Perustelut
Aluehallintovirasto on pyytänyt Laitilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Lännen Koneurakointi Oy:n ympäristölupahakemuksesta (dnro ESAVI/23825/2020). Lausunto pyydetään toimittamaan 16.4.2021 mennessä. Laitilan kaupunki on saanut lisäaikaa lausunnon antamiseen 30.4.2021 asti.
Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat sähköisesti nähtävillä osoitteessa https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1851586.
Lännen Koneurakointi Oy hakee ympäristönsuojelulain mukaista toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Laitilan kaupungissa sijaitsevalle Vähäjärvensuon turvetuotantoalueelle, joka sijaitsee noin 12 km Laitilan keskustasta itään, Kaivolan kylän pohjoislaidalla. Vähäjärvensuo on noin 15 ha suuruinen ja laajennusosa noin 5,0 ha. Turvetuotantoaluetta on yhteensä 19,9 ha, varasto- ja tukialuetta 1,35 ha sekä lisäksi 1,3 ha suuruinen kosteikkokenttä. Kokonaisuudessaan turvetuotantoon kuuluvaa hankealuetta on yhteensä 22,8 ha.
Vähäjärvensuo kuuluu Laajoen vesistöalueeseen, Isosillanjoen valuma-alueeseen. Tuotantoalueesta ei ole merkintää Varsinais-Suomen maakuntakaavassa. Alueelle tai sen läheisyyteen ei ole merkitty muita alue- ja kohdevarauksia.
Alueesta on tehty Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ilmoitus 2010 alle 10 ha:n turvetuotantoalueesta.
Tuotanto alueen kuntoonpano lohkolla 1 on aloitettu vuonna 2010 ja tuotanto vuonna 2011, lohkolla 2 kuntoonpanoa on tehty vaiheittain vuosien 2013–2016 aikana ja tuotantoa on aloitettu siten myös vaiheittain vuosina 2013–2017. Vuosittainen turpeen tuotantomäärä on lohkolla 1 ollut noin 7 000 m3 kuiviketurvetta ja lohkolla 2 noin 1 500–3 000 m3 kuiviketurvetta. Lohko 3 on entistä maatalousmaata, joka otetaan tuotantoon.
Tuotettava turve on pääasiassa kasvu- ja kuiviketurvetta, joka käytetään lähinnä lähiseudun maatiloihin ja puutarhoihin. Turvetta tuotetaan alueelta kokonaisuudessaan noin 112 000-168 000 m3. Vuosittainen tuotanto- ja kuljetusmäärä on noin 8-15000 m3. Turve kuljetetaan ensin auma-alueelta olemassa olevia metsä ja/tai peltotietä pitkin Luolamaantielle ja Pahojoen yhdystielle, josta on kuljetus käyttökohteisiin.
Tuotantovaiheessa ja turpeen kuljetuksista muodostuu liikennettä, josta aiheutuu pakokaasupäästöjä, liikennemelua sekä pölyämistä. Turve toimitetaan asiakkaalle maantiekuljetuksina, jotka ovat yleensä lyhyitä usein alle 100 km. Toimituksia tehdään lähes ympärivuotisesti tasaisesti.
Pölyämiseen ja pölyhaitan esiintymiseen tuotantoalueen ympäristössä voidaan vaikuttaa tuotantomenetelmän valinnalla sekä huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta työn aikana. Myös tuotantokentän suojavyöhykkeillä ja suojapuustolla voidaan tarvittaessa vähentää pölyn leviämistä ympäristöön. Turpeen aumaus ja lastaus autoihin ovat pölyäviä työvaiheita. Aumauksen ja lastauksen pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisesta tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. Aumauksesta ja lastauksesta syntyviä pölyämisen haittoja voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla turveaumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauaksi asutuksesta.
Huoltotyöt toteutetaan ja mm. polttoaineet säilytetään Kaivolantiellä sijaitsevassa tukikohteessa. Turvetuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2035, jolloin toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen. Toiminnanharjoittaja esittää 3–5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä alueen käyttösuunnitelma, jossa esitetään toteutettavat toimet toiminnan päätyttyä. Alue mahdollisesti maisemoidaan metsittämällä.
Tuotantoalueen vedet johdetaan sarkaojissa lietetaskujen ja päisteputkipidättimien kautta tuotantoalueen pohjoispäässä olevaan laskeutusaltaaseen. Laskeutusallas varustetaan ohitusjärjestelmällä puhdistustoimenpiteitä ja mitoitusvirtaamien ylityksiä varten virtausta säätelevällä mittapadoilla. Allas tyhjennetään vuosittain lietteestä kuivaan ja mahdollisimman vähävetiseen aikaan. Laskeutusaltaan pituus määräytyy mitoitusvaluman ja pintakuorman perusteella. Ympäristön valumavedet erotetaan tuotantoalueen vesistä ympärysojilla. Tuotantoalueella vesiensuojeluratkaisujen arvioidaan olevan tuotantoalueella keskitasoa paremmat.
Laskeutusaltaan kuivatusvedet pumpataan pumppausaltaan kautta kosteikkokentälle ympärivuotisesti. Kosteikkokentän koko pengerryksineen on 1,5 hehtaaria, josta tehollinen pinta-ala on 1,3 hehtaaria. Kosteikkokenttä sijaitsee ojitetulla maalla, mutta mahdollisia tulvatilanteita ei arvioida syntyvän. Ulkopuoliset vedet ohjataan tuotantoalueen ulkopuolella olevia metsäojastoa pitkin.
