Kaupunginvaltuusto, kokous 19.5.2025

Perustelut

Viranhaltijoiden on kuukausittain seurattava määrärahojensa toteutumista ja raportoitava siitä valiokuntaan tai lautakuntaan vähintään neljännesvuosittain. Raportointiaikataulun mukaiset raportit toimitetaan tiedoksi valiokunnille, lautakunnille, elinvoimajaostolle ja kaupunginhallitukselle. Valtuustolle toimitetaan osavuosikatsaus neljännesvuosittain.

Kuntatalouden kehitys

Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihen päätökset tuovat kunnille merkittäviä haasteita. Puoliväliriihessä päätettiin muun muassa 75 miljoonan euron leikkauksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin vuodesta 2026 lähtien. Leikkaus lakisääteisten peruspalveluiden rahoitukseen käytännössä vesittää lupaukset siitä, että hallitus ei leikkaa koulutuksesta tai korvaa kunnille esimerkiksi opetuksen tuen uudistuksen kustannukset täysimääräisesti. Leikkaus lisää kuntien sopeutuspaineita, sillä kuntien talouden näkymät ovat jo valmiiksi heikentyneet.

Samalla hallitus päätti verokevennyksistä palkansaajille yli miljardin euron edestä. Kevennykset pienentävät kunnallisveron tuottoa arviolta noin -50 miljoonalla eurolla heti ensi vuonna. Toisaalta puoliväliriihessä päätettiin myös veroperusteista, joka vastaavasti lisää kuntien kunnallisveron tuottoa. Erityisesti työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden poistaminen henkilöverotuksessa lisää tuottoa noin +30 miljoonaa euroa. Hallituksen veroperustemuutosten aiheuttamat vaikutukset kuntien verotuottoon kompensoidaan hallitusohjelman mukaan nettomääräisesti. Nämä ja jo aiemmin päätettyjen muutosten nettovaikutukset ovat kunnallisveron osalta yhteensä noin -30 miljoonaa euroa vuodelle 2026. Muutokset kompensoidaan kuntien valtionosuusmaksatuksissa.

Puoliväliriihessä hallitus päätti myös alentaa yhteisöverokantaa kahdella %-yksiköllä vuodesta 2027 alkaen. Verokannan pienentäminen alentaa yhteisöveron tuottoa yhteensä noin -830 miljoonalla eurolla, josta kuntaryhmän osuus on noin -190 miljoonaa euroa. Muutokset kompensoidaan kunnille yhteisöveron ryhmäosuuksia muuttamalla, joten niiden vaikutus on kuntien rahoitusaseman näkökulmasta neutraali.

Donald Trumpin hallinnon kaavailemat tuontitullit voivat heikentää Suomen talouskasvua ja ulkoista kysyntää, mikä vaikuttaa myös kuntatalouteen. Tuontitullit vaikeuttavat Suomen tavaravientiä, mikä vähentää yritysten investointeja ja hidastaa talouskasvua. Tämä voi johtaa kuntien verotulojen vähenemiseen ja taloudellisten resurssien niukkenemiseen.

Uusi kunta- ja hyvinvointialan palkkaratkaisu tuo mukanaan merkittäviä kustannuksia kunnille. Sopimus sisältää noin kolmen vuoden aikana yhteensä 9,17 prosentin palkankorotukset. Tämä lisää kuntien henkilöstökustannuksia, jotka muodostavat merkittävän osan kuntien menoista. Vaikka palkkaratkaisu parantaa työntekijöiden ostovoimaa ja tuo työrauhaa, se asettaa kunnille paineita löytää keinoja rahoittaa nämä korotukset ilman, että palvelutaso heikkenee.

Kuntatalouden näkymät ovat haastavat, erityisesti puoliväliriihen päätösten, kansainvälisten tuontitullien ja kunta- sekä hyvinvointialan palkkaratkaisun vaikutusten vuoksi. Kunnat joutuvat sopeutumaan uusiin taloudellisiin realiteetteihin ja etsimään keinoja tasapainottaa taloutensa.

(Kuntaliitto pääekonomistin palsta, Suomen pankki: https://www.eurojatalous.fi/fi/, VM)

Kaupungin talouskehitys

Laitilan kaupungin tilinpäätökset ovat jo viitenä peräkkäisenä poikkeusvuotena olleet positiivisia. Ilman talouden tasapainotustoimia tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti huonompaan suuntaan. Kuluvan vuoden talousarvio on noin 0,5 milj. euroa alijäämäinen. Myös suunnitelmavuodet osoittavat alijäämää. Taseen ylijäämä on tällä hetkellä noin 14,5 miljoonaa euroa, mutta se heikkenee nopeasti, mikäli käyttömenoja ei saada hillittyä ja taloutta tasapainotettua.

