Perustelut
Kuntalain 121§:n mukaan "Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta."
Tarkastuslautakunta luovutti 6.6.2022 arviointikertomuksen vuodelta 2021. Kaupunginvaltuusto merkitsi sen tiedoksi ja lähetti kaupunginhallitukselle sekä edelleen valiokunnille asianmukaista jatkovalmistelua varten. Kaupunginhallituksen on annettava arviointikertomukseen liittyvät selvitykset 26.9.2022.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on esityslistan liitteenä.
Kaupunginjohtajan vastineet
· kaupungin positiivisen markkinoinnin lisääminen / kaupunkikuvan parantaminen / vastuuhenkilö Lauri Kattelus
Mielikuva muodostuu lukuisten tekijöiden summana ja se on aina pidemmän historiallisen kehityksen tulos. Mielikuvaa rakentavat niin kaupungin tunnistettavat ominaispiirteet, elinkeinorakenne, näkyvät paikalliset yritykset, tunnetut laitilalaiset henkilöt, tapahtumat, kulttuurielämykset, kaupungin suuret rakennushankkeet sekä pienet oivaltavat teot.
Näkyvyyttä kaupunki saa kaikista edellä mainituista, eikä lista ole tyhjentävä. Näkyvyyden suhteen vaikuttavinta, ja myös tavoitelluinta, on näkyvyys perinteisissä medioissa osana toimituksellista sisältöä sekä sosiaalisessa mediassa ilman maksettua mainontaa. Hyvillä mediasuhteilla sekä aktiivisella ja monipuolisella tiedottamisella pystytään tarjoamaan juttuaiheita medialle.
Maksetun mainonnan ja markkinoinnin merkitystä osana positiivisten mielikuvan luomista ei pidä kuitenkaan väheksyä. Oikein kohdennettuna ja laadukkaasti toteutettuna mainonta on merkittävä osa Laitilan positiivisen mielikuvan rakentamista. Vuodelle 2023 talousarvioon tullaan virkavalmistelussa esittämään merkittävää lisäystä mainonnan määrärahoihin. Määrärahoja on suunniteltu kohdistettavan perinteiseen kuntamarkkinointiin, erityisesti uusien asuin- ja teollisuusalueiden mainontaan.
· varautumistoimenpiteet hyvinvointialueen käynnistyttyä kaupunkilaisten hyvinvoinnin kehittämiseksi kaupungin oman organisaation osalta / vastuuhenkilö Lauri Kattelus
Vuoden 2022 aikana on valmisteltu tarvittavia muutoksia kaupungin organisaatioon, jotta kaupunki pystyy vastaamaan sen uudistuneeseen rooliin sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueen järjestettäviksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen lisäksi tuleva TE-palveluiden -uudistus vaatii kaupungilta organisaation muutoksia. Tarvittavat ehdotukset kaupungin organisaation muutoksista tuodaan päätöksentekoon syksyn 2022 aikana.
Sosisaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä kaupungin rooli suhteessa kyseisiin palveluihin muuttaa radikaalista. Aikaisempaa järjestämis- ja tuottamistehtävää ei enää ole, vaan kaupungin rooli muuttuu yleisemmäksi kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen tähtääväksi hyvinvoinnin näkökulmaksi kaikessa kaupunkiin jäävässä toiminnassa. Tämä tarkoittaa toisin sanoen hyvinvointinäkökulman huomioimista osana kaupungin strategista johtamista ja siihen liittyviä menettelyitä sekä siitä johdettavaa toimintaa kaikilla kaupunkiin jäävillä toimialoilla. Hyvinvoinnin edistämisen suunnittelu, organisointi, vaihtoehtojen arviointi, strategiset päätökset, toiminnan seuranta ja arviointi sekä yhdyspintayhteistyö hyvinvointialueen ja kaupungin välillä koskettavat siten koko kaupunkiorganisaatiota.
Lisäksi kaupungin edunvalvontarooli suhteessa hyvinvointialueeseen tulee jatkossa korostumaan. Toimiva ja aktiivinen keskusteluyhteys hyvinvointialueen päättäjiin ja virkajohtoon on ensiarvoisen tärkeä Laitilaan sijoittuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden puolustamiseksi. Edunvalvontatyö onkin aloitettu aktiivisesti jo vuoden 2022 aikana.
