Perustelut
Viranhaltijoiden on kuukausittain seurattava määrärahojensa toteutumista ja raportoitava siitä valiokuntaan tai lautakuntaan vähintään neljännesvuosittain. Raportointiaikataulun mukaiset raportit toimitetaan tiedoksi valiokunnille, lautakunnille ja kaupunginhallitukselle. Valtuustolle toimitetaan osavuosikatsaus neljännesvuosittain.
Kuntatalouden kehitys
Kuntatalous muuttui olennaisesti vuoden 2023 alusta, kun sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyivät pois kuntien vastuulta. Muutoksen myötä sote-menot ja tulot poistuivat kuntien taloudesta. Julkisen talouden pitkään jatkunut kestävyysvaje ei kuitenkaan helpottunut. Koronavuosien vahvemman valtion tuen jälkeen tilanne kunnissa on jopa aiempaa haastavampi. Eniten kunnan toimintaan ja tulevaisuuteen vaikuttaa väestökehitys, väkiluvun kehittyminen, väestön ikärakenne sekä huoltosuhteen kehittyminen. Lisäksi monet valtion ratkaisut vaikuttavat voimakkaasti kuntiin.
Kuntien talousnäkymät kuluvalle vuodelle ovat heikentyneet. Erityisesti pitkittynyt taloustaantuma, joka pienentää kuntien yhteisöverotuloja sekä kasvattaa kuntien rahoittamia työmarkkinatuen menoja on heikentänyt kuntien taloustilannetta. Sote-siirtolaskelmien tarkentumisesta aiheutuneet takaisinperinnät puolestaan pienentävät kuntien tuloja vuosina 2025–2027. Kuntien sotesta putsatut kulut ovat kasvaneet poikkeuksellisen nopeasti. Ilman kuntien omia talouden tasapainottamistoimenpiteitä menotason nousu ulottuu koko kehyskaudelle ja kunnat velkaantuvat rajusti.
Nuorten ikäluokat pienenevät, joten laskennallinen palvelutarve on miinuksella. Tämä ohjaa kuntien menoennustetta laskevaan suuntaan. Kuntatalousohjelman kehitysarviossa palvelutarpeen laskua on kuitenkin loivennettu, sillä monissa kunnissa mahdollisuudet kouluverkon sopeuttamiseen ovat rajalliset. Lisäksi koulujen lakkauttaminen merkitsee kuljetuspalveluiden lisäostoja.
Käyttötalouden ohella myös investointipaineet pysyvät kunnissa mittavina. Kuntien investointikustannuksiin vaikuttavat palveluverkon uudistamistarpeet, kun monet 70- ja 80-luvulla valmistuneet kuntakiinteistöt alkavat olla tiensä päässä. Väistötilojen lisäksi myös purkukustannukset rasittavat kuntien taloutta.
Hyvin pitkään kuntien taloushuolet liittyivät sote-kuluihin ja niiden kasvuun. Sote-uudistuksessa eletään yhä siirtymävaihetta, sillä hyvinvointialueet tekevät päätöksiä palveluverkostaan. Voimaanpanolain mukainen kiinteistöjen 3+1-vuoden pakkovuokra-aika päättyy ja osa kuntien omistukseen jääneistä, soten ja pelastustoimen käytössä olleista kiinteistöistä jää tyhjilleen 2026 ja 2027 alkaen. Tämä nk. ”kiinteistötsunami” tulee näkymään kunnissa menoina ja tulojen menetyksinä.
(Lähteet: Kuntaliitto Minna Punakallion blogi 10.6.2024)
Kaupungin talouskehitys
Laitilan kaupungin tilinpäätökset ovat jo neljänä peräkkäisenä poikkeusvuotena olleet positiivisia. Tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti huonompaan suuntaan. Kaupungin valtuusto hyväksyi 11.12.2023 talousarvion vuodelle 2024. Lisäksi valtuusto päätti, että vuoden 2024 aikana laaditaan talouden tasapainottamisohjelma suunnittelukaudeksi 2025–2027. Kuluvan vuoden talousarvio on noin 1,1 milj. euroa alijäämäinen. Myös suunnitelmavuodet osoittavat alijäämää. Taseen ylijäämä on tällä hetkellä noin 12,3 miljoonaa euroa, mutta se heikkenee nopeasti, mikäli käyttömenoja ei saada hillittyä ja taloutta tasapainotettua.
