Perustelut
Vuoden 2026 talousarvion laadinta on käynnistynyt ja kaupunginhallituksen tulee antaa hallintokunnille tavoitteelliset menokehykset, jotta valmistelun tuloksena syntyvät ehdotukset sopisivat käytettävissä olevan tulokehityksen kanssa mahdollisimman hyvin yhteen.
Kuntatalouden kehitys
Kuntatalous kohtaa edelleen merkittäviä sopeutustarpeita. Vaikka vuoden 2024 tilinpäätösarviot osoittavat hieman vahvistunutta tilannetta, kuntien taloudellinen ja toiminnallinen eriytyminen jatkuu. Monilla kunnilla on edelleen alijäämiä ja sopeutustoimia tarvitaan laajasti.
Pääministeri Orpon hallituksen puoliväliriihessä linjattiin 75 miljoonan euron säästöistä kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. Tämä toteutetaan prosenttiperusteisesti osana kasvutoimien rahoitusta. Käytännössä kuntien valtionosuusleikkaus kumoaa oppimisen tuen uudistuksen lisärahoituksen. Samalla hallitus kuitenkin kompensoi sote-uudistuksen omaisuusjärjestelyistä aiheutuvia kustannuksia 150 miljoonalla eurolla vuosina 2027–2029.
Väestön ikääntyminen ja muuttoliike aiheuttavat suuria alueellisia eroja. Palvelutarpeet kasvavat erityisesti ikääntyvässä väestössä, mikä lisää painetta hyvinvointialueille siirtyneisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta vähentää palvelutarvetta varsinkin perusopetuksessa. Valtionosuuksissa kouluikäisten lasten määrän vähentyminen näkyy viiveellä.
Kuntien talousnäkymää haastaa myös väestön keskittyminen ja epävarmuus kansainvälisen kehityksen ja työttömyyden suhteen. Puoli vuotta sitten valtiovarainministeriö ennakoi vuoden 2026 työttömyysasteeksi 7,2 prosenttia, mutta tällä hetkellä ennuste on noussut 8,3 prosenttiin. Sote-uudistuksen poikkeuserät ovat väistyneet ja kuntien kulut kasvavat hintapaineiden sekä hallituksen TE- ja muiden uudistusten myötä. Uusi kunnallinen palkkasopimus toi kunnille satojen miljoonien eurojen lisäkustannuksen, jolloin vuoden 2026 peruspalvelujen hintaindeksin arvioidaan olevan 3,8 %. Kuntien tulot pysyvät sen sijaan lähes paikallaan, sillä talouskehitys on hidasta ja valtionosuusrahoitukseen kohdistuu leikkauksia ja takaisinperintöjä.
Digitalisaatio ja vihreä siirtymä lisäävät aluksi kuntien kustannuksia. Digitalisaation hyödyt menosäästöinä realisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä toimintatapojen muututtua. Käyttötalouden ohella myös investointipaineet pysyvät mittavina. Kuntien investointikustannuksiin vaikuttavat palveluverkon uudistamistarpeet, kun monet 70- ja 80-luvulla valmistuneet kuntakiinteistöt alkavat olla tiensä päässä. Väistötilojen lisäksi myös purkukustannukset rasittavat kuntien taloutta. Vuosien 2025 ja 2026 aikana kuntien tulee yhtiöittää sote-kiinteistönsä. Osa sotekiinteistöistä saattaa jäädä tyhjiksi hyvinvointialueiden karsiessa palveluverkkoaan. Tyhjille kiinteistöille voi olla hankala löytää uutta käyttöä tai ostajaa, jolloin ne jäävät rasittamaan kuntien taloutta.
Tulojen ja menojen epätasapaino edellyttää kuntataloudessa pitkäjänteistä päätöksentekoa, yhä jatkuvia talouden tasapainottamistoimia tulevina vuosina sekä uusia palveluiden järjestämistapoja, joissa korostuu yhteistyö sekä kuntien että yksityisen sektorin välillä. Kuntatalouden painelaskelman perusteella kunnallisveron laskennallinen korotuspaine kasvaa vuosina 2026–2027 lähes kaikissa kuntakokoryhmissä, mutta niiden sisällä on huomattavaa vaihtelua. Suurin veronkorotuspaine on pienissä alle 5 000 asukkaan kunnissa.
Kuntatalouden menot voivat osoittautua ministeriön painelaskelmaa maltillisemmiksi, mikäli kunnat pystyvät sopeuttamaan sekä palveluverkkoaan että toimintaansa vastaamaan pienenevää palvelutarvetta ja rahoitusta.
