Perustelut
Keskustan valtuustoryhmä on jättänyt 8.12.2025/§107 kirjallisen valtuustoaloitteen koskien laitilalaisten 3-5 -vuotiaiden lasten maksutonta varhaiskasvatusta. Aloitteessa perustellaan maksuttoman varhaiskasvatuksen tukevan lasten ja perheiden arkea ja vahvistavan kaupungin veto- ja pitovoimaa.
Kokonaan tai osittain maksuton varhaiskasvatus valtakunnallisesti
Kuntaliiton (2024) tekemässä selvityksessä 83,7% kunnista perii varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaisia maksuja. Kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta tarjosi 35 kuntaa, minkä lisäksi 11 kunnassa varhaiskasvatus oli kokonaan tai osittain maksutonta 5-vuotiaiden osalta.
Varhaiskasvatusta tarjoavat kunnat ovat pääsääntöisesti pieniä, alle 5000 asukkaan kuntia. Kaikissa yli 20 000 asukkaan kunnissa peritään asiakasmaksuja. Kuntaliiton selvityksen perusteella useissa kunnissa myönnetään maksusta muita laissa määriteltyjä laajempia alennuksia. Useimmat alennukset liittyvät lasten loma-aikoihin ja erityisesti kesäaikaan. Yleisin käytössä oleva hyvitys koski kesä- heinä- ja elokuussa (62,7%). Toiseksi yleisin maksuhyvitys peruste oli varhaiskasvatusyksikön kiinni oleminen kunnan toimesta esimerkiksi kehittämispäivän, perhepäivähoitajan vapaapäivän tms. syyn vuoksi. Tämä oli käytössä 42% kunnista.
Laitilassa hyvityskäytäntö on ollut käytössä vuoden 2020 lopusta lähtien. Sivistysvaliokunta teki 19.11.2020 § 29 kokouksessaan päätöksen ottaa käyttöön varhaiskasvatuksen asiakasmaksuhyvityksen 2020 joululomasta. Laitilassa hyvitys koskee aikaa, jolloin vanhemmat järjestävät koko loma-ajan hoidon itse ja lisäksi ilmoittavat hyvissä ajoin ennen loma-ajan alkua tai perhepäivähoitajan vapaita, että eivät tarvitse varahoitoa. Hyvitystä ei saa, mikäli perhe varaa hoitoajan, mutta jättää sen käyttämättä, koska tällöin hoitapaikka on jo jouduttu varaamaan. Hyvitystä ei myöskään tule, mikäli perhe on jo käyttänyt kuukaudessa sopimansa tuntimäärän ennen ko. hyvitysaikaa. Hyvitystä annetaan päiväkotien tai perhepäivähoitajan loma-ajoilta, ei perheestä johtuvista poissaoloista. Hyvitys koskee syyslomaa, joululomaa, talvilomaa ja kesällä päivystysaikaa, jolloin toiminta on keskitetty yhteen päiväkotiin. Perhepäivähoidossa hyvitys koskee aikoja, jolloin perhepäivähoitaja on lomalla, tai muuten estynyt tekemään töitä
Valtakunnalliset kokeilut
Laitilan varhaiskasvatus osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen 20h/viikko -kokeiluun toimikausina 2019-2020 ja 2020-2021. Kokeilun tavoitteena oli lisätä 5-vuotiaiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, selvittää kokeilun vaikutusta heitä nuorempien lasten varhaiskasvatukseen osallistumisasteeseen, selvittaa maksuttoman varhaiskasvatuksen kunstannusvaikutuksia, edistää vanhempien työllistymistä, edistää lasten yhdenvertaisuutta sekä tukea oppimisen ja koulutuspolun tasa-arvoa sekä kehittää varhaiskasvatuksen palveluohjausta.
Kokeilu lisäsi viisivuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumista. Kansallinen arviointikeskus Karvin tutkimus osoitti, että maksuttomuus on vaikuttava, mutta ei ainoa tekijä perheiden päätöksenteossa. Maksuttomuuden lisäksi ratkaisuun vaikuttivat myös: varhaiskasvatuksen tarve perheen arjessa, työtilanne, sisarusten hoitoratkaisut ja paikalliset palvelut ja niiden saavutettavuus. Karvin arvioinnin mukaan nuorempien lasten osallistumisasteessa ei nähty yhtä vahvaa muutosta kuin viisivuotiailla. Vanhempien työllistymisvaikutukset olivat karvin arvion mukaan pieniä. Lasten yhdenvertaisuus (taloudellisten esteiden poistuminen) ja koulutuspolun tasa-arvo vahvistuivat, koska kokeilu tasasi kotitaustan eroja.