Tuotantoalueen laajennusosassa valmistelevat työt aloitetaan vuoden 2021 aikana. Rakennettavalle kosteikolle siirretään paju- ja/tai lehtipuu mättäitä, saarekkeiksi, lintujen pesintä-levähdyspaikoiksi. Kosteikkokentän vedet johdetaan nykyiseen purkuojaan, josta ne laskevat metsäojastoa pitkin Pahojokeen ja Laajokeen.
Turvetuotantoalueen kuivatusvesien laatua ja määrää on tarkkailtu ja tullaan tarkkailemaan laadittavan käyttö- ja päästötarkkailuohjelman avulla kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheessa. Kuntoonpanovaiheen ajan tarkkailua toteutetaan vesinäytteiden ottamisella, joka aloitetaan havaintopaikan yläpuolisten kaivutöiden alettua.
Käyttö- ja päästötarkkailu perustuu päiväkirjan kaltaiseen kirjanpitoon, johon kirjataan tiedot tuotantoalueen ojituksista, kunnostuksista ja tuotannon etenemisestä, vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja niiden kunnon seurannasta, laskeutusaltaiden ja lietetaskujen tyhjennykset, yms. mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta turvetuotantoalueelta purkautuvan veden määrään ja kuormitukseen. Päästötarkkailulla pyritään selvittämään turvetuotantoalueella syntyvän kuormituksen laatu ja määrä, kuormituksen ajallinen vaihtelu sekä vesiensuojelurakenteiden toimivuus. Tuotantovaiheessa vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkokenttää ja sen alapuolelta neljä kertaa vuodessa. Vesistötarkkailua toteutetaan turvetuotantoalueen alapuolella, Vähä I. Poikkeustilanteissa, joita esimerkiksi ovat kovat sateet ja kaivutyöt, otetaan ylimääräisiä kuormitusnäytteitä. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan luvan valvojan määräämän ajan. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama.
Hakijan arvio turvetuotannon tuotantovaiheen vuosittaisista bruttopäästöistä alapuoliseen vesistöön: 4,4 kg kokonaisfosforia, 132,5 kg kokonaistyppeä ja 1 003 kg kiintoainetta.
Vähäjärvensuon päästöjen aiheuttamista ravinteiden, kiintoaineen ja CODMn-arvon pitoisuuslisäyksistä Pahojoen yläosassa ei arvioida olevan mainittavaa merkitystä joen ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien tai CODMn -arvon kannalta. Turvetuotantoalueen kuivatusvesien suhteellisen osuuden Pahojoen valumasta arvioidaan olevan niin pieni, ettei kuivatusvesillä olisi merkittävää vaikutusta alapuolisten vesistöjen happamuusarvoihin.
Hakijan mukaan Vähäjärvensuon vesistövaikutukset kohdistuvat pääosin virkistyskäyttöarvoltaan ja kalataloudelliselta arvoltaan vähäiseen metsäojastoon. Kalataloudelliset vaikutukset jäävät hakijan arvion mukaan todennäköisesti vähäisiksi. Vähäjärvensuon turvetuotannon kuormitus pienen pinta-alan johdosta ei todennäköisesti muuta ala-puolisen vesistön laatua. Hakija arvioi Vähäjärvensuon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Tuija Kailaste, Ympäristöpäällikkö, tuija.kailaste@laitila.fi
Lupalautakunta toteaa lausuntonaan, että Maatalousyhtymä Mäki-Arvela on tehnyt ilmoituksen suunnitellun alle 10 ha:n suoalueen tilan Siula (400-426--1-55) ottamiseksi turvetuotantokäyttöön. Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut ilmoituksen johdosta lausunnon 10.3.2010. Lausunto koskee Vähäjärvensuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan tarvetta ja suunniteltuja vesiensuojelutoimenpiteitä. Lupalautakunta toimittaa edellä mainitun V-S ELY:n lausunnon liitteenä.
Hakemuksessa on esitetty toimet toiminnan vaikutuksien vähentämiseksi alueen ympäristöön ja vesistöön. Lähimmät häiriintyvät vakituiset tai loma-asuinkiinteistöt sijaitsevat tuotantoalueesta vähintään 400 metrin etäisyydellä. Lähimmät Natura2000 erityisten suojelutoimien alueet ovat Laitilan metsät noin 100 metrin ja Nukinrahka-Hirvilamminsuo noin kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Vähäjärvi sijaitsee tuotantoalueen vieressä sen pohjoispuolella. Mikäli turvetuotantoalueelle myönnetään ympäristölupa, tulee varmistaa, että toiminnan vaikutukset ympäristöön ja erityisesti kuormitus alapuolisiin vesistöihin (Pahojoki ja Laajoki) tulee estää. Tuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmien tulee olla riittäviä ja toiminnanharjoittajan on ennalta varauduttava tuotantoalueen vesien hallintaan ympäri vuoden eri sääolosuhteissa. Vesien hallintaan tulee varautua etenkin ylivirtaama tilanteessa. Käyttö- ja päästötarkkailun tulee olla vuosittain toistuvaa ja jatkua koko tuotantoajan sekä tarvittaessa toiminnan päättymisen jälkeen. Näytteet tulee ottaa myös poikkeustilanteiden yhteydessä. Poikkeustilanteista tulee raportoida välittömästi valvontaviranomaiselle ja toimittaa vesinäytetulokset niiden valmistuttua.
Alue on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueella ei ole muita voimassa olevia detaljikaavoja.