· työnantajaimagon kohentaminen / vastuuhenkilö Lauri Kattelus
Strategiansa mukaisesti Laitilan kaupunki pyrkii olemaan hyvä työnantaja. Työnantajaimago muodostuu todellisista kokemuksista, onnistumisista, epäonnistumisista ja kyvystä käsitellä epäonnistumiset.
Viime vuosina kunta-alaa haastaneita suuria teemoja ovat olleet mm. korona-toimet, etätyön yleistyminen ja vakiintuminen pysyväksi osaksi työelämää, käynnissä oleva sote-uudistus ja sen luoma epävarmuus tulevasta, laajempi keskustelu työvoiman saatavuudesta sekä pitkittyneet työtaistelut valtakunnallisista työehtosopimuksista. Laitilan kaupunki ei toimi irrallaan näistä valtakunnallista haasteista, mutta on pärjännyt lueteltujen haasteiden keskellä toistaiseksi suhteellisen hyvin.
Työelämän odotukset ovat jatkuvassa muutoksessa. Työntekijöiden odotuksissa työnantajaan korostuvat joustavuus, työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, kohtuullisuus työmäärissä, työn mielekäs sisältö sekä mahdollisuudet vaikuttaa työpaikalla. Kaupunkiorganisaation kannalta yksi haastavimmista tasapainotteluista on yhteensovittaa lukuisten erilaisten ammattiryhmien tasapuolinen kohtelu yksilöitä nykypäivän odotusten mukaisesti palvelevaan yksilölliseen joustavuuteen. Toisaalta työn sisällön tärkeyden ja merkityksen kokemuksia kaupunki pystyy tarjoamaan montaa muuta työelämän alaa paremmin.
Erilaisia ohjeistuksia päivittämällä ja esimiehiä järjestelmällisesti kouluttamalla kaupunki pyrkii jatkuvasti parantamaan kykyään toimia vastuullisena, reiluna ja haluttuna työnantajana. Monet kehityshankkeet tähtäävät henkilöstön hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen parantamiseen.
Hallintojohtajan vastineet
Tarkastelu syistä liittyen henkilökunnan suureen vaihtuvuuteen / vastuuhenkilö Heli Kiertokari-Laitinen
Työvoiman vaihtuvuus on kaikkia työantajia koskettava ilmiö, johon on monia eri syitä. Työssä olevat vaihtavat työpaikkaa, alaa tai kotikuntaa. Ihmiset siirtyvät eläkkeelle ja ovat työuran aikanakin tiettyjä ajanjaksoja pois töistä, esimerkiksi vanhempainvapaalla, sairauslomalla, vuorotteluvapaalla jne. Työvoiman vaihtuvuuteen vaikuttavat myös työpaikan ilmapiiri, työhyvinvointi sekä johtaminen.
Selkeä työelämän suuntaus on, että työpaikkaa vaihdetaan herkemmin ja useammin kuin aikaisemmin. Henkilöstön vaihtuvuus heijastuu siten myös keskimääräisen työsuhteen pituuteen. Henkilöstön vaihtuvuus tulee aina olemaan osa organisaation työelämää eikä vaihtuvuuden poistaminen kokonaan ole realistista tai edes tarkoituksenmukaista. Vaihtuvuuden syistä on kuitenkin tarpeen olla perillä, jotta tarvittaessa voidaan pyrkiä vaikuttamaan tilanteeseen. Työvoiman vaihtuvuus aiheuttaa hetkellistä työkuormituksen kasvua ja vaatii sekä ajallista että taloudellista panostusta.
Laitilassa vuonna 2021 erosi vakinaisesta työsuhteesta yhteensä 47 henkilöä, mikä on 8,0 % vakituisen henkilöstön määrästä. Eronneista eläkkeelle jääviä oli 15 eli 31,9 % . Vastaavat luvut vuonna 2020 olivat 46 (7,9 % henkilöstöstä), eläkkeelle jäi tästä määrästä 30,4 % (13 henkilöä). Vuonna 2020 eronneita työntekijöitä oli 59 (10,2 %), eläkkeelle näistä siirtyi 17 eli 28,8 %. Henkilöstön vaihtuminen ei kaupunkitasolla vuonna 2021 poikkea merkittävästi edellisistä vuosista. Vaihtuvuus kokonaisuudessaan ei ole poikkeuksellisen suurta verrattuna käytössä oleviin työvoiman tilastoihin. Eroamisten syistä Laitilassa ei ole koottu selvityksiä ennen kevättä 2022, jolloin tavaksi otettiin lähettää kysely jokaiselle työ- tai virkasuhteesta irtisanoutuvalle. Kyselyssä selvitetään henkilön kuvaa Laitilan kaupungista työnantajana sekä käsitystä, miten kaupungin houkuttelevuutta työantajana voitaisiin lisätä.