Laitilan kaupunki oli mukana myös valtakunnallisessa maksuttomassa 5-vuotiaiden kaksivuotisessa esiopetuskokeilussa vuosina 2022-2025, joka oli osallistujille maksutonta. Kokeiluun osallistui vuosina 2016 ja 2017 syntyneet lapset. Loppuraportin mukaan kaksivuotinen esiopetuskokeilu lisäsi 5-vuotiaiden lasten osallistumista esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen sekä vahvisti esiopetuksen suunnitelmallisuutta ja pedagogista tavoitteellisuutta. Arviointien perusteella lasten oppimisvalmiuksia ja sosioemotionaalisten taitojen kehitys oli pääosin samankaltainen kuin nykyisessä järjestelmässä. Kaksivuotinen esiopetuskokeilu lisäsi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestämisestä aiheituvia kustannuksia muun muuassa henkilöstö-, tila- ja hallintomenojen osalta, joita toki kompensoitiin valtionavustuksilla.
Varhaiskasvatuksen maksuttomuutta tai asiakasmaksujen alentamista voidaan näin pitää yhtenä hyvänä keinona, jos halutaan tulevaisuudessakin lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista.
Maksuttomuuden taloudelliset vaikutukset
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuperiaatteet
Varhaiskasvatuksen järjestämistä säätelee varhaiskasvatuslaki (504/2018), varhaiskasvatusasetus (753/2018) ja asiakasmaksujen osalta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki (1503/2016). Asiakasmaksulain mukaan kunnan järjestämästä varhaiskasvatuksesta voidaan periä lain mukainen asiakasmaksu ja se voidaan määrätä kuukausimaksuna. Yleisenä periaatteena on, että asiakasmaksua peritään 11 kuukaudelta toimintavuoden aikana.
Varhaiskasvatusmaksuun vaikuttavat varhaiskasvatukselle varattu aika, perheen tulot ja perheen koko. Enimmillään perheen maksu nuorimmasta lapsesta voi olla 1.8.2026 alkaen 335€. Mikäli tulojen perusteella maksu jää alle 32€ sitä ei peritä ollenkaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin tehdään indeksitarkastukset joka toinen vuosi (Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 1503/2016). Asiakasmaksulaissa määritellään periaatteet, milloin kunta voi periä tulojen mukaan korkeinta mahdollista maksua ja missä tilanteissa maksua tulee alentaa.
Viime vuosina varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia on muutettu useasti ja tehdyt muutokset ovat laajentaneet maksuvapautta ja pienentäneet varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja monille perheille nostamalla tulorajoja ja tarkistamalla sisaralennuksia. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista n. 65%:lla on 0€ asiakasmaksu. 1.8.2026 tulevan varhaiskasvatuksen indeksikorotuksen myötä asiakasmaksutuottojen voidaan arvioida vähenevän edelleen tulorajamuutosten takia.
Maksuttoman varhaiskasvatuksen taloudelliset vaikutukset kunnalle
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot ovat pienentyneet merkittävästi viime vuosina ja pienenevät jatkossakin johtuen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksista.
Vuonna 2024 varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot olivat 232 528€ ja vuonna 2025 asiakasmaksutuotot olivat 198 522€.
Valtuustoaloitteen maksuton varhaiskasvatus olisi tarkoitettu 3-5-vuotiaille ja sidottuna tiettyihin ikävuosiin eli elokuussa 2026 maksuttoman varhaiskasvatuksen 1.8.2026-31.7.2027 saisivat vuosina 2021, 2022 ja 2023 syntyneet lapset. Todellisia kustannusvaikutuksia on haastavaa arvioida, mutta keskimäärin n. puolet varhaiskasvatuksessa olevista lapsista saisi maksuttomuuden myötä maksuttoman varhaiskasvatuksen, jolloin voidaan karkeasti arvioida, että asiakasmaksutuloja olisi n. 100 000€ vähemmän. Asiakasmaksutuloihin vaikuttaa toki lainsäädännön muutokset, ikäryhmien koko, perheiden tulotaso yms.