Kaupungin käyttömenoja lisää muun muassa 1.8.2025 voimaan astuva oppimisen tuen uudistus. Uudistus vaatii merkittäviä lisäresursseja kaupungin esi- ja perusopetuksen järjestämiseen. Uudistus lisää kaupungin kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä se saattaa parantaa oppilaiden oppimistuloksia ja vähentää erityisopetuksen tarvetta.

Merkittävä lisäys käyttömenoihin tulee myös palkkojen sopimuskorotusten kautta. Kunta- ja hyvinvointialan kaikki neuvotteluosapuolet hyväksyivät 5.5.2025 palkkaratkaisun vuosille 2026–2028. Sopimusratkaisun mukaiset korotukset ovat yhteensä 7,37 prosenttia kaudelle 1.5.2025-29.2.2028. Sopimuskorotusten lisäksi kunta- ja hyvinvointialan palkkoja nostaa palkkojen kehittämisohjelma, jonka palkkoja nostava vaikutus on yhteensä noin 1,8 prosenttia. Yhteensä 34 kuukauden sopimusjaksolla korotukset ovat 9,17 prosenttia, ja 9,5 prosenttia korkoa korolle laskien.

Puoliväliriihen päätökset vaikuttavat Laitilan kaupungin talouteen erityisesti valtionosuuksien kautta. Tuontitullien muutokset voivat puolestaan vaikuttaa talouteen lähinnä paikallisten yritysten kautta. Korkeammat tuontitullit voisivat nostaa tuotantokustannuksia ja heikentää yritysten kilpailukykyä, mikä heijastuisi negatiivisesti kaupungin verotuloihin.

Työllisyyspalvelu-uudistuksen myötä kaupungille siirtyi 1.1.2025 alkaen uusia tehtäviä, joiden kattamiseksi osoitettava valtionosuus ei tule riittämään samaan aikaan tapahtuvien valtionosuuksien pienenemisen vuoksi. Toisaalta Laitilan työllisyysaste on tällä hetkellä hyvällä tasolla, selkeästi maan ja maakunnan keskiarvoa parempi. TE-palveluiden siirtymisen kunnille odotetaan parantavan edelleen työllisyystilannetta. Tosin maailmantalouden mullistukset tuovat huomattavaa epävarmuutta myös työllisyystilanteeseen. Ikäluokkien pieneneminen johtaa perusopetukseen saatavan rahoituksen vähenemiseen. Lisäksi palkankorotusten sekä yleisen hintatason nousun vuoksi talousarvioiden rakenteellinen alijäämä edelleen kasvaa tulevina vuosina.

Talouden sopeutus edellyttää kaupungin organisaation ja toimintojen rakenteellista tarkastelua. Huomiota tulee kiinnittää tilankäytön tehostamiseen ja tarpeettomista tiloista luopumiseen, mahdollisten päällekkäisten prosessien tai toimintojen poistamiseen sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen varmistamiseen. Pysyvien ja rakenteellisten kustannussäästöjen rinnalla tarkastellaan myös tulojen kasvattamisen mahdollisuutta.

Talouden tasapainottaminen edellyttää kaupungin talouden kokonaiskuvan, liikkumavaran ja rahoituskyvyn ymmärtämistä muuttuneessa kontekstissa. Palvelurakenteet on sopeutettava palvelutarpeeseen pitkällä aikavälillä kestävästi. Tasapainoisen talouden saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttää myös huolellista ennakointia ja seurantaa. Esimerkiksi syntyvyydellä on suora yhteys ryhmäkokoihin ja tilatarpeisiin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Painopisteen tulee olla hyvälaatuisissa, oikein mitoitetuissa lakisääteisissä palveluissa. Vapaaehtoisten palveluiden tuottamisessa kriteerinä on palvelun vaikuttavuus.

Kuluva vuosi

Kuluneen vuoden, tiedossa olevien muutosten ja päivitettyjen verotulo- ja valtionosuusarvioiden perusteella laadittu kaupungin tulosennuste vuodelle 2025 on 262 t. euroa alijäämäinen (talousarviossa alijäämä 0,5 miljoonaa euroa). Ennusteen paranemiseen vaikuttavat pääasiassa arvioitua suuremmat kotoutumiskorvaukset.  Valtionosuudet näyttävät toteutuvan n. 366 t. euroa ennakoitua suurempina, mutta vastaavasti verotuloarvio on pienentynyt.