Vaikka lyhyet työsuhteet ovat yleistyneet, lukuun ottamatta eläkkeelle siirtymistä henkilöstön irtisanoutumisen syy voidaan ajatella olevan jonkintasoinen sitoutumattomuus organisaatioon. Vaihtuvuuden syyt voidaan luokitella ainakin koko organisaatiota koskeviin, työympäristöön liittyviin, työtehtäviin liittyviin, työtyytyväisyyteen sekä henkilökohtaisiin syihin. Työympäristöön liittyvät syyt voivat lisätä tyytymättömyyttä, kun taas oikein hoidettuina työtehtäviin liittyvät tekijät lisäävät tyytyväisyyttä. Henkilö saattaa lähteä, siksi että saa muualta parempaa palkkaa, mutta usein kyse on kuitenkin myös muista taustatekijöistä. Taustalla voi olla usein tyytymättömyyttä työtehtäviin, etenemismahdollisuuksiin tai huonot välit esimieheen tai työkavereihin. Raha on jokaisen perustarve, mutta se ei yksinään sitouta työntekijää.
Työyhteisön veto- ja pitovoima syntyy siitä, että työn tekeminen sujuu ja työpaikalla on aidosti hyvä työilmapiiri. Epäoikeudenmukaisuuden ja eriarvoisuuden kokemus aiheuttaa työyhteisössä eniten ristiriitoja ja ilmapiiriongelmia. Esihenkilön toiminta ja vastuu työyhteisön hyvinvointiin on keskeinen. Vaihtuvuutta vähentävät hyvät työolosuhteet, mielekkäät työtehtävät, kouluttautumismahdollisuudet sekä uralla etenemismahdollisuudet sekä riittävä palkkataso.
Jatkossa hallintotoimessa seurataan vaihtuvuuden kokonaismääriä, irtisanoutumisten syitä, tehtäviä, joissa vaihtuvuus on suurta sekä kaupungissa vain vähän aikaa työskennelleiden osuutta lähtijöiden kokonaismäärästä. Tehdyt työhyvinvointikyselyt antavat vastauksia työhyvinvoinnin ja johtamisen kokemuksista ja mahdollisesti niitä analysoimalla voidaan selvittää joitain yhtymäkohtia henkilöstön vaihtuvuuteen. Jatkossa vuosittain tehtävät työhyvinvointikyselyt antavat hyvän lähtökohdan ja mahdollisuuden seurata työntekijöiden työhyvinvoinnin ja –tyytyväisyyden tasoa yksiköissä ja toimialoilla sekä reagoida nopeasti mahdollisiin muutostarpeisiin. Havaittuihin työhyvinvoinnin muutoksiin kaupunki pystyy reagoimaan omien toimintaohjeidensa (Hyvää kohtelua Laitilan kaupungissa) mukaisesti ja tarvittaessa työterveyspalvelujen tuella. Työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden kartoitus vaatii asiaan paneutumista yksikkö- ja yksilötasolla, jotta tilanteeseen ja työhyvinvointia vähentäviin tekijöihin voidaan vaikuttavasti puuttua. Esimiehille ja työntekijöille on tarjolla koulutusta niin esimies- kuin työelämätaitoihin. Organisaatio menestyy aina henkilöstön työpanoksella, siksi oikeiden henkilöiden rekrytoiminen ja pitäminen on tärkeää.
Teknisen johtajan vastineet
Kaupunginhallituksen vastuulla olevien kaavoituksen ja asuntotoimen osalta arviointikertomuksessa pyydetään selvitykset omakoti- ja teollisuustonttitarjonnan lisäämisestä etenkin kaavoitusprosesseja kiirehtimällä sekä vuokra-asuntotarjonnan lisäämisestä huomioiden myös yksityiset tarjoajat.