Mikäli maksuton varhaiskasvatus toteutuisi, se vaikutaisi myös palvelusetelimenoihin korottavasti. Laitila myöntää perheelle palvelusetelin yksityiseen perhepäivähoitoon tai päiväkotiin. Palvelusetelin kattohinnasta vähennetään asiakaskohtainen laskennallinen asiakasmaksu ja kaupunki maksaa kattohinnan ja laskennallisen asiakasmaksun erotuksen palvelusetelinä. Palveluntuottaja perii asiakasmaksun suoraan asiakasperheelta.
Tilastotieto lapsista syntymävuosittain sekä varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista;
| syntymävuosi |
lapsimäärä väestörekisterin mukaan |
varhaiskasvatuksessa/ hakemus tehty |
kotona tai ei haettu hoitopaikkaa |
| 2021 |
70 |
66 |
4 |
| 2022 |
58 |
56 |
2 |
| 2023 |
60 |
53 |
7 |
| 2024 |
67 |
51 |
16 |
| 2025 |
42 |
14 |
28 |
Maksuton varhaiskasvatus saattaisi nostaa lasten osallistumisastetta ja mahdollisesti lisätä tätä kautta henkilöstömenoja. Osallistumisasteen nousu tarkoittaa mahdollisesti varhaiskasvatuspaikkojen riittämättömyyttä suhteessa kysyntään. Kustannusvaikutukset henkilöstömenoihin on keskimäärin 43 500€/ työntekijä vuodessa seitsemää varhaiskasvatuksen lisäpaikkaa kohden (yli 3-vuotiaat).
Mikäli varhaiskasvatuksen tarve nykyisestään lisääntyisi, lapset eivät mahtuisi nykyisiin perhepäivähoito- ja päiväkotipaikkoihin. Tämän johdosta toimintaa tulisi jatkaa myös Vanhan pappilan päiväkodissa, jolloin kustannuksia muodostuisi lisää mm. tiloista sekä keittiö- ja siivoushenkilökunnasta.
Varhaiskasvatuksen päivittäin varattavan henkilöstömäärän (työvuotosuunnittelun) ennakoimattomuus saattaisi lisääntyä, mikäli huoltajat varaisivat varhaiskasvatusta yli todellisen tarpeen. Kun asiakkailla on tuntiperusteinen asiakasmaksu ja sovitut tunnit ylittyvät, asiakasmaksu korottuu. Kun asiakasmaksua ei peritä, vanhemmat eivät noudata varattuja hoitoaikoja. Hoitoaikojen pidentyminen lisää henkilöstön tarvetta erityisesti aamu- ja iltapäivätunteihin sekä loma-aikoina. Nyt on jo nähtävissä, vanhempien jonkinlainen välinpitämättömyys loma-aikojen varauksissa. Vanhemmat varaavat hoitoa, mutta käytännössä lapsi ei tulekaan paikalle. Tilanne on johtanut siihen, että kasvatushenkilöstöä, keittiöhenkilöstöä, siivoushenkilöstöä sekä ruokaa varataan yli todellisen tarpeen, kun vanhemmat eivät peruuta varaamiaan hoitoaikoja. Maksuton varhaiskasvatus saattaisi edelleen lisätä järjestämisestä koituvia kokonaiskustannuksia.
Hallinnon osalta osittain maksuton varhaiskasvatus saattaisi tuoda hieman säästöjä varhaiskasvatuspäällikön työpanoksesta, kun asiakasmaksupäätökset vähenisivät.
Maksuttoman (3-5-vuotiaalle) varhaiskasvatuksen taloudelliset vaikutukset perheelle
Asiakasmaksun suuruus vaihtelee 1.8.2026 alkaen 32 eurosta 335 euroon lapsen hoidontarpeen, perheen tuloista ja koosta riippuen. Mikäli perheen alle 3-vuotias lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, perhe menettää kotihoidon tuen siitä lapsesta, joka osallistuu varhaiskasvatukseen. Maksuttoman varhaiskasvatuksen vaikutus perheen asiakasmaksutuloihin yhdestä lapsesta saattavat siis olla 32 eurosta 335 euroon ja useampilapsella perheellä vaikutus voi olla isompi. Alla olevat esimerkit on laskettu 1.8.2026 mukaisten tulorajojen mukaan. Vertailuksi on laskettu perhe, jossa on kaksi 3-5- vuotiasta lasta sekä perhe, jossa on yksi alle 3-vuotias ja yksi 5-vuotias.