(Kuntatalousohjelma vuosille 2026–2029, Kevät 2025, VM julkaisuja – 2025:22; Kuntaliitto Minna Punakallion blogi 16.5.2025)
Kaupungin talouskehitys
Laitilan kaupungin tilinpäätökset ovat jo viitenä peräkkäisenä poikkeusvuotena olleet positiivisia. Ilman talouden tasapainotustoimia tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti huonompaan suuntaan. Kuluvan vuoden talousarvio on noin 0,5 milj. euroa alijäämäinen. Myös suunnitelmavuodet osoittavat alijäämää. Taseen ylijäämä on tällä hetkellä noin 14,5 miljoonaa euroa, mutta se heikkenee nopeasti, mikäli käyttömenoja ei saada hillittyä ja taloutta tasapainotettua.
Kaupungin käyttömenoja lisää muun muassa 1.8.2025 voimaan astuva oppimisen tuen uudistus. Uudistus vaatii merkittäviä lisäresursseja kaupungin esi- ja perusopetuksen järjestämiseen.
Merkittävä lisäys käyttömenoihin tulee myös palkkojen sopimuskorotusten kautta. Kunta- ja hyvinvointialan kaikki neuvotteluosapuolet hyväksyivät 5.5.2025 palkkaratkaisun vuosille 2026–2028. Sopimusratkaisun mukaiset korotukset ovat yhteensä 7,37 prosenttia kaudelle 1.5.2025-29.2.2028. Sopimuskorotusten lisäksi kunta- ja hyvinvointialan palkkoja nostaa palkkojen kehittämisohjelma, jonka palkkoja nostava vaikutus on yhteensä noin 1,8 prosenttia. Yhteensä 34 kuukauden sopimusjaksolla korotukset ovat 9,17 prosenttia, ja 9,5 prosenttia korkoa korolle laskien.
Puoliväliriihen päätökset vaikuttavat Laitilan kaupungin talouteen erityisesti valtionosuuksien kautta. Tuontitullien muutokset voivat puolestaan vaikuttaa talouteen lähinnä paikallisten yritysten kautta. Korkeammat tuontitullit voisivat nostaa tuotantokustannuksia ja heikentää yritysten kilpailukykyä, mikä heijastuisi negatiivisesti kaupungin verotuloihin.
Työllisyyspalvelu-uudistuksen myötä kaupungille siirtyi 1.1.2025 alkaen uusia tehtäviä, joiden kattamiseksi osoitettava valtionosuus ei tule riittämään samaan aikaan tapahtuvien valtionosuuksien pienenemisen vuoksi. Toisaalta Laitilan työllisyysaste on tällä hetkellä hyvällä tasolla, selkeästi maan ja maakunnan keskiarvoa parempi. TE-palveluiden siirtymisen kunnille odotetaan parantavan edelleen työllisyystilannetta. Tosin maailmantalouden mullistukset tuovat huomattavaa epävarmuutta myös työllisyystilanteeseen. Ikäluokkien pieneneminen johtaa perusopetukseen saatavan rahoituksen vähenemiseen. Lisäksi palkankorotusten sekä yleisen hintatason nousun vuoksi talousarvioiden rakenteellinen alijäämä edelleen kasvaa tulevina vuosina.
Talouden sopeutus edellyttää kaupungin organisaation ja toimintojen rakenteellista tarkastelua. Huomiota tulee kiinnittää tilankäytön tehostamiseen ja tarpeettomista tiloista luopumiseen, mahdollisten päällekkäisten prosessien tai toimintojen poistamiseen sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen varmistamiseen. Pysyvien ja rakenteellisten kustannussäästöjen rinnalla tarkastellaan myös tulojen kasvattamisen mahdollisuutta.
Talouden tasapainottaminen edellyttää kaupungin talouden kokonaiskuvan, liikkumavaran ja rahoituskyvyn ymmärtämistä muuttuneessa kontekstissa. Palvelurakenteet on sopeutettava palvelutarpeeseen pitkällä aikavälillä kestävästi. Tasapainoisen talouden saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttää myös huolellista ennakointia ja seurantaa. Esimerkiksi syntyvyydellä on suora yhteys ryhmäkokoihin ja tilatarpeisiin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Painopisteen tulee olla hyvälaatuisissa, oikein mitoitetuissa lakisääteisissä palveluissa. Vapaaehtoisten palveluiden tuottamisessa kriteerinä on palvelun vaikuttavuus.
Kaupungin kehyksen perustelut
Kehyksen lähtökohtana on käytetty pääsääntöisesti vuoden 2024 tilinpäätöstä, mutta joidenkin tehtäväalueiden osalta toiminnallisia muutoksia on tulossa niin runsaasti, että kehys on laadittu manuaalisesti. Joidenkin tehtäväalueiden, kuten työllisyyspalveluiden osalta lähtökohtana on vuoden 2025 talousarvio.