Viime vuosien kaavoitusresurssit ohjautuivat lähes yksinomaan valtatie 8 liikennesuunnittelun edellyttämien asemakaavapäivitysten laatimisiin. Muut kaavoitushankkeet jäivät usein odottamaan. Kaupungissa on käynnissä lukuisia kaavahankkeita, jotka ovat tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Omakotitonttien tarjonnan lisäämistä palvelevia asemakaavahankkeita on vireillä tai tulossa vireille Laessaaressa, Kotoharjussa ja Kodjalassa. Muitakin hankkeita on tarve käynnistää tulevaisuudessa. Samppanummen teollisuusalueen laajennus on käynnistetty. Tehdyn luontoselvityksen lisäksi on aloitettu neuvottelut alueen maanomistajien kanssa.
Kaavoituksen resurssit ovat nykyisellään riittämättömät. Kaavoituksesta vastaava maankäyttöinsinööri vastaa kaavoituksen ohella mm. mittauspalveluista, kuten rakennuspaikkojen merkitsemisistä, kauppakirjojen laatimisista, paikkatietojärjestelmän ylläpidosta jne. Vaikka kaava-aineistot hankitaan ostopalveluina, jää kaupungin tehtäväksi pohja-aineiston tuottaminen, lausuntojen hankkiminen, viranomaisneuvottelut, kaavoitusprosessien läpivienti sekä kaikkein eniten aikaa vievien maanomistajien kanssa käytävien keskustelujen ja sopimusten tekeminen. Jotta kaavoitukseen saataisiin lisää tehoa, tulee siihen ohjata lisää resursseja ja koko kaavoitustoimi tulee organisoida uudelleen.
Vuokra-asuntojen uudisrakentaminen on ollut viime vuodet yksinomaan kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön Laitilan Talot Oy:n hankkeiden varassa. Yksityiset toimijat eivät ole aktivoituneet Laitilassa. Eri toimijoiden kanssa on käyty lukuisia keskusteluja, mutta hankkeita ole lähtenyt liikkeelle. Vuokra-asuntotilanne alkaa Laitilassa olemaan kriittinen ja se jo osittain estää muuttoliikettä Laitilaan. Avoimia työpaikkoja Laitilassa on paljon ja useat yritykset kärsivät työvoimapulasta. Vuokra-asunnot ovat tarpeen rekrytoitaessa väkeä.
Tulevaisuudessa tulee toimia entistä aktiivisemmin, jotta yksityinen vuokra-asuntotuotanto lähtisi liikkeelle. Mikäli näin ei lähiaikoina tapahdu, olisi harkittava uudisrakennustuotantoa jopa Laitilan Talot Oy:n kautta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastineet
Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.8.2022 § 61
Kuntalain 121§:n mukaan "Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta."
Tarkastuslautakunta luovutti 6.6.2021 arviointikertomuksen vuodelta 2021. Kaupunginvaltuusto merkitsi sen tiedoksi ja lähetti kaupunginhallitukselle sekä edelleen valiokunnille asianmukaista jatkovalmistelua varten. Kaupunginhallituksen on annettava arviointikertomukseen liittyvät selvitykset 26.9.2022.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on esityslistan liitteenä.
Sosiaali- ja terveystoimen osalta arviointikertomuksessa todetaan seuraavaa:
"Koronapandemia lisäsi menoja perusterveydenhuollossa, perhepalveluissa ja toimeentuloturvan tehtäväalueella. Valtiolta saatu avustus kattoi pandemian vaikutuksia.
Erikoissairaanhoidon kulut alittivat alkuperäisen talousarvion 0,6 milj. eurolla, mutta olivat 0,4 milj. euroa suuremmat kuin vuonna 2020.
Työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 163 000 euroa. Työllistämistoimenpiteitä on ollut käytössä rajoitetusti.
Kaukolankoti on edelleen laitoshoitoa antava palveluyksikkö. Sosaali- ja terveystoimeen on perustettu resurssipooli, mutta työntekijöiden saaminen on ollut haasteellista."
Tarkastuslautakunta edellyttää, että Sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa selvityksen työmarkkinatuen kuntaosuuden huomattavan ylittymisen syistä.
Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun on vuonna 2021 ollut useita syitä.
Koronapandemian vuoksi vuonna 2020 työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 73 000 euroa. Aiempina vuosina Laitilan työttömyystilanne on ollut varsin maltillinen. Vuoden 2021 talousarviota laadittaessa odotuksena oli, että pandemiatilanne helpottuu vuonna 2021 ja tilanne työllistymistoiminnan osalta palaa aiemmalle tasolle. Työllisyys ja työvoimapoliittiset toimenpiteet eivät kuitenkaan palanneet koronaa edeltävälle tasolle. Yrityksillä oli haasteita mm. työtarvikkeiden saannissa, joka osaltaan vaikutti työllistämiseen. Uusia työntekijöitä sekä työkokeilijoita ei yrityksiin juurikaan otettu työllistämistoimien kautta.