Kaupungin talouden tasapainottamistarve tulevalla kehyskaudella on tämän hetken arvion mukaan vuositasolla noin 3,5–4 miljoonaa euroa. Arvio tarkentuu tulevien valtionosuuksien, veroennusteiden ja muiden kaupungin toimintaympäristöön vaikuttavien seikkojen tarkentuessa. Kaupungin taloutta sopeuttavien toimenpiteiden tulee olla konkreettisia ja pysyviä. Hyvinvointialueuudistuksen myötä kaupungin nettokulut vähenivät yli 50 %, mikä osaltaan kaventaa mahdollisuuksia säästöjen ja supistusten tekemiseen tai taksojen ja maksujen korotuksiin. Kestävä ja tasapainoinen talous on yksi kaupungin strategian painopiste, mutta myös kaupungin lakisääteinen velvoite.
Työllisyyspalvelu-uudistuksen myötä kaupungille siirtyy 1.1.2025 alkaen uusia tehtäviä, joiden kattamiseksi osoitettava valtionosuus ei tule riittämään samaan aikaan tapahtuvien valtionosuuksien pienenemisen vuoksi. Ikäluokkien pieneneminen aiheuttaa mm. perusopetukseen saatavan rahoituksen pienenenemisen. Lisäksi palkankorotusten sekä yleisen hintatason nousun vuoksi talousarvioiden rakenteellinen alijäämä edelleen kasvaa tulevina vuosina.
Talouden sopeutus edellyttää kaupungin organisaation ja toimintojen rakenteellista tarkastelua. Vain rakenteellisten muutosten kautta voidaan saavuttaa konkreettisia ja pysyviä kustannussäästöjä sekä tehokkuuden ja tuottavuuden nousua. Huomiota tulee kiinnittää tilankäytön tehostamiseen ja tarpeettomista tiloista luopumiseen, mahdollisten päällekkäisten prosessien tai toimintojen poistamiseen sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen varmistamiseen. Pysyvien ja rakenteellisten kustannussäästöjen rinnalla tarkastellaan myös tulojen kasvattamisen mahdollisuutta esimerkiksi asiakasmaksuja, vuokria sekä veroja korottamalla. Tulojen tarkastelu ei kuitenkaan yksin ratkaise talouden tasapainottamista, sillä tulo-odotuksiin sisältyy merkittäviä, muun muassa yleisestä taloudellisesta tilanteesta aiheutuvia, epävarmuuksia.
Kuluva vuosi
Alkuvuoden perusteella laadittu kaupungin tulosennuste vuodelle 2024 on 0,9 milj. euroa alijäämäinen (talousarviossa alijäämä 1,1 miljoonaa euroa). Ennusteen paranemiseen vaikuttavat pääasiassa vuoteen 2024 kohdistuvat jo toteutuneet tai tiedossa olevat talouden tasapainottamistoimenpiteet. Lisäksi verotulot ja valtionosuudet näyttäisivät toteutuvan hiukan ennakoitua suurempina. Toisaalta omaisuuden myyntitappiot ja kertaluonteiset alaskirjaukset heikentävät tulosennustetta.
Kuntaliiton elokuussa julkaisemassa veroennustekehikossa Laitilan kaupungin verotulot vuodelle 2024 arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 168 639 euroa talousarviossa arvioitua suuremmat. Talousarvioon nähden merkittävin ero selittyy kunnallisverotuloilla, joiden arvioidaan kasvavan 0,3 milj. euroa. Kiinteistöverojen on arvioitu kasvavan noin 0,1 milj. euroa. Yhteisöverojen arvioidaan puolestaan toteutuvan 0,24 milj. euroa arvioitua pienempinä.
Toimintatuotot ovat kokonaisuutena toteutuneet hieman arvioitua korkeampina johtuen sivistystoimen hankkeiden ennakkomaksuista. Ennakkomaksujen vaikutus on noin 0,5 milj. euroa. Tuottojen toteuma kesäkuun lopussa oli 52,7 %. Myynti- ja maksutuotot eivät kerry vuoden aikana kaikilta osin tasaisesti, koska osa maksuista peritään vain 1–4 kertaa vuodessa.
Toimintakulut ovat toteutuneet hieman arvioitua matalampina. Toteuma kesäkuun lopussa oli 47,2 %. Palkkojen ja palkkioiden toteuma vastaavana aikana oli 47,5 % ja palvelujen ostojen 44,9 %.