Tulot
Toimialojen tulee tehdä kartoitus kaikista perittävistä taksoista ja maksuista. Kartoituksessa selvitetään, mihin maksu perustuu ja paljonko menoista maksu kattaa. Taksoja ja maksuja korotetaan lainsäädännössä päätetyn tai sopimuksen mukaisesti. Sopimuksiin perustuvat indeksikorotukset tulee tehdä ajallaan. Vanhoja sopimuksia saattaa olla tarpeen päivittää. Alv-kantojen muutokset viedään pääsääntöisesti hintoihin. Tuloihin on tehty kehyksessä 1 % indeksikorotus. Toiminnalliset muutokset vähentävät tuloja yhteensä noin 0,6 milj. euroa. Merkittävin syy tulojen vähenemiseen on sote-kiinteistöjen pakkovuokra-ajan päättyminen. Indeksikorotukset lisäävät toimintatuottoja yhteensä noin 0,3 milj. euroa.
Menot
Kaupungin toimintakuluihin on kehyksessä tehty 1,5 prosentin indeksikorotus ja henkilöstökuluihin 3,52 prosentin korotus toukokuun 2025 henkilöstökulujen päälle. Korotukset lisäävät kuluja yhteensä noin 1,1 milj. euroa, josta palkankorotusten osuus on noin 0,74 milj. euroa Toiminnalliset muutokset vähentävät toimintakuluja yhteensä noin 60 t. euroa. Toimialojen tulee huomioida talouden tasapainottamistoimenpiteet talousarviossaan. Henkilöstön lisäykset ovat mahdollisia vain painavista syistä, kuten kunnille tulevien lisävelvoitteiden täyttämisestä.
Merkittävimmät toiminnalliset muutokset vuodelle 2026 liittyvät tiloihin, oppimisen tuen uudistukseen sekä hankerahoituksen vähenemiseen. Kiinteistöjen osalta kehykseen vaikuttavat niin sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen, palvelutoiminnassa tarpeettomien kiinteistöjen myynnit kuin väistötilojen kustannukset Varppeen koulun remontin ajaksi.
Palkat ja palkkiot
Uusi kunta- ja hyvinvointialan palkkaratkaisu tuo mukanaan merkittäviä kustannuksia kunnille. Sopimus sisältää 34 kuukauden aikana yhteensä 9,17 prosentin palkankorotukset ja korkoa korolle laskien korotus on 9,5 prosenttia. Kehyksessä 2026 on arvioitu, että sopimuskorotukset korottavat toukokuun 2025 palkkoja 3,52 prosenttia. Vuoden 2026 vuosikorotus suhteessa vuoden 2025 vuosipalkkaan on yhteensä 3,3 prosenttia.
Verot ja valtionosuudet
Vuoden 2025 veroprosentti on 8,4. Kehyksessä verotulot on arvioitu Kuntaliiton toukokuussa 2025 laatiman verotuloennusteen pohjalta. Veroennuste perustuu pääosin kevään kuntatalousohjelman arvioihin verotulojen kehityksestä. Arviossa on huomioitu kaikki kehysriihessä päätetyt veronkevennykset. Kaikki hallituksen veroperustemuutosten aiheuttamat vaikutukset kuntien verotuottoon kompensoidaan hallitusohjelman mukaan nettomääräisesti. Muutokset kompensoidaan kuntien valtionosuusmaksatuksissa. Yhteisöveron perusteisiin tehtävät muutokset kompensoidaan kunnille kuitenkin yhteisöveron ryhmäosuuksia muuttamalla. Ennusteessa on myös huomioitu verotilitykset huhtikuuhun asti, väestörakenne vuodelta 2024 sekä kiinteistöveron ennakkotiedot verovuodesta 2025. Verotuloennusteet tarkentuvat vuoden mittaan ja niihin sisältyy vielä paljon epävarmuutta.
Laitilan verotulojen arvioidaan olevan vuonna 2025 yhteensä 18 milj. euroa ja 19,6 miljoonaa euroa vuonna 2026. Lähes 10 prosentin kasvu kunnallisverotuotoissa johtuu siitä, että vuoden 2025 tuloveroprosentin korotus näkyy pääosin vasta vuonna 2026. ”Rytmihäiriö” johtuu siitä, että verotuloja kertyy eri verovuosilta. Kuluvan vuoden ennakonpidätysten osalta jo (arvioiduilla osuuksilla) tilitetyt verotulot oikaistaan aina seuraavan vuoden marraskuussa, kun verovuosi on saatu päätökseen ja verotulojen lopullinen jako kaikkien veronsaajien kesken menee oikein.
Valtionosuudet on laskettu kehykseen Kuntaliiton 3.6.2025 julkaiseman ennakollisen laskelman mukaan. Laitilan kaupungin valtionosuudet tulevat olemaan ennakkotietojen mukaan 12,8 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 13,3 miljoonaa euroa vuonna 2026. Valtionosuuden lopullinen määrä vahvistuu joulukuussa 2025.