Koronapandemia vaikutti myös Monipalvelukeskus Palkkeen toimintaan, joka oli vuoden 2021 aikana muutamia viikkoja kiinni. Toimintaa rajoitettiin terveysturvallisuus huomioiden.
Osatyökykyisten työllistyminen oli vuoden 2021 aikana haasteellista. Useissa tapauksissa myöskään Kelan kriteerit työkyvyttömyydestä eivät täyttyneet ja näin ollen siirtyminen eläkkeelle ei ollut mahdollista.
Päätoimisesti yrittäjänä työllistyneellä on ollut oikeus työttömyysetuuteen lähtökohtaisesti sen jälkeen, kun yritystoiminta on lopetettu kokonaan. Korona-aikana yrittäjät ovat voineet väliaikaisesti saada työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely on päättynyt tai tulot vähentyneet koronapandemian vuoksi. Ensimmäinen vastaava työttömyysturvalain väliaikainen muutos tuli voimaan 8.4.2020, ja sen voimassaoloa jatkettiin useaan otteeseen koronaviruspandemian jatkuessa. Viimeisin väliaikainen muutos oli voimassa 30.11.2021 asti. Tällä väliaikaisella lakimuutoksella on ollut vaikutuksia myös Laitilan työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun.
Laitilan kaupunki on mukana työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on hallitusohjelmassaan asettanut yhdeksi tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen. Hallitusohjelman mukaan kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Kokeilun tavoitteena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Kokeilulla pyritään myös selvittämään, työllistyisivätkö asiakkaat paremmin, jos valtion ja kuntien voimavarat yhdistettäisiin. Kuntakokeilu toteutetaan ajalla 1.3.2021-30.6.2023.
TE-toimisto kartoitti kuntakokeilun henkilöstötarpeen koronaa edeltävän työttömyystilanteen mukaan. Kartoituksen myötä silloisen matalan työttömyystilanteen mukaisesti Laitilaan varattiin yhden TE-toimiston uraohjaajan työpanos. Kokeilun edetessä ja työttömyystilanteen heikennyttyä resurssi osoittautui liian pieneksi vuoden 2021 aikana, joka osaltaan on vaikuttanut Laitilan kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun. 1.1.2022 Laitilaan lisättiin 0,7 henkilötyövuoden uraohjaajan työpanos, joka on tuonut mukanaan jo selvää edistystä tilanteeseen. Maaliskuussa 2022 Laitilan työllistämistoimien listalla asiakkaita oli 71 henkilöä ja kesäkuussa 2022 lukema oli 50 henkilöä.
Laitila on lisäksi mukana osatyökykyisten työllistämishankkeessa "Kaveria ei jätetä", jonka toteuttajat ja yhteistyötahot ovat Turku, Lieto, Laitila, Uusikaupunki, Paimio, Raisio, Naantali, Kaarina, Kemiönsaari, Kela, RISE, TE-toimisto, TYP, Vates-säätiö, Vamlas, Lihastautiliitto ry, Neuroliitto ry, Vammaisfoorumin työllisyysryhmä, Barona Oy, ForeData Oy, Winnova Oy. Hanketta johtaa Turun kaupunki. Hanke on osa Marinin hallituksen työkykyohjelmaa. Laitila palkkasi hankkeeseen 1,5 henkilön työpanoksen valtionavustuksella ajalle 1.2.2021- 31.12.2022. Liedossa, Laitilassa ja Uudessakaupungissa kehitetään monialaisia työkykytiimejä työllisyyspalveluihin sekä Sijoita ja valmenna-mallin mukaista työhönvalmennusta. Laitilassa kehitetään myös alihankintamallia osatyökykyisten työllistämiseen.
Vuonna 2022 on kiinnitetty huomiota kustannusten hillitsemiseen. Osatyökykyisten työllistämishankkeessa on aloitettu keväällä 2022 osatyökykyisten kuntouttava ryhmätoiminta 4h/vko työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi vuoden 2022 aikana yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa on tiivistetty sekä tarkasteltu prosessien toimivuutta erityisesti pitkäaikaistyöttömien osalta.