Kuntaliiton toukokuussa julkaisemassa veroennustekehikossa Laitilan kaupungin verotulot vuodelle 2025 arvioidaan olevan kokonaisuudessaan yli 0,4 milj. euroa talousarviossa arvioitua pienemmät. Talousarvioon nähden merkittävin ero selittyy kunnallisverotuloilla, joiden arvioidaan pienenevän 0,55 milj. euroa. Tämä siitä huolimatta, että kaupunki nosti vuoden 2025 kunnallisveroa 0,3 prosenttiyksikköä. Kiinteistöverojen on arvioitu kasvavan noin 59 t. euroa ja yhteisöverojen 67 t. euroa. Veroennustekehikon mukaan tilitettävät kokonaisverotulot vuodelle 2025 olisivat 18 milj. euroa.

Toimintatuotot ovat kokonaisuutena toteutuneet arvioitua korkeampina johtuen pääasiassa hankkeiden ennakkomaksuista sekä odotettua paremmin toteutuneista kotoutumiskorvauksista. Ennakkomaksujen vaikutus on noin 350 t. euroa. Tämä tarkoittaa, että ulkopuoliset rahoittajat ovat maksaneet hankeavustuksia ennakkoon, vaikka niitä vastaavia kuluja ei ole vielä syntynyt, jolloin tulos näyttää paremmalta kuin se todellisuudessa on. Tuottojen toteuma maaliskuun lopussa oli 30 %. Toimintatuotot eivät kerry vuoden aikana kaikilta osin tasaisesti, koska osa maksuista peritään vain 1–4 kertaa vuodessa ja toisaalta hankeavustuksia saadaan ennakkomaksuina.

Toimintakulut ovat toteutuneet arvioitua matalampina. Toteuma maaliskuun lopussa oli 20 %. Palkkojen ja palkkioiden toteuma vastaavana aikana oli 22 % samoin kuin palvelujen ostojen.

Alkuvuoden kuluissa ei vielä näy palkkojen sopimuskorotuksia, Varppeen väistötilojen kustannuksia eikä oppimisen tuen uudistuksen kustannuksia. Toisaalta kaikkia tehtäviä ei ole saatu täytettyä sitä mukaa, kun henkilöstöä on vaihtunut.  Isäntäkunta Turku laskuttaa kaupunkia tuottamistaan yhteisistä TE-palveluista talousarvion perusteella. Tasauslaskun suuruus varmistuu vasta tilinpäätöstietojen perusteella, joka voi tarkoittaa merkittävää lisälaskua. Tämä lisää epävarmuutta talousennusteisiin.

Muiden kulujen osalta on huomioitava, että osa hankintasopimuksista päättyy kesken vuotta ja uudet sopimushinnat saattavat olla merkittävästi vanhoja kalliimpia. Loppuvuodesta tulee tyypillisesti myös suuria kertaluonteisia laskuja, jotka laskutetaan pidemmältä ajalta toteutuneiden kulujen mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi kotikuntakorvaukset. Käyttökulut, kuten lämmitys ja sähkö sekä kunnossapitokulut, kuten auraus- ja hiekoitus puolestaan muodostuvat suurimmaksi osaksi talvikautena, jolloin kulut eivät jakaudu tasaisesti eri kuukausille. Alkuvuoden leuto sää ja vähäluminen talvi ovat vähentäneet energia- sekä kunnossapitokustannuksia.

Lainojen korkokustannukset ovat jatkaneet laskuaan. Keskikorko oli maaliskuun tilanteessa korkosuojaukset huomioiden 1,56 prosenttia. Ilman koronvaihtosopimusta se olisi ollut 1,79 prosenttia. Maaliskuun lopun tilanteessa lainakanta oli yhteensä 20,25 milj. euroa ja suojausaste 87,7 %. Lyhytaikaisia kuntatodistuksia oli 2,5 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 3,5 milj. euroa vuodessa ja loput 14,25 milj. euroa lainoista olivat pitkäaikaisia. Investointien toteuma-aste oli maaliskuussa vain 7,5 %, joka vaikuttaa myös lainamäärään. Uutta pitkäaikaista lainaa ei ole tässä vaiheessa nostettu vuodelle 2025, sillä investointitaso on ollut matala ja toisaalta korkojen suojausaste korkea.

Sairauspoissaolot ovat laskeneet edelliseen vuoteen nähden 26 prosenttia, mutta sen sijaan työtapaturmat ovat lähes viisinkertaistuneet (kasvua 450 %).

Tehtäväkohtaisesti maaliskuun tilanteessa merkittävimmät ylitykset olivat vaaleissa ja rakennusvalvonnassa. Suurella osalla tehtäväalueista toimintakulut olivat kuitenkin alittuneet.  

Laitilan kaupungin osavuosikatsaus 1-3/2025 on liitteenä.