Maksutonta varhaiskasvatusta tarjotaan 3-5-vuotialle:
Esimerkki 1. Perhe, jossa on 2 lasta (lapset ovat 3- ja 5- vuotiaat) ja kaksi huoltajaa, tulot ovat yhteensä 6699 euroa/ kk, asiakasmaksu nuoremmasta lapsesta on 32€/kk ja vanhemmasta 0€/kk. Perheen saama taloudellinen hyöty on 32€.
Esimerkki 2. Perhe, jossa on 2 lasta (lapset ovat 3- ja 5- vuotiaat) ja kaksi huoltajaa, tulot ovat yhteensä 9530€/kk, asiakasmaksu nuoremmasta on 335€/kk ja vanhemmasta 134€/kk. Perheen saama taloudellinen hyöty on 469€/kk
Esimerkki 3. Perhe, jossa 2 lasta (lapset ovat alle 3-. ja 5-vuotias) ja kaksi huoltajaa, tulot ovat 6699€/ kk, asiakasmaksut nuoremmasta lapsesta on 32€/kk ja vanhemmasta 0€/kk. Perheen taloudellinen hyöty on 0€.
Esimerkki 4. Perhe, jossa 2 lasta (lapset ovat alle 3-. ja 5-vuotias) ja kaksi huoltajaa, tulot ovat 9530€/kk. Asiakasmaksu nuoremmasta on 335€/kk ja vanhemmasta 134€/kk. Perheen saama taloudellinen hyöty on 134€/kk.
Yhteeenvetona voidaan todeta, että maksuton varhaiskasvatus tukisi ensisijaisesti keskituloisia ja hyvin toimeen tulevia.
Esimerkkikuntien tarjoama maksuton varhaiskasvatus
Valtakunnallisesti maksutonta varhaiskasvatusta on kokeiltu yksittäisissä kunnissa. Kustavissa maksutonta varhaiskasvatusta on tarjottu vuodesta 2018, Merikarvialla vuodesta 2023 ja Kurikassa vuodesta 2022 lähtien. Kaikkissa näissä kunnissa tarjotaan maksutonta varhaiskasvatusta kaikille alle kouluikäisille.
Esimerkkikunnissa maksuttomuus on lisännyt lasten osallistumisastetta ja on vastaajien mukaan ollut iso kädenojennus lapsiperheille. Maksuttomuuden myötä perheet nostivat varhaiskasvatuksen tuntimääriä ja sen koettiin tukevan perheitä taloudellisesti. Sisarusten varhaiskasvatuspaikkojen irtisanominen väheni ja varhaiskasvautuksen osallistumisaste nousi. Kunnan kannalta pito- ja vetovoima vahvistui hieman erityisesti uusien muuttajien osalta ja mielenkiinto kuntaa kohtaan lisääntyi, erityisesti silloin, kun mietitään muuttoa kahden kunnan välillä. Maksuttomuudella ei enää ole niin suurta markkina-arvoa, koska tulorajat ovat nousseet ja varhaiskasvatus on jo niin monelle perheelle muutenkin maksutonta. Maksuttomuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös kunnan hyvään palvelutasoon, jotta lapset saavat hyvää kasvatusta ja opetusta hyvissä tiloissa ja riittävillä resursseilla.
Negatiiviset tai haasteelliset vaikutukset
Hoitoaikojen ilmoittamisesta oli epätarkkuuksia, joka lisäsi palveluohjauksen tarvetta. Lasten hoitoajat pitenivät ja loma-ajat lyhenivät. Kunnat ovat näihin ongelmiin puuttuneet ja määritelleet tai määrittelemässä tarkemmat pelisäännöt, jotta väärinkäytökseltä vältytään ja lapsen etu säilyy.
Maksu peruuttamatta jätetystä varhaiskasvatuksesta
Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 10§ mukaan peruuttamattamatta jätetystä varhaiskasvatuksesta voidaan periä maksu. Laki toteaa: Jos lapsen huoltajat varaavat lapselle varhaiskasvatuspaikan lomansa ajaksi eivätkä peru sitä, voidaan peruuttamattomatta jätetystä varhaiskasvatuspaikasta peritä puolet tämän lain mukaan määrätystä kuukausimaksusta. Vaikka perhee tulot olisivat niin pienet, ettei lapselle ole määrätty kuukausimaksua, voidaan tässä momentissa tarkoitetulla tavalla käyttämättä jätetystä varhaiskasvatuksesta periä puolet 7§:n mukaisesta pienimmästä perittävästä maksusta.