Alkuvuoden kuluissa ei vielä näy pääsääntöisesti 1.6.2024 lähtien maksettavat sopimuskorotukset palkkoihin. Sopimuskorotukset ovat noin 4 %. Näin ollen loppuvuodelle tulee noin 0,3 milj. euroa alkuvuotta enemmän henkilöstökustannuksia. Lomarahat puolestaan ovat menneet maksuun heinäkuussa, joten eivät näy vielä kesäkuun tuloksessa.
Muiden kulujen osalta on huomioitava, että osa hankintasopimuksista päättyy kesken vuotta ja uudet sopimushinnat saattavat olla merkittävästi vanhoja kalliimpia. Inflaatio ja korkotaso välittyvät näin ollen kustannuksiin vähitellen. Loppuvuodesta tulee tyypillisesti myös suuria kertaluonteisia laskuja, jotka laskutetaan pidemmältä ajalta toteutuneiden kulujen mukaisesti. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kotikuntakorvaukset. Käyttökulut, kuten lämmitys ja sähkö sekä kunnossapitokulut, kuten auraus- ja hiekoitus puolestaan muodostuvat suurimmaksi osaksi talvikautena, jolloin kulut eivät jakaudu tasaisesti eri kuukausille.
Lainojen korkokustannukset ovat jatkaneet nousuaan. Keskikorko oli kesäkuun tilanteessa korkosuojaukset huomioiden 1,96 prosenttia. Ilman koronvaihtosopimusta se olisi ollut 2,52 prosenttia. Kesäkuun lopun tilanteessa lainakanta oli yhteensä 22,5 milj. euroa ja suojausaste 64,4 %. Lyhytaikaisia kuntatodistuksia oli 8,0 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 2,5 milj. euroa vuodessa ja loput 12,0 milj. euroa lainoista olivat pitkäaikaisia. Investointien toteuma-aste oli kesäkuussa 26,9 %.
VM:n valtionosuuksiin ei tullut merkittävää muutosta vuodelle 2024. VM:n 26.6.2024 päätöksessä valtionosuus kasvoi 29 804 euroa alkuperäiseen valtionosuuspäätökseen nähden. Sen sijaan vuoden 2024 OKM valtionosuuksiin on odotettavissa merkittävä muutos. Kaupunki on tehnyt oikaisuvaatimuksen päätöksestä, joten OKM valtionosuudet tulevat todennäköisesti merkittävästi pienenemään sekä kuluvalta vuodelta että tulevilta vuosilta. Ensimmäiseen oikaisuvaatimukseen tulleen päätöksen perusteella OKM valtionosuus tulee laskemaan 180 574 euroa. Toinen oikaisuvaatimus tehdään elo-syyskuussa ja oletuksena on, että OKM valtionosuus tulee laskemaan enemmän kuin ensimmäisen oikaisun osalta. Syynä oikaisuun on valmistavan opetuksen läsnäolokuukausien merkittävä väheneminen vuodesta 2022, johon OKM:n päätös perustuu.
Sairauspoissaolot ovat hiukan nousseet edelliseen vuoteen nähden, mutta sen sijaan työtapaturmat ovat oleellisesti vähentyneet.
Tehtäväkohtaisesti kesäkuun tilanteessa merkittävimmät ylitykset olivat vaaleissa, nuorisotoimessa sekä liikenneväylissä ja yleisissä alueissa. Vaalien osalta kulut eivät jakaannu tasaisesti eri kuukausille ja tasaantuvat vuoden mittaan. Nuorisotoimen ylitykset johtuvat nuorisoverstaan toiminnan tuen maksatuksesta sekä hankkeista, joita ei ole huomioitu talousarviossa. Liikenneväylät ja yleiset alueet tehtäväalueen kuluja kasvattivat sademäärät ja nollan molemmin puolin vaihtelevat lämpötilat, jotka vaativat tavanomaista enemmän aurausta ja hiekoitusta. Huomattakoon, että sekä vaaleissa että nuorisotoimessa tehtäväalueilla ylittyivät myös tulot.
Osavuosikatsaus 1-6/2024 on käsitelty teknisessä valiokunnassa 28.8.2024 ja sivistysvaliokunnassa 29.8.2024. Valiokuntakäsittelyt löytyvät viiteaineistona.
Laitilan kaupungin osavuosikatsaus 1-6/2024 sekä strategisten tavoitteiden toteuma ovat liitteenä.