeraus 226 813 €, Viemäriverkoston rakentaminen Untamala 513 263 €, Vesijohtoverkoston täydennykset Untamala 142 079 €.
Laitilan kaupungin korollinen vieras pääoma oli vuoden 2020 lopussa 27,4 milj. euroa. Asukaskohtaisesti lainaa oli 3 234 euroa (vuonna 2019 asukaskohtainen laina oli 3 195 euroa). Lainamäärä laski 55 000 euroa edellisvuodesta. Suomen kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainamäärä oli 3 341 euroa vuonna 2019.
Keskeisiä tunnuslukuja tarkasteltaessa voidaan todeta seuraavaa:
- Vuosikate asukasta kohti kasvoi 14 eurosta 686 euroon.
- Investointien tulorahoitus kasvoi 2 prosentista 86 prosenttiin.
- Omavaraisuusaste nousi 48 prosentista 49 prosenttiin. Laitilan omavaraisuusaste on alle tavoitetason.
- Suhteellinen velkaantuneisuus on 58,6 prosenttia ja parani edellisvuodesta (61,5 % vuonna 2019). Vuonna 2019 suhteellinen velkaantuneisuus koko maassa oli 62 %.
- Lainamäärä asukasta kohden oli 3 234 euroa ja on lisääntynyt edellisvuoden lainamäärästä (3 195 €/asukas). Vuonna 2019 koko maassa lainoja per asukas oli 3 341 euroa.
- Taseen kertynyt ylijäämä asukasta kohti kasvoi 276 eurosta 625 euroon.
- Konsernin lainakannasta laskettu vuoden 2020 asukaskohtainen lainamäärä oli 5 542. Suomen kuntakonsernien vuoden 2019 asukaskohtainen lainakanta oli keskimäärin 7 084 euroa, kun vastaavana ajankohtana Laitilan kaupungin konsernissa se oli 5 576 euroa asukasta kohden.
- Konsernituloslaskelman tilikauden tulos oli 2 863 428 euroa ylijäämäinen ja tilikauden ylijäämä oli 2 718 504 euroa.
- Konsernin kertynyttä ylijäämää on 8 652 028 milj. euroa. Asukasta kohden kertynyttä ylijäämää oli 1 021 euroa. Vuonna 2019 Suomen kunnissa konsernin asukaskohtainen kertynyt ylijäämä oli keskimäärin 2 313 euroa, kun Laitilan konsernissa se oli 604,5 euroa asukasta kohden.
Tilinpäätöksen laatiminen viivästyi Laitilan kaupungista riippumattomista syistä, eikä sitä saatu valmiiksi kuntalain 113 §:n määräämässä ajassa. Vuoden 2020 tilinpäätöksen laadinta on hankittu ostopalveluna Sarastialta.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Merkittiin pöytäkirjaan, että tämän asian käsittelyn ajan asiantuntijoina läsnä olivat talousjohtaja Marika Silvennoinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Johanna Ahokas ja vt. sivistystoimenjohtaja Nestori Mäkelä.