Perustelut
Viranhaltijoiden on kuukausittain seurattava määrärahojensa toteutumista ja raportoitava siitä valiokuntaan tai lautakuntaan vähintään neljännesvuosittain. Raportointiaikataulun mukaiset raportit toimitetaan tiedoksi valiokunnille, lautakunnille ja kaupunginhallitukselle. Valtuustolle toimitetaan osavuosikatsaus neljännesvuosittain.
Kuntatalouden kehitys
Kuntatalouden näkymät säilyvät lähivuosina haastavina, vaikka Suomen talouskasvun ennakoidaan vähitellen vahvistuvan. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuntatalous pysyy koko ennustejakson alijäämäisenä eikä vuosikate riitä kattamaan nettoinvestointeja. Talouden tasapainoa heikentävät erityisesti henkilöstömenojen kasvu, korkea investointitaso, kuntien kasvanut rahoitusvastuu työttömyysetuuksista sekä valtionosuuksiin kohdistuvat vähennykset.
Kuntatalouden arvioidaan heikkenevän edelleen vuonna 2027. Toimintakulujen ennustetaan kasvavan noin kolme prosenttia erityisesti palkkaratkaisujen seurauksena. Kunta-alan ansiotason arvioidaan nousevan 4,3 prosenttia ja peruspalvelujen hintaindeksin 3,5 prosenttia. Samanaikaisesti valtion toimenpiteiden arvioidaan heikentävän kuntataloutta noin 150 milj. eurolla vuoteen 2026 verrattuna. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden arvioidaan vähenevän noin 110 milj. euroa.
Kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan olevan vuonna 2027 noin 1,5 miljardia euroa alijäämäinen. Kuntien lainakannan arvioidaan kasvavan noin 26,3 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Kuntien väliset taloudelliset erot kasvavat, ja erityisesti väestöltään vähenevien kuntien taloudellinen kantokyky heikkenee. Kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino edellyttää kunnilta menokehityksen hallintaa, tuottavuuden parantamista ja investointien huolellista priorisointia.
Kaupungin talouskehitys
Laitilan kaupungin talous on vuoden 2026 tammi–syyskuussa toteutunut talousarviota vahvempana. Syyskuun lopussa tilikauden tulos oli noin 1,26 milj. euroa ylijäämäinen, kun koko vuoden muutettu talousarvio on noin 0,95 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate oli 4,04 milj. euroa eli 98 prosenttia koko vuoden talousarviosta. Vuoden 2025 vastaavana ajankohtana vuosikate oli 5,76 milj. euroa ja tilikauden tulos 2,49 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2026 toteuma on siten talousarvioon nähden vahva, mutta vuosikate ja tilikauden tulos ovat jääneet selvästi edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa heikommiksi.
Ulkoisia toimintatuottoja kertyi syyskuun loppuun mennessä 6,08 milj. euroa eli 75 prosenttia muutetusta talousarviosta. Tuottoja kertyi noin 1,04 milj. euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Väheneminen johtui pääosin vuokratuottojen pienenemisestä. Tukia ja avustuksia kertyi puolestaan 130 prosenttia talousarviosta, mihin vaikuttivat hankerahoituksen, avustusten ja ennakkomaksujen ajoittuminen.
Ulkoisia toimintakuluja oli toteutunut 25,90 milj. euroa eli 71 prosenttia muutetusta talousarviosta. Toimintakulut kasvoivat noin 1,26 milj. euroa edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Henkilöstökulut olivat 15,17 milj. euroa eli 73 prosenttia talousarviosta ja palvelujen ostot 5,66 milj. euroa eli 68 prosenttia talousarviosta. Toimintakulujen kasvu painottui palvelujen ostoihin, avustuksiin sekä aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin.
Toimintakate oli syyskuun lopussa 19,82 milj. euroa alijäämäinen, mikä vastaa 70 prosenttia muutetusta talousarviosta. Toimintakate heikkeni noin 2,30 milj. euroa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toteuma oli kuitenkin syyskuun laskennallista 75 prosentin tasoa parempi.
Vuoden 2026 aikana on siirrytty lomapalkkavelan automaattiseen kuukausittaiseen jaksotukseen. Kustannukset kohdistetaan sille ajalle, jolloin lomaoikeus ansaitaan. Muutoksella ei kuitenkaan ole vaikutusta koko vuoden kustannuksiin tai tilinpäätöksen lopputulokseen.
Verotuloja kertyi tammi–syyskuussa 14,70 milj. euroa eli 76 prosenttia talousarviosta. Verotulot kasvoivat noin 0,95 milj. euroa edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan vuoden 2026 verotulojen arvioidaan olevan yhteensä noin 19,34 milj. euroa, mikä vastaa lähes muutetun talousarvion mukaista tasoa.
Valtionosuuksia kertyi syyskuun loppuun mennessä 9,26 milj. euroa eli 70 prosenttia talousarviosta. Viimeisimpien valtionosuuspäätösten perusteella kaupungin arvioidaan saavan vuonna 2026 valtionosuuksia yhteensä noin 12,35 milj. euroa. Määrä on noin 0,93 milj. euroa talousarviossa arvioitua pienempi. Ero johtuu pääasiassa valmistavan opetuksen läsnäolokuukausien arviokorjauksesta.
Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat talousarviota paremmin. Niiden nettomäärä oli syyskuun lopussa noin 0,11 milj. euroa negatiivinen eli 34 prosenttia koko vuoden talousarviosta. Korkokuluja kertyi noin 185 000 euroa, mikä vastaa 48 prosenttia talousarviosta.
Investointimenoja oli syyskuun loppuun mennessä toteutunut yhteensä noin 4,01 milj. euroa eli 64 prosenttia muutetusta talousarviosta. Teknisen toimen investointimenojen toteuma oli noin 3,72 milj. euroa. Vesihuoltolaitoksen investoinneista oli toteutunut noin 0,15 milj. euroa eli 16 prosenttia talousarviosta.
Kaupungin talous on syyskuun lopun tilanteessa vakaalla pohjalla. Vahvaa välitulosta ei kuitenkaan voida sellaisenaan pitää koko vuoden tulosennusteena, sillä tulojen ja menojen kertymään sisältyy ajoitus- ja jaksotuseriä. Loppuvuoden kehitykseen liittyy epävarmuutta erityisesti TE-palvelujen tasauslaskun, kotikuntakorvausten, henkilöstömenojen sekä talvikaudelle painottuvien kiinteistö- ja kunnossapitokulujen osalta. Talouden kehitys edellyttää edelleen tarkkaa seurantaa ja poikkeamiin reagoimista.
Laitilan kaupungin osavuosikatsaus 1–9/2026 on liitteenä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kattelus, kaupunginjohtaja, lauri.kattelus@laitila.fi
Kaupunginhallitus merkitsee osavuosikatsauksen 1–9/2026 tiedokseen ja lähettää sen edelleen kaupunginvaltuustolle tiedoksi.