Maksuttomuudesta huolimatta vanhempien tulee varata lapsen hoitoajat sähköisen järjestelmän kautta sovittujen tuntien mukaisesti. Vanhempien tulee myös ilmoittaa tarvikauden lomat (syys-, joulu- ja hiihtoloma) sekä kesä-, heinä., ja elokuun loma-ajat henkilökunnan lomien järjestämisen vuoksi. Loma-aikojen suunnittelu perustuu näihin huoltajien ilmoittamiin lomiin ja hoidon tarpeeseen. Varausten mukaan vahvistetaan henkilökunnan lomat, tilataan siivous- ja ruokapalvelut yms. Loma-ajoille tehdään tälläkin hetkellä enemmän varauksia kuin lapsia todellisuudessa on paikalla. Kaikista poissaoloista ei ilmoiteta, joka aiheuttaa sen, että loma-ajoille varataan liikaa ruoka-annoksia ja henkilöstöresurssia, josta aiheutuu turhia kuluja kaupungille.
Jos huoltajat ovat varanneet lapselle varhaiskasvatuspaikan, eivätkä peruuta sitä, peritään puolet varhaiskasvatusmaksusta. Maksuttomassa varhaiskasvatuksessa maksuna voidaan periä puolet vähimmäismaksusta. Tällä hetkellä perumattomista ja käyttämättömisstä hoitoaikavaruaksista ei peritä maksua, mutta jatkossa niistä voitaisiin periä puolet varhaiskasvatusmaksusta.
Johtopäätökset
Maksuton varhaiskasvatus saattaisi olla kaupungille merkittävä markkinointietu. Maksuttomuus saattaisi houkutella perheitä muuttamaan pysyvästi Laitilaan. Erityisesti se saattaisi houkutella keskituloisia tai ylemmän tuloluokan perheitä, joissa maksuttomuus selkeästi edellä esitetyn mukaisesti lisäisi näiden perheen tulonsiirtoa ja ostovoimaa. Maksuttomuuden kokeilu vaatisi kuitenkin onnistuakseen näkyvää kaupngin markkinointia ja julkisuuskuvan nostoa. Sosio-ekonomisesti heikoimmassa asemassa oleville perheille maksuton varhaiskasvatus ei tuo samanlaista etua, eikä todennäköisesti lisäisi Laitilan houkuttelevuutta näiden perheiden keskuudessa. Maksuton varhaiskasvatus voidaan nähdä myös lapsiperheiden pitovoimatekijänä.
Jos Laitilan kaupunki päättäisi ottaa käyttöön osittain tai kokonaan maksuttoman varhaiskasvatuksen, tulee maksuttomuuden soveltamiselle asettaa selkeät ja läpinäkyvät kriteerit. Kriteerien tarkoituksena on turvata lapsen etu sekä varmistaa, että lapsella säilyy oikeus lepoon, lomaan ja vapaa-aikaan.
Kuntaliitosta muistutetaan kuntia siitä, että osittain tai kokonaan maksuton varhaiskasvatus jää kuntien kustannettavaksi, eikä siihen saa korotuksia esimerkiksi valtionosuuksiin. Varhaiskasvatus on lakisääteistä toimintaa ja lakisääteiset palvelut pitää järjestää. Maksuttoman varhaiskavatuksen toteutuessa säästöjä on vaikea siltä sektorilta löytää.
Maksuttoman varhaiskasvatuksen lisäksi vuoden 2025 aikana Laitilan kaupunginvaltuustolle on jätetty aloite ns. vauvarahan maksamisesta. On tärkeää huomioida kaikki nykyiset ja valmisteilla olevat lapsiperheiden etuudet, joilla tavoitellaan samoja myönteisiä vaikutuksia. Lapsiperheiden etuuksista tulee laatia koonti ja harkittu ehdotus, jonka tavoitteena on lisätä sekä Laitilassa syntyvien että kuntaan muuttavien lasten määrää vahvistamalla perheiden taloutta, helpottamalla arkea ja vahvistamalla Laitilan kuvaa lapsiystävällisenä kuntana.
Kokonaisuus tulee huomioida talousarvion kehyksissä ja vuoden 2027 talousarvion valmistelussa.